Anoppi veti sitten herneen nenään...

Mutta jos on, niin eikun rahat lasten tilille ja käyttöön sitä mukaa kun tarvitsette.



Vitja, ei meillä vaan...

tuli mieleeni että mitäpä jos kylmän viileästi pidät rahat. Katsot vieläkö anoppia naurattaa sen jälkeen pilansa. Sillä selkeää mielenosoitustahan tuollainen on. Oppisi anoppi että omaan nilkkaan napsahtaa kun alkaa sinulle ryttyilemään.



Ja laitat osan niistä rahoista säästöön lasten tileille. Voit sitten pitkin vuotta ostaa heille vaatetta noilla rahoilla. Tietenkin olis ihan hullua sijoittaa 1000 euroa lahjoihin per lapsi. Siitä tosiaan tulis ihan älytön lahjavuori! Menis rahat hukkaan.

mutta ei aikonut suututtaa äitiään enempää.

Eli kai sitten hankin lasten toivelahjat ja laitan loput lasten tilille niin kuin joku ehdotti.

Ja mietin jatkossa tarkemmin mitä suustani päästän (ainakin anopin kohdalla) Oppia ikä kaikki!



Enkä ole koskaan Porvoossa käynytkään, asuinpaikka (sillä tuntuu olevan merkitystä jollekkin) on Kristiansand (etelä-Norjassa)

Toimit ihan oikein kertoessasi avoimesti siitä, mitä olette asiaan liittyen ajatelleet. Kerroit asiasta perustellusti aikuiselle ihmiselle, joten mielestäni sinä voit odottaa tulevasi kuulluksi ja myös kuunnelluksi. Anopin reaktiohan kielii ihan suoraan siitä, että porot on mennyt sieraimiin, mutta älä ole moksiskaan vaikka vituttaisi moinen lapsellinen ja itsekäs käytös. Ole vahvempi ja käännä homma hieman jopa överiksi lähettämällä anopille henkilökohtainen ja käsinkirjoitettu kiitoskirje, jossa vilpittömän sinisilmäisesti kiittelet häntä merkittävästä lahjasta, josta riittää iloa kolmen sukupolven yhteisiin ilonhetkiin teille kaikille ilmeisen rakkaan lapsen touhuja ja kehitystä seuratessa.



Jatkona em. menettelylle voit vaikka alkaa pitää jonkilaista kuvapäiväkirjaa lapsestanne ja lähettää hänelle paperivedokset edellisen kk:n parhaista otoksista koko ensi vuoden ajan. Ellei anoppi ala tällä voitelulla sulaa, niin ei se sula millään ; ) Ellei siis ole digikameraa (ja tulostinta), niin mars kauppaan hyvällä omalla tunnolla. Tonnista jää vielä ainakin puolet kaikenlaisen muun vuoden varrelle ripoteltavan kivan kustannuksiin. Näihin miinoihin ei kannata siis astua vaikka välillä mieli hieman tekisikin. Ainoa asiahan mitä anoppi haluaisi nähdä on se, että häkellyt ja vastaat negaatioon negaatiolla. Kun mummon selkeän vittuilunkin kääntää " hienoksi eleeksi" , alkaa mummokin kohta haluta todella tulla näin tulkituksi - alkuperäisistä ajatuksista huolimatta.

Hih...tuo vois toimia, mieskin samaa mieltä. Vaikka ehtikin tuomita minut sanomisistani. Vein kuulema vanhalta naiselta lahjojen antamisen ilon. Mutta lisäsi, äitinsä tuntevana, että kun synttärit koittaa niin taas on mummi pakettien kanssa tulossa kylään. Koitappas siinä sitten välttää krääsävuoria :(

suuri osa hyvantekeisyyteen. nain mina toimin, minun lapseni saavat aina hirveasti lahjoja, pyynnoista huolimatta.

Kiva jos ideasta oli apua. Itselläni hommat toimii perhepiirissä hyvin, mutta tota samaa käänteislogiikkaa tulee aina silloin tällöin sovellettua työkuvioissa kohdalle sattuvien todellisten ääliöiden kanssa. Mikään ei sulata provosoivasti käyttäytyvää idioottiakaan niin hyvin, kuin vilpitön ihailu ja kiitollisuus, vaikkei siihen olisi oikeasti mitään perusteita.



Itse suorastaan nautin tilanteista, joissa joku käyttäytyy minua kohtaan idioottimaisesti. Em. menettelyn turvin voin samanaikaisesti nimittäin nauraa retkottaa halveksimalleni tyypille, voittaa hänet puolelleni ja säilyttää omat kasvoni vaikeassa tilanteessa : ))))

Kannattaa kokella.



Miehesi on luonnollisesti vaikeassa välikädessä, mutta tärkeintä on, että jaatte yhteisen näkemyksen siitä, että teillä kahdella on oikeus ja velvollisuus tehdä ja vastata omaa perhettänne koskevista päätöksistä. Jos sitten joku ei tätä pysty hyväksymään, niin eihän sille mitään mahda.



Tuli vielä sellanen juttu mieleen tohon valokuvapäiväkirjaan liittyen, että älkää mitätöikö mummille pikku viiveellä tupsahtavaa " lahjaa" kertomalla siitä etukäteen, vaikka hän rahalahjan käyttöön liittyen utelisikin. Parempi kun huomaa, että paketteja on alkanut tippua joka kuun lopussa. Parin kk:n jälkeen kylmäverisempikin mummi alkaa salaa jo odottaa ensi kuun kuvasettiä ja oikeaa kirjettä saapuvaksi.

Luulen ,että ap käänsi kruunun valmiiksi teille av-mammoille euroiksi, koska hän olisi sen kuitenkin kohta joutunut teille kirjoittamaan, että paljon se on euroissa se n. 8000nokkia.

Terveisiä täältä vesisateisesta ja myrskyisestä Oslosta sinne etelä-norjaan! :)

Olis maininnut että xxxx kruunua eli xxxx euroa.



Tää on sitä itseään eli paskaa tää tarina.

Meillä tota samaista krääsävuorta on koitettu alkaa pienentää niinkin, että on vinkattu isovanhemmille ihan suoraan (ja heidän omasta pyynnöstäänkin), että lahjoja voisi suunnata lasten harrastuskamoihin, reenimaksuihin yms. Mielestäni em. menettelyssä yhdistyy aika monia hyviä puolia eikä rahat valu hieman karrikoiden " hukkaan" muovikrääsän muodossa.

Miksi ei voisi olla totta? Tiedän tarkkaan, että voi hyvinkin olla totta!

t. se Oslossa asuva :)

Rahat lasten tileille opiskeluaikoja varten talteen :)

enkä ole onnellinen. Harmittelen kun menin sanomaan. Mutta kyllä musta tuntuu hullulta, ettei aikuinen ihminen voinu tommosta toivetta ottaa ihan asiallisestikkin?! Sanoin kyllä tosi " varovasti" ja häntä kritisoimatta. Mitä mieltä olette, oliko epäkohteliasta minulta??

Porvoossahan tietty joulun alla on kaikenlaista.