Lue keskustelun säännöt.
Paljonko käytät aikaa lapsesi koulu-ja muihin asioihin päivittäin keskimääräisesti?
23.03.2023 |
Entä muihin arkisiin askareisiin, kuten lapsen ruokailut, tiskaaminen, pyykit jne?
Kysyn, koska tuntuu, etten ehdi tekemään mitään muuta kuin seisomaan vieressä varmistamassa että lapsi syö, tekee läksyjä, lukee kokeisiin, hoitaa peseytymiset ym. ja hän on kohta 10 vuotias.
Odotanko liikaa tuon ikäiseltä ja kauanko siinä yleensä kestää, että lapsi alkaa olla omatoimisempi, ns. sisältä käsin ohjautuvampi eikä häntä tarvitse kolmeakymmentä kertaa hoputtaa saman asian tekemisessä?
Syömiseen kuluu aikaa aivan tolkuttomasti ja ei tunnu osaavan itse ottaa kaapista edes voileipätarvikkeita; kaikki pitäisi laittaa valmiiksi eteen. Ruoka-aikoina emme syö yhdessä sillä min olen syönyt 5-10min sisään, kun taas hän jatkaa syömistään puolesta tunnista tuntiin. Samoin läksyihin kuluu pahimmillaan koko päivä nukkumaanmenoon asti, jos en itse ole mukana lukemassa ja auttamassa lähes koko ajan, kokeista puhumattakaan-eräisiinkin kokeisiin luettiin keskimäärin 3-5 tuntia illassa viikon ajan-kenellä on oikeasti aikaa ja jaksamista tämmöiseen?
Omassa lapsuudessani vanhemmat tulivat töistä kotiin vasta iltamyöhällä ja joskus olin yksin parikin vuorokautta(lastensuojeluasia varmaan olisi nykyään, mutta ajat olivat toiset) ja vastasin itse syömisistäni,läksyistäni ja muusta-pöydälle oli jätetty vain lappu aamulla, jos oli ja selvisin miten parhaiten taisin. Ehkä tässä on jokin sukupolvien ja elämänkokemusten välinen kuilu?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Pyöreä nolla. Osaa kyllä hoitaa itse.
Osaavaltakin voi noin ihan hänem maailmaansa arvostaakseen välillä kysellä miten siellä menee, ja mitä teillä on ollut ja mistä tykkäät erityisesti ja mikä ketuttaa.
t. koulussa työskentelevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreä nolla. Osaa kyllä hoitaa itse.
Osaavaltakin voi noin ihan hänem maailmaansa arvostaakseen välillä kysellä miten siellä menee, ja mitä teillä on ollut ja mistä tykkäät erityisesti ja mikä ketuttaa.
t. koulussa työskentelevä
Nää tulee kyllä ilmi ilman kuulusteluakin.
Tosi vähän kyllä, 8 v esikoinen tekee läksyt itse ja saa noista aikarajoitteisista matikan kokeista ja luetunymmärtämisistä täysiä pisteitä koulussa. Lukee joka päivä iltaisin. Muistaa itse hyvin mitä kouluun tarvitsee mukaan, pakkaa repun, valitsee seuraavan päivän vaatteet. Ei tarvi oikeastaan sitä yhtään muistutella ja valvoa.
Nukkumaanmenoajasta pitää lapsille sanoa, syödään siis iltapala yhdessä ja leikkivät hetken. Iltapesuihin max puoli tuntia, yöpuvut, iltasatu ja lasten nukkumaan pistäminen noin 45 min. Sit käytän vielä koiran pissalla 15 min.
Mut noihin koulujuttuihin en kyllä käytä tässä vaiheessa yhtään aikaa lapsen kanssa. Muuta kuin kyselen et miten siellä menee ja mitä tehneet jne. Enemmän harrastuksiin menee aikaa ja kaverijuttuihin kuten (yö)kyläilyt
En totta ohuen oo ottanut aikaa eli ei oo tota ongelmaa.
