Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten vanhemmat eroavat liian helposti
22.03.2023 |
Mielestäni ihmiset saisivat miettiä tarkemmin KENEN kanssa tekevät lapsia.
Tässä sen näkee, kun ei osata sitoutua ollenkaan ja kuinka moni yksinhuoltaja vinkuu korotuksien perään. Kuka on käskenyt saada lapsia jonkun sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa ei halua sitä lapsiperhearkea lopulta jakaa??
Erota voi myöhemminkin, jos siltä tuntuu.
Kommentit (62)
Kyse ei ole pelkästään lasten tekemisestä. Myös adoptiovanhemmat eroavat ja sekoilevat jatkuvasti vaihtuvien uusperheidensä kanssa. Jossakin tapauksessa lapsella olisi ollut parempi elämä lähtömaassa.
Ilmeisesti seula ei ole kovin tiivis. Eroamisesta saisi tulla jokin sanktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
Christiiina kirjoitti:
Minäkin olen Tinderissä nähnyt, miten paljon on pikkulasten yh-isiä.
Ei herätä luottamusta, jos kuulen, että henkilö on toistuvasti eronnut puolisostaan lapsen ollessa pieni.
Esim. Kerran kävin treffeillä 40-vuotiaan miehen kanssa, joka oli kertonut, että hänen luonaan asuu vuoroviikoin 11- ja 3-vuotiaat lapset. Minä tietysti luulin, että lapsilla on sama äiti, kunnes mies kertoi, että heillä on eri äidit. Eli mies on siis kahdesti eronnut lapsen ollessa pieni. Ja kaiken lisäksi mies kertoi, että hän haluaa vielä kaksi lasta lisää. Kuka hullu nainen tuollaiseen soppaan lähtee mukaan ja vielä hankkii lisää lapsia tuollaiselle miehelle, jonka parisuhteet ei kestä pikkulapsiarkea?
Ja kerran viestittelin erään 38-vuotiaan miehen kanssa, joka kertoi että hänellä on 12-, 11-,7- ja 3-vuotiaat lapset kolmen eri naisen kanssa ja hän haluaa vielä lisää lapsia. Jos hln on kolme kertaa eronnut lapsen ollessa pieni, niin miksi seuraava suhde kestäisi?
Jos olisin ruokkojen takia varaton, niin siittäisin kyllä surutta lisää.
Laittaisin ilmon että tule tänne tuoreen sukupuolitautititodistuksen kanssa, niin hoidetaan homma. Laskun ruokoista voit lähettää KELA:aan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
En ole tuo jota lainasit, mutta eikö pettämisellä osoita epäkunnioitusta lasten äitiä ja sitä kautta lapsia kohtaan? Silloin ei ole hyvä isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
En ole tuo jota lainasit, mutta eikö pettämisellä osoita epäkunnioitusta lasten äitiä ja sitä kautta lapsia kohtaan? Silloin ei ole hyvä isä.
Kävelet aasinsiltoja sinnetänne, jotta saat jotenkin (itsellesi) mitätöityä "14v hyväisyyden".
Menikö lapset keturalleen eron jälkeen?
Jep!
Niinhän siinä tuppaa käymään, kun kuri puuttuu ja alakerran alkaessa kutista, niillä kakaroilla ei sitten ole enää edes mitään väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
En ole tuo jota lainasit, mutta eikö pettämisellä osoita epäkunnioitusta lasten äitiä ja sitä kautta lapsia kohtaan? Silloin ei ole hyvä isä.
Kävelet aasinsiltoja sinnetänne, jotta saat jotenkin (itsellesi) mitätöityä "14v hyväisyyden".
Menikö lapset keturalleen eron jälkeen?
Jep!
Niinhän siinä tuppaa käymään, kun kuri puuttuu ja alakerran alkaessa kutista, niillä kakaroilla ei sitten ole enää edes mitään väliä.
En ole eronnut kenestäkään.
