Onko teologian opiskelu yliopistossa helppoa? Helpompaa ainakin kuin muiden aineiden?

Kreikan ja hebrean pakolliset opinnt on tuotteneet paljon vaivaa opiskelijoille, joilla ei ole kovin hyvä kielipää. Kaikissa oppiaineissa yliopistolla on omat haasteensa.

Teologia itsessään on helppoa koska ei ole faktoja vaan pelkkiä fiiliksiä. Mutta on siinä varmasti noita oheisopintoja joissa voi tulla haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Teologia itsessään on helppoa koska ei ole faktoja vaan pelkkiä fiiliksiä. Mutta on siinä varmasti noita oheisopintoja joissa voi tulla haasteita.

Mistä ihmeestä oot keksinyt, ettei olis faktoja?

Siis vaikka Jumala ei oo fakta, niin kaikki mikä liittyy sen yhden jumaltarinan historiaan on jo ihan maallista faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Teologia itsessään on helppoa koska ei ole faktoja vaan pelkkiä fiiliksiä. Mutta on siinä varmasti noita oheisopintoja joissa voi tulla haasteita.

Miksi vastaat, jos et tiedä aiheesta mitään?

Jumalasta on todeisteita. Uskon puolustamiseen kuuluu paljon sen miettimistä, millaiset luonnontieteeseen liittyvät ilmiöt tukevat Jumalan olemassaoloa. Näille siis löytyy puolustajia ja vastustajia, ja puolustajilla on oikein vakuuttavia argumentteja. Tästä aiheesta löytää helposti tuoreitakin kirjallisuutta, siis kristinuskon Jumalan olemassaolon perusteluista. Se perustellaan ihan järjen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologia itsessään on helppoa koska ei ole faktoja vaan pelkkiä fiiliksiä. Mutta on siinä varmasti noita oheisopintoja joissa voi tulla haasteita.

Mistä ihmeestä oot keksinyt, ettei olis faktoja?

Siis vaikka Jumala ei oo fakta, niin kaikki mikä liittyy sen yhden jumaltarinan historiaan on jo ihan maallista faktaa.

Eikös tämän opinnot pitäisi siis olla historian puolella eikä mikään teologia?

Ei todellakaan. Kauppis on 10000x helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Teologia itsessään on helppoa koska ei ole faktoja vaan pelkkiä fiiliksiä. Mutta on siinä varmasti noita oheisopintoja joissa voi tulla haasteita.

Ja näin amispohjalta. Eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa fiilispohjalta.

Minulla on tekniikan tohtorin tutkinto ja ydinfyysikon koulutus, mutta kun katson eksegetiikan ja dogmatiikan oppikirjoja, niin eivät ne minusta mitenkään helpoilta vaikuta. Sitä en sitten tiedä, kuinka hyvin ne pitää osata tenteissä.

Asiat eivät ole hirveän vaikeita, mutta kursseissa voi olla isoa vaihtelua vaaditun työmäärän suhteen. Oma kokemus on myös se, että opettajat eivät juuri koskaan jätä sanallista palautetta kurssitöistä, vaan pelkän numeron. 

Teologia on puoliksi piiloapologetiikkaa ja kristinuskon puolustelua ja puoliksi tiedettä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kyseessä on myös semi-poliittinen oppiaine, jonka on tarkoitus tukea ev.lut.kirkon ja ortodoksikirkon erityisasemaa Suomen lainsäädännössä etuineen. 

Eräs suomalainen professori on suurinpiirtein näin sanonutkin ja teologian kurssikirjoissa on toisinaan kristinuskoa ylistävä ote, mutta ei koskaan esim.ateismia kehuva ote. Kursseilla saatetaan käyttää lähteinä kirkollisia nettisivuja tai kristillisten kirjakauppojen kirjoja ja nämä samat kaupat myyvät myös kreationistisia kirjoja. 

On mahdotonta löytää Suomesta yhtäkään teologia, joka kritisoisi omalla nimellä kristinuskon etuoikeutettua asemaa ja on tapauksia, joissa selvästi sanotaan kristinuskon olleen hyväksi ja että Jeesuksen historiallisuuden epäily on "denialismia". 

Vaatii siis melko paljon kärsivällisyyttä tietää opiskelevansa poliittista oppiainetta, jonka opettajista suurin osa on nykyisiä tai entisiä pappeja, mutta jos kestää sen, oppii ainakin kristinuskosta ja säkällä muistakin uskonnoista. 

Minusta tuntuisi vaikeammalta opiskella jotain tuollaista, kun se on niin kaukana eksaktista tieteestä.