Esikoiseni oli kova unohtelemaan yhdessä vaiheessa eli muistutella sai.
Kuopus on aina ollut ihan itseohjautuva.
Muuhun kyllä menee edelleen aikaa, mm kuopuksen sairauden kanssa tappelemiseen, psoriasis oireilee paikoissa, joihin ei itse näe ja pitää muistaa joka ilta hoitaa, plus varmistaa, että muistaa ottaa uudet lääkkeet uuden ohjelman mukaan.
Ruokaa laitan koko ajan, pyykkiä on teineillä aika paljon, ja tosiaan panostan mahdollisimman terveelliseen hyvään ravintoon ihan jo tuon sairaudenkin takia.
Aamuisin hemmottelen ja vien aamiaiset huoneeseen!
Lapsellasi on toiminnanohjauksen ongelmia. Tuo ettei osaa edes syödä, on oikeasti huolestuttavaa. Yritä saada hänet pikaisesti kuntoutukseen. Jos asioiden tekeminen on nyt noin vaikeaa, tulee yläkoulusta helposti painajaismaista. Yläkouluikäisten koulu on suunniteltu nuorille, jotka kykenevät vastaamaan toiminan aloittamisesta ja loppuun saattamisesta itse. Kuntouttamisella voisitte vähän madaltaa kynnystä ja pehmentää iskua, jolloin vastoinkäymisistä tulee selvittävän kokoisia.
Älä jää odottamaan tilanteen korjautumista itsestään. Tuohon murrosiän hormonit päälle, niin olette pahassa pulassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti; ennen tuon ikäiset tytöt hoitivat ruoanlaiton pienemmille sisaruksilleen ja olivat lapsenvahteina taaperoille. (En toki pidä tuota järkevänä, mutta antaa vähän esimerkkiä siitä, mihin 10v voi kyetä) Lapsesi saamattomuus ei ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellasi on toiminnanohjauksen ongelmia. Tuo ettei osaa edes syödä, on oikeasti huolestuttavaa. Yritä saada hänet pikaisesti kuntoutukseen. Jos asioiden tekeminen on nyt noin vaikeaa, tulee yläkoulusta helposti painajaismaista. Yläkouluikäisten koulu on suunniteltu nuorille, jotka kykenevät vastaamaan toiminan aloittamisesta ja loppuun saattamisesta itse. Kuntouttamisella voisitte vähän madaltaa kynnystä ja pehmentää iskua, jolloin vastoinkäymisistä tulee selvittävän kokoisia.
Älä jää odottamaan tilanteen korjautumista itsestään. Tuohon murrosiän hormonit päälle, niin olette pahassa pulassa.
Ööh..toiminnanohjauksen ongelmia, eli tarkoittaa suomeksi mitä? Laitokseen? Ei tässä nyt ihan sen tason asioista kuitenkaan onneksi vielä puhuta. Lähinnä on todella turhauttavaa tämä jatkuva muistuttelemaan joutuminen,rutiinien hoitamisen jatkuva vahtiminen.
Eniten väsyttää tietysti se että jos en auta läksyissä/kokeisiin lukemisissa todella,ei tunnu oppi menevän perille. En tiedä onko ongelma sitten jollain tavalla myös koulun suunnalla, sillä on aineita, joita hän ei millään tahdo jaksaa lukea ja koetuloksetkin menevät penkin alle ilman osallistumistani, kun taas toisista aineista tulee vain kiitettäviä, eikä niihin tarvitse panostaa yhtä paljon.
Turhauttavaa, koska alkaa vaikuttaa siltä, että kotikoulussa oppisi paremmin-nyt hän käy ikäänkuin kahta koulupäivää päälletysten: se, mitä koulussa on "opetettu" joudutaan kotona tosiasiassa opettelemaan alusta asti uudelleen, jos tahdon että hän todella on ymmärtänyt kulloisenkin asian.
