Suomalaisten luotto oman työpaikan säilymiseen ikuisesti on niin kovaa, että oma työttömyysturva tai potkujen jälkeinen toimeentulotuki ei enää kiinnosta.

Yli nelikymppisenä uuden työpaikan löytäminen tai kokonaan uuden alan vaihto on käytännössä suht hankalaa.

Joka väittää muuta elää harhassa.

Se tunne kun vuoden päästä ymmärrät että työpaikka meni, uutta ei tullut, ansiosidonnainen loppui, toimeentulotuella ei saa mitään, perhe hajosi, terveys meni ja muistat ketä äänestit vaikka tiesit että leikkauksia tullaan vaatimaan.

Voi olla rohkeaa, mutta ei järkevää. Onneksi jään muutaman kuukauden päästä vanhuuseläkkeelle. Koettakaa jaksaa nuoremmat.

Normaalia ylimielisyyttä. Mutta sitten kun yt-neuvottelut iskee ja saa kenkää, alkaa hirveä uhriutuminen ja kaikkie pitäisi sääliä. Vaikka itse ei osoittanut ollenkaan empatiaa töissä ollessaan.

Nähty sata kertaa.

Mutta sydän nyt vaan on missä se on.

Miksi yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu kaikesta? Jos tätä halutaan, niin annetaan viranomaisten päättää ammatit ja se, kuka saa isona olla lääkäri, kuka tuomari ja kenelle osuu lehdenjakajan homma. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla sellainen, missä yksilö voi päättää, ette tekipä töitä tai ei, on toimeentulo samaa tasoa eikä kulutuksesta tarvitse tinkiä.

Ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Saatan vaikka saada ylennyksen tai perustaa oman firman. Varaudun siihen äänestämällä oikeistoa.

Köyhät

Yritys voi mennä nurin, työpaikka lähtee alta. Työtehtäviä saneerataan, toimenkuva poistuu.... .Kaikki voi muuttua yhdessä yössä. Väärään turvallisuuteen tuudittautuminen ja sieltä ylimielisesti huutelu voi napsahtaa omaan nilkkaan puskista. Yhtäkkiä katosikin elämältä pohja, mitäs sitten tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu kaikesta? Jos tätä halutaan, niin annetaan viranomaisten päättää ammatit ja se, kuka saa isona olla lääkäri, kuka tuomari ja kenelle osuu lehdenjakajan homma. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla sellainen, missä yksilö voi päättää, ette tekipä töitä tai ei, on toimeentulo samaa tasoa eikä kulutuksesta tarvitse tinkiä.

Yhteiskunta ei maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu kaikesta? Jos tätä halutaan, niin annetaan viranomaisten päättää ammatit ja se, kuka saa isona olla lääkäri, kuka tuomari ja kenelle osuu lehdenjakajan homma. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla sellainen, missä yksilö voi päättää, ette tekipä töitä tai ei, on toimeentulo samaa tasoa eikä kulutuksesta tarvitse tinkiä.

Typerä kirjoitus. Jokainen varmasti ymmärtää että koulutus ei voi olla kaikille mahdollista, koska kaikilla ei ole samanlaisia resursseja, siksi yhteiskunnan tulee pitää huolta heikoimmistaan, tämähän on sivistysvaltion määritelmä.Kaikki myös ymmärtävät että tulotaso ei ole kaikille sama, mutta heikoimmin pärjääville tulisi taata tulotaso, jolla perustarpeet voi tayttää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu kaikesta? Jos tätä halutaan, niin annetaan viranomaisten päättää ammatit ja se, kuka saa isona olla lääkäri, kuka tuomari ja kenelle osuu lehdenjakajan homma. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi olla sellainen, missä yksilö voi päättää, ette tekipä töitä tai ei, on toimeentulo samaa tasoa eikä kulutuksesta tarvitse tinkiä.

Valtio rahoittaa ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Että se siitä.

Enemmän naiivia on se, että potkujen jälkeen jäädään nauttimaan ansiosidonnaista pari vuotta ja ajatellaan, että uusi työpaikka löytyy heti kun ansiosidonnainen on loppumassa. Siitä alkaakin sitten pitkäaikaistyöttömyys kun kukaan ei haluakkaan ottaa töihin.

Ansiosidonnainen ja lomautusmenettely tulee poistaa pienen piirin hyväksikäyttäessä sitä. Ollaan työnantajan kanssa sovitulla lomalla "työttömänä" sitten uusitaan aina niin valtio maksaa ansiosidonnaisena osan vuoden palkasta. Lomautusraha on hiljaisena aikana firmat siirtää palkalliselle lomalle henkilöstöä valtion piikkiin. Ei ole tarkoitettu siihen. Pois kummatkin vanhanaikaisina ja epäkäytännöllisinä rahastuksina. Kaikille sama työttömyyskorvaus.

EK ja Kokoomuksen ajatuksia onekksi vaan sillä he kuuluvat sinne missä opi-isä on,siis Venäjälle..

Minusta pitäisi tukea niitä, jotka ovat edes yrittäneet. Käyneet töissä, ehkä muuttaneetkin. Yrittäneet ja kokeneet vähän huonoa onnea. Kerrankos työt loppuvat.

Ne mamman ja isukin luona asuvat kolmikymppiset sen sijaan eivät tarvitse euroakaan "valtion kuukausirahaa", niiltä voisi leikata kaikki tuet pois. Itse tiedän tällaisia useammankin: isä ja äiti maksavat kiinteät kulut ja ruuan. Aikuinen ihminen kulkee vain tietokoneen ja jääkaapin väliä. Valtio lahjoittaa tämmöisille satoja euroja kuukaudessa, ja ne kaikki käytetään pepsiin, peleihin ja ostipa yksi autonkin, "että pääsee näkemään kavereita". Laiska vellihousu, kaverinsa asuvat 2 km päässä :D

Vierailija kirjoitti:

Enemmän naiivia on se, että potkujen jälkeen jäädään nauttimaan ansiosidonnaista pari vuotta ja ajatellaan, että uusi työpaikka löytyy heti kun ansiosidonnainen on loppumassa. Siitä alkaakin sitten pitkäaikaistyöttömyys kun kukaan ei haluakkaan ottaa töihin.

Että semmoinen kuva suomalaisista.

Ketään ei kiinnosta.

HS:"Perussuomalainen Nuoriso -järjestön puheenjohtaja Joakim Vigelius. Hän kertoi puolueen olevan aktiivinen Youtubessa ja Tiktokissa, joita nuoret suosivat."

Jää enemmän rahaa säästöön jos työttömille saa vähemmän. Enhän sitä tiedä saanko oikeasti mitään tukea jos työpaikka lähtee alta.

Vierailija kirjoitti:

Yritys voi mennä nurin, työpaikka lähtee alta. Työtehtäviä saneerataan, toimenkuva poistuu.... .Kaikki voi muuttua yhdessä yössä. Väärään turvallisuuteen tuudittautuminen ja sieltä ylimielisesti huutelu voi napsahtaa omaan nilkkaan puskista. Yhtäkkiä katosikin elämältä pohja, mitäs sitten tehdään?

Hyvin menestyvä firma myydään ulkomaille...