Häät 3 kuukauden päästä. Mies tuli nyt ja sanoi että haluaa avioehdon

tästä voinee päätellä ettei ap:llä ole omaisuutta kun ei avioehtoa halua.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on avioehto. Sen mukaan ennen avioliittoa hankitty omaisuus sekä peritty omaisuus on omaa. Avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä.

Tee samanlainen. Tai kysy, millaisen sopimuksen mies haluaa.

Meillä samanlainen, paitsi koskee vain avioeroa, ei toisen kuolemaa. Mielestäni reilu, avio-oikeus on aika karu kun tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ei siitä miten käy tai miten joku, vaikka millainen olisi tällä hetkellä, saattaa muuttua.

Molemmilla on ihan kohtuullisesti perittyä omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on avioehto. Sen mukaan ennen avioliittoa hankitty omaisuus sekä peritty omaisuus on omaa. Avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä.

Tee samanlainen. Tai kysy, millaisen sopimuksen mies haluaa.

Meillä samanlainen, paitsi koskee vain avioeroa, ei toisen kuolemaa. Mielestäni reilu, avio-oikeus on aika karu kun tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ei siitä miten käy tai miten joku, vaikka millainen olisi tällä hetkellä, saattaa muuttua.

Molemmilla on ihan kohtuullisesti perittyä omaisuutta.

Lisäyksenä: löytyy myös keskinäinen testamentti, sekin kannattaa usein tehdä, kuten sanottu, avioliitto päättyy aina joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tietää kullankaivajuudestasi ja on odottanut siihen asti että joudut sen myöntämään. Hyvä homma 👏

Nyt se rakkaus sit mitataan, taitaa olla rakkaus rahaan kyseessä. Miehesi väisti miinan.

Miksi se mies on kuitenkin menossa naimisiin, vaikka tietäisi tulevan vaimonsa olevan kullankaivaja?

Vierailija kirjoitti:

Avioehtohan tulee voimaan/ vaikuttaa vasta kun avioliitto päättyy ( ero tai kuolema). Riippuen tietysti miten siinä sovitaan.

Eihän se vaikuta miten muuten käytätte rahojanne.

Otetaanhan vakuutuskin vaikkei mitään odoteta tapahtuvan.

Tästä olen täysin erimieltä ettei se vaikuta miten muuten käytätte rahoja. Nimittäin jos on tehty avioehto pitää aina pitää mielessä se että rahat käytetään reilusti. Jos toinen vaikka maksaa ruuan ja sähkön ja toinen auton niin mahdollisen eron sattuessa toinen ei saa mitään ja toisella on suhteen aikana tienattu auto.

Eli jos tehdään avioehto niin se vaikuttaa ihan arkielämään miten maksetaan juoksevat kulut. Kenen nimiin ostetaan auto ja asunto jne. Ja kuitit kalliista elektroniikasta ym kannattaa pitää tallessa että mahdollisen osoituksen aikana pystyy todistaa mikä kuuluu kenellekin.

Meillä avioehto mutta käytännössä rahat yhteisiä. Siis kaikki isot sijoitukset ym molempien nimissä. Mies on kyllä tienannut isoimman osan näihin käytetyistä rahoista mutta toisaalta minä olen hoitanut kodin, lapset ja käynyt välillä töissä. Mies on voinut tehdä uraa huoleti eikä ole ikinä joutunut kuljettamaan lapsia hoitoon tai olemaan töistä poissa sairaan lapsen takia jne. Ollaan yhdessä tehty töitä Oy perhe abn eteen.

Meillä avioehdon merkitys on vähentynyt kun ollaan oltu pitkään yhdessä. Omaisuutta on niin paljon että siitä riittää kyllä molemmille ja kumpikin säästäväisiä ja ajattelee että lapsille annetaan omaisuus ennemmin tai myöhemmin. Meillä siis ydinperhe ja vain yhteisiä lapsia.

vaurauden kehittäminen on yhteinen juttu. ei avioehtoa. vaurauden kasvattaminen tarkoittaa miehellesi tässä tilanteessa vain hänen oman vaurautensa säilyttämistä, ei teidän yhteisen kasvattamista/aloittamista. eli teidän vauraus tulee olemaan vain miehen vauraus ei teidän yhteinen missään vaiheessa. eli miehesi ei kasvata esim. teidän lapsille tulevaa vaurautta vaan vain hänelle itselleen. ota joku mies, jonka kanssa lähdette samalta tasolta vauraudessa, niin et joudu orjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä haluaisin, että omat tytöt tekisivät avioehdon. Kaikki pitkälle opiskelleita ja hyvissä viroissa + tulevat saamaan perintöä(lähinnä metsää) . Kurjaa jos suvun omaisuus päätyy vieraalle, jos joskus menevät naimisiin ja sitten eroavat. 