Opettajalle en voi tästä sanoa, sillä ottaa tietysti itseensä, mutta mitä hyötyä koulunkäynnistä on, jos kotona joudutaan opettamaan samat asiat kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellasi on toiminnanohjauksen ongelmia. Tuo ettei osaa edes syödä, on oikeasti huolestuttavaa. Yritä saada hänet pikaisesti kuntoutukseen. Jos asioiden tekeminen on nyt noin vaikeaa, tulee yläkoulusta helposti painajaismaista. Yläkouluikäisten koulu on suunniteltu nuorille, jotka kykenevät vastaamaan toiminan aloittamisesta ja loppuun saattamisesta itse. Kuntouttamisella voisitte vähän madaltaa kynnystä ja pehmentää iskua, jolloin vastoinkäymisistä tulee selvittävän kokoisia.
Älä jää odottamaan tilanteen korjautumista itsestään. Tuohon murrosiän hormonit päälle, niin olette pahassa pulassa.
Ööh..toiminnanohjauksen ongelmia, eli tarkoittaa suomeksi mitä? Laitokseen? Ei tässä nyt ihan sen tason asioista kuitenkaan onneksi vielä puhuta. Lähinnä on todella turhauttavaa tämä jatkuva muistuttelemaan joutuminen,rutiinien hoitamisen jatkuva vahtiminen.
Eniten väsyttää tietysti se että jos en auta läksyissä/kokeisiin lukemisissa todella,ei tunnu oppi menevän perille. En tiedä onko ongelma sitten jollain tavalla myös koulun suunnalla, sillä on aineita, joita hän ei millään tahdo jaksaa lukea ja koetuloksetkin menevät penkin alle ilman osallistumistani, kun taas toisista aineista tulee vain kiitettäviä, eikä niihin tarvitse panostaa yhtä paljon.
Turhauttavaa, koska alkaa vaikuttaa siltä, että kotikoulussa oppisi paremmin-nyt hän käy ikäänkuin kahta koulupäivää päälletysten: se, mitä koulussa on "opetettu" joudutaan kotona tosiasiassa opettelemaan alusta asti uudelleen, jos tahdon että hän todella on ymmärtänyt kulloisenkin asian.
Opettajalle en voi tästä sanoa, sillä ottaa tietysti itseensä, mutta mitä hyötyä koulunkäynnistä on, jos kotona joudutaan opettamaan samat asiat kuitenkin?
Väännän rautalankaa: Lapsellasi on viallinen se kohta aivoista, joka säätelee omien tekemisten aloittamista ja tekemisen ylläpitämistä. Tilannetta voidaan kuntoutuksella vähän parantaa. Jos mitään kuntoutusta tai apuja ei tule, ei tuo omien tekemisten ohjaus välttämättä koskaan kehity normaalisti toimivan ihmisen tasolle. Lapsellaisi on siis aivojen toimintahäiriö, joka ei tule koskaan paranemaan kokonaan. Kyllä tässä sen tasoisesta asiasta puhutaan.
Jos joudut opettamaan kaiken kotona uudelleen, ei lapsesi ole pystynyt opiskelemaan koulussa. Lapsellasi voi olla myös tarkkaavaisuuden ylläpitämisen ongelmia. Hän voi olla myös hyvin hidas prosessoimaan asioita.
Oli ongelma nyt mikä tahansa, pitäisi teidän huoltajien varata pikimmiten aika koulupsykologin testauksiin ja tulosten perusteella ostaa yksityiseltä kuntoutusta.
Eihän tuo ole normaalia! Eri asia, jos erityislapsi, mutta jopa silloin. Miksi hänellä menee niin kauan aikaa kaikessa? Outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellasi on toiminnanohjauksen ongelmia. Tuo ettei osaa edes syödä, on oikeasti huolestuttavaa. Yritä saada hänet pikaisesti kuntoutukseen. Jos asioiden tekeminen on nyt noin vaikeaa, tulee yläkoulusta helposti painajaismaista. Yläkouluikäisten koulu on suunniteltu nuorille, jotka kykenevät vastaamaan toiminan aloittamisesta ja loppuun saattamisesta itse. Kuntouttamisella voisitte vähän madaltaa kynnystä ja pehmentää iskua, jolloin vastoinkäymisistä tulee selvittävän kokoisia.
