Lue keskustelun säännöt.
Lähihoitajakoulutus lukion ohella?
27.03.2023 |
Miksi Suomessa ei voi olla Ruotsin kaltaista järjestelmää, että lukion ohella saisi ammatillisen koulutuksen pätevyyden?
Miksei esim. 30 % lukioista voisi muuttaa tällaisiksi, että saisi lähihoitajan/ sähköasentajan/ rakennusalan koulutuksen ylioppilastodistuksen ohella? Osa taatusti jäisi näille aloille ja osa työllistyisi näille aloille edes hetkeksi esim. seuraavien korjeakouluopintojen ajan.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
Lähihoitajaopinnot on ammattiaineiden kohdalla kaksoistutkintoa opiskelevilla aivan samat kuin pelkän ammattitutkinnon opiskelevilla. Helpotuksia annetaan vain yleisaineista. Kaksoistutkintoa suorittavan ei tarvitse suorittaa ammattikoulun ruotsia, vaan hän opiskelee lukioruotsin. Sama muissakin ns. yleisaineissa.
Ovat siis aivan yhtä osaavia lähihoitajia kuin
AP tuntuu hakevan sitä, että tulisi ylioppilaita, jotka eivät ole yhtä päteviä kuin lähihoitajat, vaan vähän sinne päin.
Mä en ymmärrä logiikkaa, miksi kukaan menisi lukioon tehdäkseen työkseen sitten jotain avustavan tason töitä, ei edes täydellä lähihoitajan pätevyydellä. Miksi haastkata kolme, kolme ja puoli tai neljä vuotta elämästään lukion suorittamiseen, jos kuitenkin saa vain osittaisen ammattipätevyyden? Eikö olisi järkevämpi vaan tehdä se kaksoistutkinto, jolloin saa täyden lähihoitajapätevyyden ja ylioppilastutkinnon?
Tottakai siitä saisi täyden lähihoitajan tutkinnon.
Kyllä monelle kelpaa työ sen sijaan että syrjäytyy kortistossa, jonka jälkeen opiskelu on yhä vaikeampaa. Lukio ei takaa mitään johtajan tehtävää, vaan ihan perustason duunaritöitä, ei pätevöitä mihinkään.
Ap
Mutta ymmärrätkö, että he, jotka hakeutuvat lukioon, eivät ole halukkaita tekemään lähihoitajan töitä. Heidän tähtäimensä on vähintään ammattikorkeakoulussa eli vaikkapa sairaanhoitajaopinnoissa. Se, että nimikikkailulla luotaisiin yo-tasoinen lähihoitajatutkinto, ei tee siitä yhtään houkuttelevampaa.
Ja itse käytit vastauksessa termiä "kevennetty lähihoitajatutkinto". No hoitoalan tutkinnoille on aika tarkat pätevyysvaatimukset, ja moni ulkomaalainenkin ammattilainen ei helposti saa edes sairaanhoitajan tutkinnollaan lähihoitajan pätevyyttä Suomessa. Mites tää "kevennetty lähihoitajatutkinto" sitten toimisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samalla voitaisiin nostaa hoitajien läpipääsyn vaatimustasoa, niin, että osaisivat edes neulan vaihtaa, kun pistävät 50 eri vanhusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
"kevennetty lähihoitajatutkinto", puhutko siis hoiva-avustajista tms.? Näillehän on jo oma tutkintonsa.
Lukio on ensisijaisesti yleissivistävä koulutus, joka toimii porttina jatko-opintoihin lähinnä korkeakouluissa. Kaksois- ja kolmoistutkintorakenteet meillä jo onkin. Miksi lisätä sinne vielä jotain kevyt-lähihoitaja-yo:ta?
Ei lukio nykypäivänä tarkoita mitään helppoa pääsyä yliopisto-opintoihin. Suuri osa päätyy ihan tavallisiksi duunareiksi ylioppilastutkinnosta huolimatta. Suomessa koulutetaan turhaan liikaa pelkkiä ylioppilaita. Tämä on kallista yhteiskunnalle ja aiheuttaa myös koulutusvinouman ja - inflaation.