No kannattaisiko se perintö suojata testamentilla? Suljet puolisot pois perinnöstä, niin suvun omaisuus ei valu mahdolliselle ex-puolisoille.

Olenpa lukenut sellaisestakin tapauksesta, jossa toinen osapuoli halusi avioehdon, toinen ei. Avioehtoa ei tehty. Ja kun tuli aika laittaa lusikat jakoon, se osapuoli, joka oli avioehtoa vastustanut, oli se häviäjä, eli joutui antamaan tasinkoa kumppanilleen. Oliko peräti niin, että sillä avioehtoa alun perin halunnut, oli perittyä omaisuutta, joka oli testamentilla suojattua. Eli sitä ei laskettu yhteiseksi omaisuudeksi, vaikka avioehtoa ei ollutkaan.

Eli avioehto kannattaa aina tehdä, jos ei ole täysin varma siitä, että haluaa jakaa sekä nykyisen että tulevan omaisuutensa kumppaninsa kanssa.

vauraus keskustelun paikka kirjoitti:

vaurauden kehittäminen on yhteinen juttu. ei avioehtoa. vaurauden kasvattaminen tarkoittaa miehellesi tässä tilanteessa vain hänen oman vaurautensa säilyttämistä, ei teidän yhteisen kasvattamista/aloittamista. eli teidän vauraus tulee olemaan vain miehen vauraus ei teidän yhteinen missään vaiheessa. eli miehesi ei kasvata esim. teidän lapsille tulevaa vaurautta vaan vain hänelle itselleen. ota joku mies, jonka kanssa lähdette samalta tasolta vauraudessa, niin et joudu orjaksi.

Mikä oletus se on, että nainen voi vaurastua vain miehen kautta? Eikö suhteessa tueta toisia niin, että molemmilla on mahdollisuus vaurastua ihan omin avuin? Tosin tässä aloittajan tapauksessa ei sanottu vielä mitään avioehdon sisällöstä, että eipä tuosta aloituksesta voi päätellä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä haluaisin, että omat tytöt tekisivät avioehdon. Kaikki pitkälle opiskelleita ja hyvissä viroissa + tulevat saamaan perintöä(lähinnä metsää) . Kurjaa jos suvun omaisuus päätyy vieraalle, jos joskus menevät naimisiin ja sitten eroavat. 

Aina, jos on omaisuutta, jonka haluaa pysyvän suvussa, kannattaa tehdä testamentti, jossa ilmoitetaan selkeästi, ettei perillisten puolisoilla ole avio-oikeutta perintöön. Testamentilla voi suojata vain sen osan perinnöstä, jonka pysyminen suvulla on tärkeää, tai vaikka ihan koko perinnön.

Me ei olla edes puhuttu naimisiin menosta, mutta sen verran ollaan puhuttu, että avioehto tulee ja lapsi(a) koskevat asiapaperit tullaan tekemään ennen kuin lapsi(a) edes on.

Mä haluan avioehdon ihan siitä syystä, että haluan osoittaa olevani ihmisen kanssa hänen itsensä takia. Lapsia koskevia asiakirjoja tehdään sen takia, että mahdollisessa erossa en todellakaan ala tappelemaan että mitä tapahtuu. Lisäksi tullaan käymään läpi se, että mitä tapahtuu jos lapsi(a) tulee ja kuinka talous hoidetaan silloin. Sen verran tiedän, että mies tulee maksamaan kaiken (asumisen, ruoan, lapsen tarvikkeet, kulkemisemme) sillä aikaa kun olen lapsen kanssa hetken kotona. Itselläni on suunnitteilla olla alle vuosi kotona ja sen jälkeen joko aupair tai lasten hoitaja kotiin. Mies ei tule jäämään kotiin se on selvää. Itse saan pitää mahdolliset vanhempain rahan ja laittaa sen omiin sijoituksiini ja tätä kautta kasvattaa esimerkiksi eläkettäni tai muita rahastoja tai metsäomaisuuttani. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin jäin kotiin opiskelemaan, mutta ei tullut mieleenkään pyytää puolisoa opintojani rahoittamaan, kun ihan itse ja vapaaehtoisesti noin päätin tehdä. Avioehdon halusin myös ehdottomasti, mutta ei sillä mitään opintojen kanssa ollut tekemistä. 