Älä jää odottamaan tilanteen korjautumista itsestään. Tuohon murrosiän hormonit päälle, niin olette pahassa pulassa.
Ööh..toiminnanohjauksen ongelmia, eli tarkoittaa suomeksi mitä? Laitokseen? Ei tässä nyt ihan sen tason asioista kuitenkaan onneksi vielä puhuta. Lähinnä on todella turhauttavaa tämä jatkuva muistuttelemaan joutuminen,rutiinien hoitamisen jatkuva vahtiminen.
Eniten väsyttää tietysti se että jos en auta läksyissä/kokeisiin lukemisissa todella,ei tunnu oppi menevän perille. En tiedä onko ongelma sitten jollain tavalla myös koulun suunnalla, sillä on aineita, joita hän ei millään tahdo jaksaa lukea ja koetuloksetkin menevät penkin alle ilman osallistumistani, kun taas toisista aineista tulee vain kiitettäviä, eikä niihin tarvitse panostaa yhtä paljon.
Turhauttavaa, koska alkaa vaikuttaa siltä, että kotikoulussa oppisi paremmin-nyt hän käy ikäänkuin kahta koulupäivää päälletysten: se, mitä koulussa on "opetettu" joudutaan kotona tosiasiassa opettelemaan alusta asti uudelleen, jos tahdon että hän todella on ymmärtänyt kulloisenkin asian.
Opettajalle en voi tästä sanoa, sillä ottaa tietysti itseensä, mutta mitä hyötyä koulunkäynnistä on, jos kotona joudutaan opettamaan samat asiat kuitenkin?
En ole asiantuntija, mutta minusta pitäisi tutkia onko lapsellasi joku oppimisongelma tai muu ja siihen voi saada apua.
Oppilaallani oli sama pulma. Tyttö oli kieltäytynyt tutkimuksista, joten mitään apua hän ei saanut. Hän ei saanut oppitunneilla mitään aikaisiksi ja hänen aivonsa "sammuivat" jatkuvasti. Silloin hän jäi tuijottaamaan johonkin kaukaisuuteen. Hän aloitti muistiinpanolauseen kirjoittamisen vain jos häntä käski niin tekemään. Numerot olivat älykapasiteettiin nähden 2-3 arvosanaa alhaisempia. Peruskoulun päättötodistuksen hän sai, mutta toisella asteella opinnot tyssäsivät heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Ei todellakaan lueta 3-5 tuntia illassa viikon ajan kokeisiin 4. -luokkalaisen kanssa, se ei ole normaalia. Jos kyseessä ei ole erityislapsi, niin 10 vuotias osaa osaa syödä normaalisti illan vahtimista, ja ottaa omatoimisesti välipalaa. Läksyistä hän huolehtii pääsääntöisesti itse. Tosin vanhempi voi tarkistaa, että läksyt on tehty ja auttaa tarvittaessa. Ap:n kannattaisi ottaa yhteyttä esim. koulupsykologiin tai ainakin kuraattoriin ja keskustella asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreä nolla. Osaa kyllä hoitaa itse.
Osaavaltakin voi noin ihan hänem maailmaansa arvostaakseen välillä kysellä miten siellä menee, ja mitä teillä on ollut ja mistä tykkäät erityisesti ja mikä ketuttaa.
t. koulussa työskentelevä
Nää tulee kyllä ilmi ilman kuulusteluakin.
Ihan hyvä olla lukematta rivien välejä . Mistään kuulusteluista ei ollutkaan kyse, vaan ihan peruskeskusteluista. Miksi luokittelit ne kuulusteluksi ?