Ap
jos jo koulutuksen nimike nousee liian isoksi kynnykseksi imago syistä, vaikka sillä ei ole mitään käytännönmerkitystä, niin ehkä se koulutus ei ole sinua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
"kevennetty lähihoitajatutkinto", puhutko siis hoiva-avustajista tms.? Näillehän on jo oma tutkintonsa.
Lukio on ensisijaisesti yleissivistävä koulutus, joka toimii porttina jatko-opintoihin lähinnä korkeakouluissa. Kaksois- ja kolmoistutkintorakenteet meillä jo onkin. Miksi lisätä sinne vielä jotain kevyt-lähihoitaja-yo:ta?
Ei lukio nykypäivänä tarkoita mitään helppoa pääsyä yliopisto-opintoihin. Suuri osa päätyy ihan tavallisiksi duunareiksi ylioppilastutkinnosta huolimatta. Suomessa koulutetaan turhaan liikaa pelkkiä ylioppilaita. Tämä on kallista yhteiskunnalle ja aiheuttaa myös koulutusvinouman ja - inflaation.
Ap
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että lukiokoulutusta painotetaan liikaa. Siksi pitäisikin ennemminkin boostata sitä ammattikoulutusta kuin tunkea sinne lukiokoulutuksen kylkeen ammattiopintoja (kun se toisin päin -mahdollisuus eli lukio-opintojen suorittaminen ammattikoulussa on jo olemassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
Lähihoitajaopinnot on ammattiaineiden kohdalla kaksoistutkintoa opiskelevilla aivan samat kuin pelkän ammattitutkinnon opiskelevilla. Helpotuksia annetaan vain yleisaineista. Kaksoistutkintoa suorittavan ei tarvitse suorittaa ammattikoulun ruotsia, vaan hän opiskelee lukioruotsin. Sama muissakin ns. yleisaineissa.
Ovat siis aivan yhtä osaavia lähihoitajia kuin
AP tuntuu hakevan sitä, että tulisi ylioppilaita, jotka eivät ole yhtä päteviä kuin lähihoitajat, vaan vähän sinne päin.
Mä en ymmärrä logiikkaa, miksi kukaan menisi lukioon tehdäkseen työkseen sitten jotain avustavan tason töitä, ei edes täydellä lähihoitajan pätevyydellä. Miksi haastkata kolme, kolme ja puoli tai neljä vuotta elämästään lukion suorittamiseen, jos kuitenkin saa vain osittaisen ammattipätevyyden? Eikö olisi järkevämpi vaan tehdä se kaksoistutkinto, jolloin saa täyden lähihoitajapätevyyden ja ylioppilastutkinnon?
Tottakai siitä saisi täyden lähihoitajan tutkinnon.
Kyllä monelle kelpaa työ sen sijaan että syrjäytyy kortistossa, jonka jälkeen opiskelu on yhä vaikeampaa. Lukio ei takaa mitään johtajan tehtävää, vaan ihan perustason duunaritöitä, ei pätevöitä mihinkään.
Ap
Mutta ymmärrätkö, että he, jotka hakeutuvat lukioon, eivät ole halukkaita tekemään lähihoitajan töitä. Heidän tähtäimensä on vähintään ammattikorkeakoulussa eli vaikkapa sairaanhoitajaopinnoissa. Se, että nimikikkailulla luotaisiin yo-tasoinen lähihoitajatutkinto, ei tee siitä yhtään houkuttelevampaa.
Ja itse käytit vastauksessa termiä "kevennetty lähihoitajatutkinto". No hoitoalan tutkinnoille on aika tarkat pätevyysvaatimukset, ja moni ulkomaalainenkin ammattilainen ei helposti saa edes sairaanhoitajan tutkinnollaan lähihoitajan pätevyyttä Suomessa. Mites tää "kevennetty lähihoitajatutkinto" sitten toimisi?
