Lapsi autistinen, uskaltaakohan yrittää toista?
Eli lapsellani todettu autismi/adhd 3-vuotiaana jo, eli elämä lapsen kanssa on ajoittain raskasta, mutta mielessä silti siintää toive toisesta lapsesta. Se on fakta, että emme jaksaisi hyvin ainakaan kahta autistista lasta, toki terve lapsi tasapainottaisi perhettämme. Suvussani on ilmeisestikin autisminkirjoa ja itselläni todennäköisesti lievää autismia. Olen käsittänyt että riskit ovat moninkertaiset koska geeniä on suvussa. Ottaisitteko tilanteessani riskin vai ette?
Kommentit (26)
Aika varhain on todettu, eli siinä suhteessa selkeä tapaus. Minkä ikäinen hän on nyt?
Kyllä, mutta huolehtisin tarkkaan raskausajan ravitsemuksesta, mm. D-vitamiinista.
Ei kannata, autistin sisaruksena on helvetillistä kasvaa.
T. Kokemus
Siitä vaan. Seuraava voi olla ADHD, jonka kanssa voivat ärsyttää toisiaan ja ottaa yhteen.
Miksi juuri omat geenit ovat niin tärkeitä monelle?
Arjestanne tulee todella, todella raskasta, jos molemmilla lapsilla on autismi/ADHD.
Tarvitsette kaiken voiman ainoaan lapseen.
Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä.
Ei kannata ottaa riskiä. Jos sekä vanhempi, että lapsi on autistinen, on hyvin todennäköistä, että muutkin lapset ovat.
Ja jos sisarus olisikin terve, tilanne on väärin häntä kohtaan. Autistilapsi vie kaikki voimat.
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä.
Ihan sama.
Ylioistosairaaloissa on genetiikkaan perehtyneitä lääkäreitä, kannattaisi ehkä pyytää lähetettä jotta saat lääketietellisen arvion kuinka suuri riski on periytyä. Jos suvussasi on paljon autismia, riski on kyllä suuri.
Lapsi nyt 4 vuotta ja viime hetket yrittää lasta koska molemmat 40v-vuotiaita. Piti yrittää toista lasta alkuperäisen suunnitelman mukaan sitten kun lapsi 1-2 v, mutta arki ollut niin rankkaa, jotwn siirretty aina eteenpäin. Nyt alkaa enemmän helpottumaan kun lapsi vanhempi, mutta riskit aina mielessä. Pahin skenaario olisi jos toisella lapsella olisi vakavampi autismi, eli ei e esim puhuisi ollenkaan tai ikinä pystyisi itsenäiseen elämään aikuisenakaan. Vaikeita päätöksiä..
Hakkaa hanskaan/sormeta niin riski minimoituu...
Minkä ikäinen lapsesi on nyt? Entä minkä ikäinen olet itse? Eli pitäisikö päätös toisesta lapsesta tehdä än yy tee NYT, vai voiko sen tehdä esim. 5v kuluttua?
Mieti omaa jaksamistasi. Se on erittäin tärkeää myös lastesi kannalta.
Ei, en itse jaksaisi. Enkä ottaisi riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi nyt 4 vuotta ja viime hetket yrittää lasta koska molemmat 40v-vuotiaita. Piti yrittää toista lasta alkuperäisen suunnitelman mukaan sitten kun lapsi 1-2 v, mutta arki ollut niin rankkaa, jotwn siirretty aina eteenpäin. Nyt alkaa enemmän helpottumaan kun lapsi vanhempi, mutta riskit aina mielessä. Pahin skenaario olisi jos toisella lapsella olisi vakavampi autismi, eli ei e esim puhuisi ollenkaan tai ikinä pystyisi itsenäiseen elämään aikuisenakaan. Vaikeita päätöksiä..
4-vuotiaasta on aika vaikeaa sanoa, millainen tulevaisuus on. Eli kehottaisin kyllä odottamaan ainakin pari vuotta. Toki myös autismin riski kasvaa vanhempien iän mukana.
Tuskin se autistinen lapsi kovinkaan paljon elämästään nauttii, tuleeko koskaan edes pärjäämään yksin? Miksi tekisitte lisää kärsiviä lapsia? Kuka heidät hoitaa kun sinua ei enää ole?
Ottaisin riskin. Voi olla diagnoosi myös toisella mutta tod näk ilmenee eri tavalla. Ja joka tapauksessa kuntoutuksista on apua.