Opettele kirjoittamaan. Tekstistäsi ei saa mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
Pettäminen ei liittynyt siihen minkälainen hän oli isänä. Sekin itseasiassa varmistui vasta eromme jälkeen.
Ennen eroa 24/7 lasten kanssa, viikonloput turnauksissa yms aktiivisesti lasten elämässä.
Eron jälkeen 1. vuonna 1 viikko lomaa lasten kanssa, sen jälkeen 0.
Viikonloppuvuoro tarkoitti lauantaista sunnuntaihin 1 vrk. Sekin jäi pois ellei 5-12 vuotiaat menneet yksin 3 julkisella isänsä luo ja takaisin tai minä vein ja hain. Parissa vuodessa tapaamiset jäi 2-3 kertaan vuodessa vaikka välimatkaa vain muutaman kymmentä kilometriä. Koskaan, ikinä ei kuljettanut lapsiaan eron jälkeen mihinkään.
Ei myöskään osallistunut kuluihin muuten kuin minimielareilla. Ei lomia tms kivaa yhdessä ikinä
Nyt kyllä vaarina kelpaisi olla, tekee niin itseään tykö. No, mun nykyinen mieheni on kyllä lastenlapsille läheisempi kun on näiden kanssa jatkuvasti tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisin voinut tietää että 3 lapsen ja 14 yhdessäolovuoden jälkeen mieheni keksi pettää minua?? En ole ennustaja enkä meedio. Siihen saakka hyvä isä, sen jälkeen täysi 0
Olen iloinen että erosimme, saimme upean elämän ilman häntä:) 3 vuotta keskenämme ja nyt jo 27v uusperhe-elämää ihanan miehen kanssa. Yhteinen kuopuskin on jo aikuinen.
Mites se pettäminen teki miehestäsi nollaidän jos ennen pettämistä oli hyvä isä? Ei hän sinun isäsi ole. Tais mennä pettäminen ihon alle ja kostit miehellesi lasten kautta. Et oo ainut.
En ole tuo jota lainasit, mutta eikö pettämisellä osoita epäkunnioitusta lasten äitiä ja sitä kautta lapsia kohtaan? Silloin ei ole hyvä isä.
Kävelet aasinsiltoja sinnetänne, jotta saat jotenkin (itsellesi) mitätöityä "14v hyväisyyden".
Menikö lapset keturalleen eron jälkeen?
Jep!
Niinhän siinä tuppaa käymään, kun kuri puuttuu ja alakerran alkaessa kutista, niillä kakaroilla ei sitten ole enää edes mitään väliä.
Oletko jotenkin sairas vai muuten katkera??
Lapset voivat hyvin, kiitos kysymästä. Nyt jo 33-41 vuotiaita. Kouluttautuneita, vakitöissä, perheellisiä ja onnellisia. On hyvät tulot, varallisuutta ja mukava tasapainoinen elämä. Kiitos siitä kuuluu minulle ja nykyiselle miehelleni jotka annoimme heille hyvän turvatun keskiluokkaisen elämän 27v sitten. Emme ottaneet ongelmaa siitä että bioisää ei kiinnostanut heidän elämänsä, helpompaahan se vain oli meille!
Ja mitä kutinaan tulee eikös sekin kuulu hyvään avioliittoon vielä näin vuosienkin kuluttua;D
Muistan ohjelman, jossa sosiaalisesti hankalalla alueella - jossa paljon teiniäitejä - kouluista jaettiin kokeeksi teinityttöjen hoivaan robottivauvoja, jotka itkivät miten sattui, olivat nälkäisiä ja kastelivat itsensä miten sattui, ja tytöt sitten joutuivat niitä robottivauvoja hoitamaan - oli yö tai päivä. Monen silmät aukenivat näkemään mitä se vauva-arki voi olla.