Lähes kaikki yliopisto-opiskelijatkin tekevät hanttihommia opiskeluaikanaan. Mistä tulee tällainen käsitys, ettei työt kiinnostaisi? Nyt este on vain tämä vaadittava ylimääräinen koulutus.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Eli kyseessä on asenneongelma, joka syntyy siitä kun aikuiset markkinoi nuorille lukiota ainoana kunnon vaihtoehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
Lähihoitajan, joka on opiskellut enemmän hoitamista kuin yleissivistäviä aineita. En minä sen kanssa ala jaarittelemaan mitään kvanttifysiikkaa, vaan haluan hyvätasoista hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
Kumman haluaisit hoitavan itseäsi, koulutetun hoitajan vai vähän hoitotyötä sivuaineena opiskelleen? Mieti uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jos jo koulutuksen nimike nousee liian isoksi kynnykseksi imago syistä, vaikka sillä ei ole mitään käytännönmerkitystä, niin ehkä se koulutus ei ole sinua varten.
Trollikin sai asian väännettyä taas haluamakseen. Joko et edes ymmärtänyt aloitusta tai tahallaan trollaat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista Suomessa ja myös yleistä. Kutsutaan ammattikoulukielellä kaksoistutkinnoksi.
Ota selvää!
En tarkoittanut tätä, vaan nimenomaan ensisijaisesti lukiokoulutusta, joka profiloituisi lukiokoulutuksena ja lisäksi saisi ammattitutkinnon eli toisinpäin. Tällä on imago - ja houkuttelevuusero.
Opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi he saavat todistuksen myös suorittamastaan ammatillisesta tutkinnosta.
En ymmärrä, mitä tarkoitat houkuttelevuuserolla.
Tuo on jo kolmoistutkinto. Kaksoistutkinnossa on pelkkä ylioppilastutkinto (ei täyttä lukion oppimäärää) ja ammattitutkinto. Kolmoistutkinnonkin toki voi tehdä, eli opiskella vielä lisäksi se täysi lukion oppimäärä.
Kumman haluaisit mieluummin hoitavan sinua vanhuksena, ylioppilaan, joka suoritti ohessa kevennetyn lähihoitajatutkinnon vai toisinpäin? Niinpä, ensimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto asiakkaalle.
Ap
"kevennetty lähihoitajatutkinto", puhutko siis hoiva-avustajista tms.? Näillehän on jo oma tutkintonsa.
Lukio on ensisijaisesti yleissivistävä koulutus, joka toimii porttina jatko-opintoihin lähinnä korkeakouluissa. Kaksois- ja kolmoistutkintorakenteet meillä jo onkin. Miksi lisätä sinne vielä jotain kevyt-lähihoitaja-yo:ta?
Ei lukio nykypäivänä tarkoita mitään helppoa pääsyä yliopisto-opintoihin. Suuri osa päätyy ihan tavallisiksi duunareiksi ylioppilastutkinnosta huolimatta. Suomessa koulutetaan turhaan liikaa pelkkiä ylioppilaita. Tämä on kallista yhteiskunnalle ja aiheuttaa myös koulutusvinouman ja - inflaation.
Ap
Olet harvinaisen väärässä. Suomessa korkeakoulutettujen määrä on jäänyt jälkeen muista teollistuneista maista. Lukion käyminen ei ole keneltäkään pois.
Ongelmana on jatko-opintoihin siirtyminen, Suomessa ylioppilaan on vaikeaa päästä jatkamaan korkeakouluun sujuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskitytään mieluummin parantamaan ammatillisen koulutuksen laatua. Kaksoistutkinto on jo olemassa, se riittää kaikille jotka haluavat yhdistää lukion ja ammattikoulun.
Eihän sitä tällä hetkellä monetkaan edes näe vaihtoehtona, vaikka sen pitäisi olla sitä.
Ap