Miksi kaikesta pitää tehdä joku story Facebookiin?
Jos ei muuta niin äänestyslipukkeesta, sydän ja vote.
Junassa matkustamisesta, baarin vessasta, omista kengistä, joka s#%tanan asialla pitää tiettyjen ihmisten hakea huomiota muilta. Ja piilottaa sillä ne jotka harvemmin tajuavat julkaista mitään. Liikaa vaivaa piilottaa noiden jutut, eikö Facebook tajua, etten koskaan katso tiettyjen ihmisten julkaisuja?
Olen kyllästynyt ihmisiin ja heidän liialliseen tuputukseen omasta itsestään. Eikö he osaa elää siellä jossain omaa elämäänsä?
Vissiin aika poistaa itsensä somesta kokonaan 🏕 Kunhan avauduin. Saa haukkua.
Kommentit (13)
Noi storyt on niin lapsellisia ja typeriä. Ketä oikeasti kiinnostaa toisen henkilön elämä?
Ei niitä oo pakko katsoa, jos noin käy tunteisiin 😂
Itse en moisia tee ja tosi harvoin katson jonkun storyn.
😂
Mutta ootte vissiin itekkin kuitenkin Facebookissa. Oi helkkari.
Itse ihmettelen, miten ihmisillä on aikaa tuohon kaikkeen dokumentoimuseen.
Tässä olisi story ainesta! Varastan sinun komeuksesi ja teen siitä storyn. T: Influ-julkku!
Se on hyväksynnän hakemista, mä miellän nää ihmiset nimenomaan lampaiksi myös.
He kokevat kuuluvansa johonkin kun kokoajan raportoi muille tekemisiään. Myös keksii tekemistä sen mukaan että siitä voi sanoa muille.
Minä en ole ikinä tajunnut tuota vaikka olen kasvanut sosiaalisen median kanssa. Teininäkin tuntui hirveän nololta postata jotain turhanpäiväistä, joten en koko facebookissa olon aikanani tullut ikinä postanneeksi ainuttakaan asiaa. :D
Yksi pappi kuvaa päivittäin omaa pärstäänsä lähikuvassa noihin storeihin. Tunnen myötähäpeää, kun joku on noin avoimesti ihastunut itseensä.
Se on sitä kun ihmiset kuvittelee että heidän joka ikinen tekeminen kiinnostaisi muita. Tähän samaan kategoriaan kuuluu face to face koko ajan omista kuulumisista ja perheestä, etenkin omista lapsista kertominen. Mitään muuta puheenaihetta ei ole. Voin sanoa, että ei kiinnosta. Tälläseltä ihmiseltä on turha kysyä "mitä kuuluu?" Kun hän osaa jo oma-aloitteisesti kertoa kahen tunnin monologin mitä kuuluu.
Eikö se ole vähän niinku somen tarkoitus...? 🤔
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen, miten ihmisillä on aikaa tuohon kaikkeen dokumentoimuseen.
Samalla tavalla kuin sulla katsoa niitä tarinoita, veikkaisin?
Musta ois siis ihan ok, jos ihmiset julkaisivat jorinoitaan harvakseltaan, pari kertaa VUODESSA tai jotain. Hauskalla tavalla mielellään.
Mutta kun sitä pärstää vähintään pitää kuvata ja ne samat ihmiset osuvat joka h#vetin kerta silmiin. Sama kuva, siltä näyttää mutta ehkä eri vaatteet tai jotain. Käyn ehkä muutaman kerran viikossa somessa.
Siis jollain tavalla olen siinä koukussa, koska esim. kavereiden juhlapyynnöt tulevat vieläkin sitä kautta. Tai näen tulevat keikat helposti. Mutta siellä ne samat naamat taas ilmoittaa (ensimmäisenä osuu storyt silmiin), että nyt olen kävelyllä. Nyt äänestän. Nyt istun junassa. Ihmetyttää vaan miten joku jaksaa, vuodesta toiseen raportoida missä menee nyt. Voin vain kuvitella mikä homma siinä on, mallailla tekstiä ja naamaa, liittää joku kiva musiikki. Miksi ei keskity vaikka katsomaan maisemia? Miettimään syvällisiä? Tuntemaan itseään?
Tämä ehkä jäänyt negatiivisena mieleen myös siksi, että eräs kaverini pilasi yhteiset juhlat kun piti joka asiaa kuvata, ruokapöytää, tekemisiä, ihmisiä. Muita ei kiinnostanut kuin tätä yhtä ja odottelimme siinä, että sai eri kulmista kuvattua ruokapöytää ennen kuin päästiin syömään.
Myös kaikki ulkopuoliset kärsivät poikkeuksetta kun pitää niitä täydellisiä kuvia hakea ja odottaa näitä hulluja.
Mistä sä teet tarinoita tai päivityksiä?