Voi kun isäksi haluaville miehille voitaisiin järjestää ja rahoittaa samanlainen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies halusi lasta enemmän kuin minä. Raskausaika meni vielä hyvin, oli mukana neuvolakäynneillä ym. Sitten, kun vauva syntyi taantui yhdeksi passattavaksi itsekin. Kalja alkoi maistumaan, töiden jälkeen makoili sohvalla ja hyppäsi tupakalla ja jos sanoin, että ota vauva, että menen suihkuun, niin saattoi vastata, että "käyn tupakalla ensin". Tupakointi oli siis satunnaista raskausaikana ja ennen, mutta vauvan synnyttyä, kun oli 18 päivää kanssani kotona, niin alkoi kiskomaan röökiä kaksin käsin. Ei huomioinut vauvan itkua juurikaan, saattoi raivostua minulle, että "vie se pois siitä huutamasta", kun katsoi telkkaria. Ja vauvamme ei edes ole ollut mikään rääkyjä, vaan hyvin helppo ja rauhallinen! En uskaltanut jättää vauvaa isän kanssa, koska pelkäsin aidosti, ettei hän hoida ja huomioi, jos/kun vauva itkee tai pahimmassa tapauksessa hermostuu...
Lopulta paljastui pettäminen jo raskausaikana ja erottiin lapsen ollessa n. 1v. enkä ole katunut.
Jaa. Miehen kanssa tavattiin töissä. Oli hauska, mukava ja rento. Paljon kavereita jne. Tulin raskaaksi kahden kuukauden jälkeen ja päätettiin yrittää olla perhe. Riitoja alkoi tulla ja mies tykkäsi töniä. Ei yhtään haitannut häntä vaikka olin viimeisimmän raskaana tai pieni vauva talossa. Hänellä ei ollut minkäänlaista empatiaa. Esim. Olin juuri synnyttänyt, riideltiin ja hän pisti minut nukkumaan sohvalla ja paineli itse makuuhuoneeseen. Laittoi oven kiinni, avasi koneen ja alkoi r u n k k a a m a a n. Olisiko pitänyt pitää kiinni tälläisestä kultakimpaleesta??
Erosta nyt 10v ja edelleen yhtä kamala 😯 nykyisen aviopuolison kanssa kumpikaan ei ikinä nuku sohvalla, eikä minua tönitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Miehen kanssa tavattiin töissä. Oli hauska, mukava ja rento. Paljon kavereita jne. Tulin raskaaksi kahden kuukauden jälkeen ja päätettiin yrittää olla perhe. Riitoja alkoi tulla ja mies tykkäsi töniä. Ei yhtään haitannut häntä vaikka olin viimeisimmän raskaana tai pieni vauva talossa. Hänellä ei ollut minkäänlaista empatiaa. Esim. Olin juuri synnyttänyt, riideltiin ja hän pisti minut nukkumaan sohvalla ja paineli itse makuuhuoneeseen. Laittoi oven kiinni, avasi koneen ja alkoi r u n k k a a m a a n. Olisiko pitänyt pitää kiinni tälläisestä kultakimpaleesta?? .
En yhtään ihmettele, että tullut ero, jos olet tullut raskaaksi 2kk tapailun jälkeen. Ei niin lyhyessä ajassa ehdi mitenkään tutustua toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Miehen kanssa tavattiin töissä. Oli hauska, mukava ja rento. Paljon kavereita jne. Tulin raskaaksi kahden kuukauden jälkeen ja päätettiin yrittää olla perhe. Riitoja alkoi tulla ja mies tykkäsi töniä. Ei yhtään haitannut häntä vaikka olin viimeisimmän raskaana tai pieni vauva talossa. Hänellä ei ollut minkäänlaista empatiaa. Esim. Olin juuri synnyttänyt, riideltiin ja hän pisti minut nukkumaan sohvalla ja paineli itse makuuhuoneeseen. Laittoi oven kiinni, avasi koneen ja alkoi r u n k k a a m a a n. Olisiko pitänyt pitää kiinni tälläisestä kultakimpaleesta??
