Lue keskustelun säännöt.
Paljonko käytät aikaa lapsesi koulu-ja muihin asioihin päivittäin keskimääräisesti?
23.03.2023 |
Entä muihin arkisiin askareisiin, kuten lapsen ruokailut, tiskaaminen, pyykit jne?
Kysyn, koska tuntuu, etten ehdi tekemään mitään muuta kuin seisomaan vieressä varmistamassa että lapsi syö, tekee läksyjä, lukee kokeisiin, hoitaa peseytymiset ym. ja hän on kohta 10 vuotias.
Odotanko liikaa tuon ikäiseltä ja kauanko siinä yleensä kestää, että lapsi alkaa olla omatoimisempi, ns. sisältä käsin ohjautuvampi eikä häntä tarvitse kolmeakymmentä kertaa hoputtaa saman asian tekemisessä?
Syömiseen kuluu aikaa aivan tolkuttomasti ja ei tunnu osaavan itse ottaa kaapista edes voileipätarvikkeita; kaikki pitäisi laittaa valmiiksi eteen. Ruoka-aikoina emme syö yhdessä sillä min olen syönyt 5-10min sisään, kun taas hän jatkaa syömistään puolesta tunnista tuntiin. Samoin läksyihin kuluu pahimmillaan koko päivä nukkumaanmenoon asti, jos en itse ole mukana lukemassa ja auttamassa lähes koko ajan, kokeista puhumattakaan-eräisiinkin kokeisiin luettiin keskimäärin 3-5 tuntia illassa viikon ajan-kenellä on oikeasti aikaa ja jaksamista tämmöiseen?
Omassa lapsuudessani vanhemmat tulivat töistä kotiin vasta iltamyöhällä ja joskus olin yksin parikin vuorokautta(lastensuojeluasia varmaan olisi nykyään, mutta ajat olivat toiset) ja vastasin itse syömisistäni,läksyistäni ja muusta-pöydälle oli jätetty vain lappu aamulla, jos oli ja selvisin miten parhaiten taisin. Ehkä tässä on jokin sukupolvien ja elämänkokemusten välinen kuilu?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan vain otsikon kysymykseen: ehkä 15min per viikko on keskiarvo. Todella vähän mitään tarvitsee tehdä sen asian suhteen. Vähän Wilmaa vilkaista ja se on siinä. En nyt laske tähän sitä, kun juttelen lapsen kanssa koulupäivän kulusta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Henkilökohtaista avustajaa tai pienluokkapaikkaa ei saa ilman diagnoosia. Eikä aina senkään jälkeen vaikka tarvetta olisi.
Vierailija kirjoitti:
Mikä voi olla syynä, että omalla lapsellani on aina ollut koulu tervanjuontia. Ala-asteen hän selvisi tunnilla kuuntelemalla ja sai järkeviä numeroita, mutta läksyjen teko ja niiden aloitus oli yhtä taistelua. Kun alkoi niitä tehdä niin teki nopeasti ja oikein.
Kavereita on riittänyt aina eikä ole ollut koulukiusaamista.
On ollut aina motorisesti erittäin taitava sekä ikäistään kehittyneempi älyllisesti. Tyhmä ei missään nimessä ole ja osaa keskittyä pitkään joihinkin asioihin mitä tekee.
Lapsena oli villi ja tutkittiin ADHD, mutta ei ole se ongelmana. Muuttui rauhalliseksi jo ala-asteella.
Syntyessään oli napanuora kaulan ympärillä, mutta kätilö irroitti sen ennen kuin syntyi. Lapsivedessä oli hieman vihreää.
Välillä saa patistaa moniin asioihin eli itsepäinen ja suoraan sanottuna laiska. Niitä asioita mistä itse tykkää tekee ahkerasti ja keskittyen.
Mikä voi olla syynä, ettei koulu kiinnosta mitenkään, ei lintsaa, mutta opiskelu ei kiinnosta?
Olen usein miettinyt saiko raskauden loppuvaiheessa jonkun vamman vai mitä ihmettä tuo käytös on?
Ajattelet että on vamma, jos koulu ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En auta läksyissä kun välillä 8-vuotiasta jos ei ymmärrä jotain, ei kysy edes joka viikko apua. Kokeisiin on lapset lukeneet aina itse ja en edes tiedä milloin on koepäiviä. Meillä on 3 kouluikäistä ja 5-vuotias ja kaikki osaavat ottaa itse aamu/väli/iltapalat. Monesti aamusin lohkon tai pesen hedelmiä/vihanneksia mitä on helppo napsia , mutta leivät yms tekevät itse. Lämpimät ruuat kokkaan lapsille, osaavat lämmittää jos syödään eilistä. Meillä on kalenterissa kaikki pienetkin lasten jutut ja edellisenä iltana huutelen ja varmistelen onno oikeat liikutatavarat yms otettu.
Tällä palstalla on kyllä varmaan Suomen omatoimisimmat lapset, jos myös se toinen ääripää.