Ei ole tosiaan työmäärällisesti ainakaan helppoa. Mun mies opiskelee teologiaa, ja kursseilla on aivan hurjat määrät luettavaa suhteessa saatuihin opintopisteisiin. Eikä monista kursseista saa edes perinteistä 5 opintopistettä, vaan esim. 2 tai 3. Eli todella työlästä. Itse olen opiskellut yhteiskuntatieteitä, ja meillä oli huomattavasti kevyempää.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi vaikeammalta opiskella jotain tuollaista, kun se on niin kaukana eksaktista tieteestä.

Niin joillekin taas on luontevampaa opiskella humansitis-yhteiskunnallisia ja kieliä. - Kun taas toiset viehättyvät enempi eksakteista tieteistä, kuten monesta ns, luonnontieteestä, kuten fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. - Se mikä on tylsää on, että osa pitää niin teologian opiskelua kuin koulussa tapahtuvaa uskonnon opetusta enempi uskonnon harjoittamisena, vaikka kupikaan ei sellaista edusta. 

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuisi vaikeammalta opiskella jotain tuollaista, kun se on niin kaukana eksaktista tieteestä.

Niin joillekin taas on luontevampaa opiskella humansitis-yhteiskunnallisia ja kieliä. - Kun taas toiset viehättyvät enempi eksakteista tieteistä, kuten monesta ns, luonnontieteestä, kuten fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. - Se mikä on tylsää on, että osa pitää niin teologian opiskelua kuin koulussa tapahtuvaa uskonnon opetusta enempi uskonnon harjoittamisena, vaikka kupikaan ei sellaista edusta. 

Uskovainen mies

Uskonnon harjoittamista se ei toki ole, vaan tiettyjen uskontojen erityisaseman pönkittämistä ja uskontojen tutkimusta.

Jos kristinusko kiinnostaa erittäin paljon, eipä teologiaa parempaa valintaa varmasti ole. Teologiassa ehkä suurimpana ongelmana näen nyt sen, että se on markkinoitu sellaisena sekatutkintona, joka vastaa mihin tahansa tarpeeseen. Tulee 'arvojen', 'kohtaamisen' ja 'uskontojen' asiantuntijaksi, vaikka jälkimmäisen kohdalla muistetaan sanoa, että erityisesti kristinuskon asiantuntijaksi. 

Itä-Suomen yliopiston mainoksessa kerrotaan, että tulet vielä erinomaiseksi toimittajaksikin. 

Olen itse opiskellut teologiaa ja kirkollisia opintoja melko paljon sillä ajatuksella, että saisin siitä aineksia ihmissuhdetyöhön, mutta olen nyt tulossa siihen päätelmään, että tämä on osaksi harhaa; aikansa voi käyttää menemällä suoraan asiaan ja jättämällä kirkkohistorian ja muut sinänsä tärkeät asiat kirkkohistorioitsijoille. Historiallisista syistä oppilaitokset, puolustusvoimat yms. käyttävät edelleen teologi-pappeja eräänlaisina terapeutteina ja varmasti monet näistä ihmisistä tekevät työtään sydämellä, mutta sen työn voisi ehkä ihan yhtä hyvin tehdä historian tai kirjallisuustieteen maisteri, koska näilläkin aloilla saadaan yleissivistystä ja opitaan tarinoista ja historiasta. Teologia on markkinoinut itsensä ovelasti aineena, joka on kuitenkin näiden muiden yläpuolella tuossa mielessä. Toisaalta niin on vähän pakkokin tehdä, niin kauan kuin kirkkoa ja valtiota ei eroteta, koska hengellisten työntekijöiden rooli on satoja vuosia ollut mikä on. 

Kunhan teologian perusopinnot ovat minulta ohi, aion antaa aineopintosuoritusten vanheta ja keskittyä enemmän sellaiseen asiaan, jolla on käytännön sovellutusta kaikille yhteisessä todellisuudessa. Tulevaisuudessa Suomeen ehkä tulee Amerikassa 80-luvulla alkanut kliininen filosofia tms. suuntaus, jossa on uskontojen viisaus ja pohdinta, mutta ilman yhden uskonnon ihannointia ja katsantokantojen kapeuttamista ja ajan käyttämistä uskontohistorialliseen nippelitietoon, millä ei ole asiakastyön kannalta sen enempää merkitystä kuin salsa-tanssin asiantuntemuksellakaan. Joitakin ihmisiä aina kiinnostaa erityisesti juuri tanssi ja toisia kirkkohistoria, mutta nämä ovat suht harvinaisia tapauksia eikä näihin kannata käyttää vuosia, jos haluaa keskittyä tavallisimpiin kysymyksiin.