Erosta nyt 10v ja edelleen yhtä kamala 😯 nykyisen aviopuolison kanssa kumpikaan ei ikinä nuku sohvalla, eikä minua tönitä.
Niin. Miksi ihmeessä hankkiutua raskaaksi ihmisen kanssa jota ei tunne?? Tämä se ongelma onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset jostain syystä nauttivat siitä, kun saavat näyttää miehelle "kaapin paikan" ja viedä yhteiseltä lapselta ydinperheen, samalla yrittäen vierottaa lasta miehestä kaikin mahdollisin tavoin. Aivan älyttömän surullista seurata vierestä näitä keissejä, miten paljon kaikki osapuolet kärsivät naisen virheiden takia :(
Olen pahoillani, mutta jonkin on kannettava vastuu perheen pyörittämisestä, jos mies osoittautuu vastuuttomaksi pakoilijaksi joka ei hoida edes omaa osuuttaan arjen kunnollisesta pyörittämisestä. Olet perus vastuunpakoilija näemmä itsekin, kun vierität syyn tästäkin vaan naiselle. Mies on vaan avuton vauva joka käy töissä ja kotonakin vaan syömässä ja nukkumassa.
Olkaa aktiivisemmin lastenne kanssa, niin pääsette olemaan heidän kanssaan eron jälkeenkin. Luuletko tosiaan, että mieheen, joka ei huolehdi lapsistaan, uskalletaan antaa lapset asumaan vuoroviikoin? Lapset ovat teille vaan pelinappuloita, ette te heistä edes välitä, kun jätätte heidät mielihyvin heitteille.
Nyt pää pois sieltä prseestä, oikeasti.
Miesvihasi oikein huokuu tuosta viestistäsi, kannattaa hakea apua siihen ennenkun etsit uuden miehen höynäytettäväksi. Sääliksi käy lapsiasi :(
Säästä säälisi itsellesi vaan, olen vela.
Olin jo päättänyt erota, kun tulin raskaaksi. Lapsen takia päätin vielä yrittää, mutta lopulta myös erosin lapsen takia, kun en halunnut että mies pilaa myös lapsen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Olin jo päättänyt erota, kun tulin raskaaksi. Lapsen takia päätin vielä yrittää, mutta lopulta myös erosin lapsen takia, kun en halunnut että mies pilaa myös lapsen elämän.
Just joo. Nykyään on niin hyvät ehkäisymenetelmät markkinoilla, ettei mitään vaahinkoraskauksia ole oikeasti olemassa.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Miehen kanssa tavattiin töissä. Oli hauska, mukava ja rento. Paljon kavereita jne. Tulin raskaaksi kahden kuukauden jälkeen ja päätettiin yrittää olla perhe. Riitoja alkoi tulla ja mies tykkäsi töniä. Ei yhtään haitannut häntä vaikka olin viimeisimmän raskaana tai pieni vauva talossa. Hänellä ei ollut minkäänlaista empatiaa. Esim. Olin juuri synnyttänyt, riideltiin ja hän pisti minut nukkumaan sohvalla ja paineli itse makuuhuoneeseen. Laittoi oven kiinni, avasi koneen ja alkoi r u n k k a a m a a n. Olisiko pitänyt pitää kiinni tälläisestä kultakimpaleesta?? .
En yhtään ihmettele, että tullut ero, jos olet tullut raskaaksi 2kk tapailun jälkeen. Ei niin lyhyessä ajassa ehdi mitenkään tutustua toiseen.
Oltiin oltu työkavereita, eli ei ihan täysin tuntemattomia.
Kokeilkaa ihmeessä yh-isän roolia. Tulkaa lehtiin kertomaan millaista on elää vuokrakohdun jälkeistä elämää suuren velkataakan kanssa plus sijoittaa lapseen 18 vuoden aikana 130 000e YKSIN. Naisille rupeaa riittämään miesten nillitys.