Mulla on samanikäisiä lapsia, eikä 5v edes ylety ottamaan vettä keittiön hanasta, saati että lämmittäisi itse ruokansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En auta läksyissä kun välillä 8-vuotiasta jos ei ymmärrä jotain, ei kysy edes joka viikko apua. Kokeisiin on lapset lukeneet aina itse ja en edes tiedä milloin on koepäiviä. Meillä on 3 kouluikäistä ja 5-vuotias ja kaikki osaavat ottaa itse aamu/väli/iltapalat. Monesti aamusin lohkon tai pesen hedelmiä/vihanneksia mitä on helppo napsia , mutta leivät yms tekevät itse. Lämpimät ruuat kokkaan lapsille, osaavat lämmittää jos syödään eilistä. Meillä on kalenterissa kaikki pienetkin lasten jutut ja edellisenä iltana huutelen ja varmistelen onno oikeat liikutatavarat yms otettu.
Tällä palstalla on kyllä varmaan Suomen omatoimisimmat lapset, jos myös se toinen ääripää.
Mulla on samanikäisiä lapsia, eikä 5v edes ylety ottamaan vettä keittiön hanasta, saati että lämmittäisi itse ruokansa.
Mun lapset kiipee jakkaralle tekemään mitä eivät yllä, estelemässä saa olla etteivät putoa. 6v todellakin haluaa tehdä itse voileivät kun isosisaruksetkin tekee. Mikro on tarkoituksella lasten vuoksi keittiön tasolla eikä yläkaapissa ja 6v yltää sitä hyvin käyttämään ihan ilman jakkaraa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En auta läksyissä kun välillä 8-vuotiasta jos ei ymmärrä jotain, ei kysy edes joka viikko apua. Kokeisiin on lapset lukeneet aina itse ja en edes tiedä milloin on koepäiviä. Meillä on 3 kouluikäistä ja 5-vuotias ja kaikki osaavat ottaa itse aamu/väli/iltapalat. Monesti aamusin lohkon tai pesen hedelmiä/vihanneksia mitä on helppo napsia , mutta leivät yms tekevät itse. Lämpimät ruuat kokkaan lapsille, osaavat lämmittää jos syödään eilistä. Meillä on kalenterissa kaikki pienetkin lasten jutut ja edellisenä iltana huutelen ja varmistelen onno oikeat liikutatavarat yms otettu.
Tällä palstalla on kyllä varmaan Suomen omatoimisimmat lapset, jos myös se toinen ääripää.
Mulla on samanikäisiä lapsia, eikä 5v edes ylety ottamaan vettä keittiön hanasta, saati että lämmittäisi itse ruokansa.
Olen kasvanut 90-luvulla ja minusta lainaamasi kirjoitus kuulostaa ihan realistiselta. Me avainkaulalapset olimme juurikin tuollaisia. Ei pörrännyt helikopteri ympärillä, vaan piti itsenäistyä ja omatoimistua hyvinkin varhain.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee
Opetushallitus voi kirjoitella ihan mitä vaan. Kentällä töissä olevat tuntevat todellisuuden.
PS:Tuen riittävän tason määräämiseen tarvitaan koulupsykologin ja mahdollisesti myös lääkärin tutkimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee
Suomeksi: aikaisintaan siinä vaiheessa kun on diagnoosi hommattu. Tervetuloa todellisuuteen! Ei niitä resursseja tuosta vaan saa ylimääräiseen, jos ei ole päteviä todisteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilökohtaista avustajaa 😆 Pitäisi olla jotakuinkin kehitysvammainen sellaisen saadakseen. Pienryhmäpaikkakin on vaikea saada jos koulu menee jotenkuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En auta läksyissä kun välillä 8-vuotiasta jos ei ymmärrä jotain, ei kysy edes joka viikko apua. Kokeisiin on lapset lukeneet aina itse ja en edes tiedä milloin on koepäiviä. Meillä on 3 kouluikäistä ja 5-vuotias ja kaikki osaavat ottaa itse aamu/väli/iltapalat. Monesti aamusin lohkon tai pesen hedelmiä/vihanneksia mitä on helppo napsia , mutta leivät yms tekevät itse. Lämpimät ruuat kokkaan lapsille, osaavat lämmittää jos syödään eilistä. Meillä on kalenterissa kaikki pienetkin lasten jutut ja edellisenä iltana huutelen ja varmistelen onno oikeat liikutatavarat yms otettu.
Tällä palstalla on kyllä varmaan Suomen omatoimisimmat lapset, jos myös se toinen ääripää.
Mulla on samanikäisiä lapsia, eikä 5v edes ylety ottamaan vettä keittiön hanasta, saati että lämmittäisi itse ruokansa.