Meillä ei eka-tokaluokan jälkeen ole tarvinnut käytännössä tehdä mitään lasten koulun eteen, tekevät itse läksynsä ja tietävät milloin on koe, osaavat itse lukea niihin. No sen verran luen wilmasta milloin on uintia tai luistelua ja muistutan ottamaan kamppeet mukaan seuraavana päivänä, usein muistaisivat kyllä itsekin. Eli suunnilleen sen verran aikaa menee kun käväisen wilmassa, pari minuuttia. Ruoan teen toki, ottavat itse, syövät ja laittavat sitten astiat tiskikoneeseen. Osaavat tyhjätä koneen jos se on täynnä. Nämä pitänyt opettaa toki ja huilata takaisin jo likaiset astiat unohtuu lapselta pöytään. Mutta varsin omatoimisia ovat. Aamulla varmistan että ovat hereillä ennenkuin löhden töihin etteivät myöhästy koulusta. Niin ja osaavat ottaa välipalaa itse.
Kotiaskareet vie vaihtelevasti aikaa enkä minä niitä yksin tee. Lapsen (9v.) läksyt hoituu niin, että hän tekee itse. Joskus kysyy neuvoa ja aina läksyt tarkastetaan, mutta ei ole mitään aikaavievää tai kuormittavaa. Kerran viikossa katson wilman, että mitä on tiedossa ja mitä pitää muistaa. Ne merkkaan suoraan kalenteriin, jota lukee kaikki ja viimekädessä lapsi itse rutiininomaisesti katsoo aamulla, että onko oikeat tavarat mukana/koe/jotain muuta.
En auta läksyissä kun välillä 8-vuotiasta jos ei ymmärrä jotain, ei kysy edes joka viikko apua. Kokeisiin on lapset lukeneet aina itse ja en edes tiedä milloin on koepäiviä. Meillä on 3 kouluikäistä ja 5-vuotias ja kaikki osaavat ottaa itse aamu/väli/iltapalat. Monesti aamusin lohkon tai pesen hedelmiä/vihanneksia mitä on helppo napsia , mutta leivät yms tekevät itse. Lämpimät ruuat kokkaan lapsille, osaavat lämmittää jos syödään eilistä. Meillä on kalenterissa kaikki pienetkin lasten jutut ja edellisenä iltana huutelen ja varmistelen onno oikeat liikutatavarat yms otettu.
Mikä voi olla syynä, että omalla lapsellani on aina ollut koulu tervanjuontia. Ala-asteen hän selvisi tunnilla kuuntelemalla ja sai järkeviä numeroita, mutta läksyjen teko ja niiden aloitus oli yhtä taistelua. Kun alkoi niitä tehdä niin teki nopeasti ja oikein.
Kavereita on riittänyt aina eikä ole ollut koulukiusaamista.
On ollut aina motorisesti erittäin taitava sekä ikäistään kehittyneempi älyllisesti. Tyhmä ei missään nimessä ole ja osaa keskittyä pitkään joihinkin asioihin mitä tekee.
Lapsena oli villi ja tutkittiin ADHD, mutta ei ole se ongelmana. Muuttui rauhalliseksi jo ala-asteella.
Syntyessään oli napanuora kaulan ympärillä, mutta kätilö irroitti sen ennen kuin syntyi. Lapsivedessä oli hieman vihreää.
Välillä saa patistaa moniin asioihin eli itsepäinen ja suoraan sanottuna laiska. Niitä asioita mistä itse tykkää tekee ahkerasti ja keskittyen.
Mikä voi olla syynä, ettei koulu kiinnosta mitenkään, ei lintsaa, mutta opiskelu ei kiinnosta?
Olen usein miettinyt saiko raskauden loppuvaiheessa jonkun vamman vai mitä ihmettä tuo käytös on?
Pyöreä nolla. Osaa kyllä hoitaa itse.