Ai kauhia, meillä on voinut molemmat opiskella juuri siksi että toinen on ottanut silloin vastuuta rahantulosta enemmän. Ei ole käynyt mielessäkään että se olisi jotain hyväksikäyttöä, kun kuitenkin yhteistä elämää vietetään jossa molemmilla tulee olla hyvä olla. Tosin ei olla kyllä naimisissakaan, eikä täten ole avioehtoakaan. Talo on puoliksi ja miehellä vanha auto, joten eipä tarvi riidellä jos ero tulisi. Yhdessä asuttu 6 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi tietää kullankaivajuudestasi ja on odottanut siihen asti että joudut sen myöntämään. Hyvä homma 👏

Nyt se rakkaus sit mitataan, taitaa olla rakkaus rahaan kyseessä. Miehesi väisti miinan.

Miksi se mies on kuitenkin menossa naimisiin, vaikka tietäisi tulevan vaimonsa olevan kullankaivaja?

Ja miksi näissä tapauksissa aina kuvitellaan, että vain miehellä on omaisuutta ja rahaa?

Suomessa naisetkin perii omaisuutta ihan samalla tavalla kuin miehetkin ja nykyään, kun naiset on pitemmälle koulutettuja moni myös tienaa ihan hyvin. 

Kyllä ainakin meillä tytöt tulevat perimaan ihan samalla tavalla omaisuutta, kun meistä miehen kanssa aika jättää ja en halua, että heidän perintönsä menee vieraalle. Enkä halua, että pojankaan perintö menee vaimolleen, jos eri tulee, eli avioehto on kaikille paras ratkaisu.

Näissä on vain otettava huomioon se, että jos pariskunta hankkii lapsia, on tämä huomioitava ja avioliitossa hankittu omaisuus onkin hyvä pitää yhteisenä.

Omaisuus joka on hankittu ennen avioliittoa ja perinnöt on hyvä pitää erillään ja suojata avioehdolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehtohan tulee voimaan/ vaikuttaa vasta kun avioliitto päättyy ( ero tai kuolema). Riippuen tietysti miten siinä sovitaan.

Eihän se vaikuta miten muuten käytätte rahojanne.

Otetaanhan vakuutuskin vaikkei mitään odoteta tapahtuvan.

Tästä olen täysin erimieltä ettei se vaikuta miten muuten käytätte rahoja. Nimittäin jos on tehty avioehto pitää aina pitää mielessä se että rahat käytetään reilusti. Jos toinen vaikka maksaa ruuan ja sähkön ja toinen auton niin mahdollisen eron sattuessa toinen ei saa mitään ja toisella on suhteen aikana tienattu auto.

Eli jos tehdään avioehto niin se vaikuttaa ihan arkielämään miten maksetaan juoksevat kulut. Kenen nimiin ostetaan auto ja asunto jne. Ja kuitit kalliista elektroniikasta ym kannattaa pitää tallessa että mahdollisen osoituksen aikana pystyy todistaa mikä kuuluu kenellekin.

Meillä avioehto mutta käytännössä rahat yhteisiä. Siis kaikki isot sijoitukset ym molempien nimissä. Mies on kyllä tienannut isoimman osan näihin käytetyistä rahoista mutta toisaalta minä olen hoitanut kodin, lapset ja käynyt välillä töissä. Mies on voinut tehdä uraa huoleti eikä ole ikinä joutunut kuljettamaan lapsia hoitoon tai olemaan töistä poissa sairaan lapsen takia jne. Ollaan yhdessä tehty töitä Oy perhe abn eteen.

Meillä avioehdon merkitys on vähentynyt kun ollaan oltu pitkään yhdessä. Omaisuutta on niin paljon että siitä riittää kyllä molemmille ja kumpikin säästäväisiä ja ajattelee että lapsille annetaan omaisuus ennemmin tai myöhemmin. Meillä siis ydinperhe ja vain yhteisiä lapsia.

Auto on ehkä melko huono esimerkki kun se ei ole minkään arvoinen enää muutaman vuoden kuluttua. Asunto/mökki kannattaa tietenkin laittaa kummankin nimiin jos se yhdessä hankitaan

No miksi ette puhuneet ennen avioliiton solmisesta sopimista.

Miehellä on viisaus lisääntynyt.

Peruuttakaa häät kunnes olette päätyneet molempien mielestä asialliseen avioehtoon.

Ja jos pohdit että mitähän ihmisetkin häiden peruuttamisesta ajattelevat, niin kuvitteletko kovinkaan monien heistä olevan tukena jos tulee elämässäsi tilanne että asiallisen avioehdon puuttumisen takia olisit joutunut hyvinkin vaikeaan tilanteeseen.