Mun lapset kiipee jakkaralle tekemään mitä eivät yllä, estelemässä saa olla etteivät putoa. 6v todellakin haluaa tehdä itse voileivät kun isosisaruksetkin tekee. Mikro on tarkoituksella lasten vuoksi keittiön tasolla eikä yläkaapissa ja 6v yltää sitä hyvin käyttämään ihan ilman jakkaraa,
Meillä syödään liedellä kokattu ateria iltaisin yhtä aikaa, joten ei ole ikinä tullut mieleen että 5v käyttäisi mikroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee
Oletko oikeasti niin naiivi, että uskot tuollaisten lupausten toteutuvan käytännön tasolla? Varmaan sitten uskot siihenkin, että SDP poistaa Suomesta työttömyyden tai Persut lopettaa ei-työperäisen tänne tulon, jos vain valtaan pääsee :D:D:D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmeneeSuomeksi: aikaisintaan siinä vaiheessa kun on diagnoosi hommattu. Tervetuloa todellisuuteen! Ei niitä resursseja tuosta vaan saa ylimääräiseen, jos ei ole päteviä todisteita.
No niin, kuten aiemmin totesin, riippuu se tuen toteutuminen sitten opettajasta ja koulusta (ja kunnasta).
Lakisääteinen oikeus siihen näin 2023 kuitenkin on yhtälailla koko Suomessa ihan ilman vaadetta diagnoosista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhden lapsen kanssa vähän samanlaista. Ei ruokailun osalta, mutta koulujuttujen. Myös kaikki arjen asiat vaativat muistuttamista (ja pakottamista).
Uskomattoman kuormittavaa! Yhteys vaan kouluun, tukitoimia pitäisi saada. Valitettavastihan niiden tuleminen riippuu ihan sitten opesta ja koulusta, mutta onnekkuus tässä asiassa selviää vaan kysymällä.
Tsemppiä!
Kunnon tukitoimiin tarvitaan diagnoosi ja sitä ei koulu anna.
Kunnon tukitoimiin ei tarvita diagnoosia vaan todettu tarve tukitoimille. Toki diagnoosi tässä auttaa.
Koulussa koulupsykologi testaa ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin tai kuntouttavaan toimintaan. Aloite tähän voi tulla esimerkiksi huoltajalta tai opettajalta.
Diagnoosi=tarve tukitoimille. Ei niitä todellakaan muuten saa kuin virallisen diagnoosin kautta. Elämme vuotta 2023, emme 1993.
No höpöhöpö.
Opetushallitus:
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmeneeSuomeksi: aikaisintaan siinä vaiheessa kun on diagnoosi hommattu. Tervetuloa todellisuuteen! Ei niitä resursseja tuosta vaan saa ylimääräiseen, jos ei ole päteviä todisteita.
No niin, kuten aiemmin totesin, riippuu se tuen toteutuminen sitten opettajasta ja koulusta (ja kunnasta).
Lakisääteinen oikeus siihen näin 2023 kuitenkin on yhtälailla koko Suomessa ihan ilman vaadetta diagnoosista.
Opettajalla ei ole mitään valtaa mihinkään sellaisiin tukitoimiin, jotka vaativat rahaa. Opetuksen järjestäjä vastaa resursseista. Eli käytännössä kunnan/kaupungin poliittiset päättäjät.
Olin pari päivää sitten koulun järjestämässä tilaisuudessa siitä mihin määrärahoja käytetään ja mitä luokkia lakkautetaan
Meitä oli paikalla kuusi vanhempaa. Arvatkaa mikä on tämän alakoulun koko ?
Olet hyysännyt lapsen pilalle. Anna olla nälissään jos ei mukamas saa leipää tehtyä. Pitää sua palvelijanaan. Anna mä arvaan, lapsi on poika?
Kaksi teinipoikaa. Hoitavat arkiset asiansa pitkälti itse. Kyselen toki miten koulussa mennyt, muistuttelen hammaslääkäreistä ja uimahousuista, luistimista yms. Tänään kyselin vanhemmalta n 15 Min ruotsin sanoja ja eilen nuoremmalta puolisen tuntia historiaa. Pyykit pesee mies etätyöläisen ruokatunnilla ja viikonloppuisin pikainen koko perheen siivousvuoro. Hävyttömän helppoa noiden kanssa nykyisin. Vanhempi oli pienenä haaveilija ja tähän pääseminen vaati sen miljoona muistuttelua. Läksynsä ovat kyllä aina huolehtineet itse, mutta tavarat oli hukassa.
Pyydä koulupsykologia tekemään lapselle psykologiset tutkimukset. Niistä selviää kaikenlaista esim. kognitiiviset taidot, työskentelynopeus, tehtävän ymmärtäminen, toiminnanohjaus, muisti yms. asiat. Nämä ihan lapsesi parhaaksi. Minun korvaani kuulostaa vahvasti siltä, että nepsy-pulmista voisi olka mahdollisesti kysymys. Saatte apua ja lapsesi riittävän tuen kouluun.
T. Autismikirjolaisen ja Adhd-lapsen äiti