Ero alle kolmekymppisenä ja kaksi alle kouluikäistä lasta

Voihan elämä olla mukavaa vaikkei parisuhdetta olisikaan,sinulla on sentään lapset eli paljon iloa.Rankkaa arki tietysti voi olla, mutta olisiko muita tukijoukkoja jotka voisivat auttaa.Ja kai lasten isäkin välillä huolehtisi lapsista vuorollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap miehessäsi on vikana?

Pähkinänkuoressa: en jaksa koko ajan olla sanomassa perusasioiden hoitamisesta. Teen muutoinkin jo kaiken kotiäitinä kodinhoidon ja lasten suhteen. Lisäksi mies hoitaa välillä työasioita työajan ulkopuolellakin. Saattaa esim näpytellä puhelimella työviestejä. Olen tähän kokonaisuuteen vaan niin lopen kyllästynyt.

Ap

Miten ajattelet, että mies pärjäis yksin kasten kanssa?

Mene töihin ja katso muuttuuko kotitöiden suhteen tilanne

Kyllästynyt kotiäiti, mene töihin, siinä piristyy. Ja sitten voit erotakin helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap miehessäsi on vikana?

Pähkinänkuoressa: en jaksa koko ajan olla sanomassa perusasioiden hoitamisesta. Teen muutoinkin jo kaiken kotiäitinä kodinhoidon ja lasten suhteen. Lisäksi mies hoitaa välillä työasioita työajan ulkopuolellakin. Saattaa esim näpytellä puhelimella työviestejä. Olen tähän kokonaisuuteen vaan niin lopen kyllästynyt.

Ap

Miten ajattelet, että mies pärjäis yksin kasten kanssa?

Mene töihin ja katso muuttuuko kotitöiden suhteen tilanne

Miten luulet bimbon lokin työllistyvän?

Et sitten ap tiennyt ettei kotiäiti voi erota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kauanko kesti, että sait uuden ja vakaan suhteen, jossa muutitte yhteen?

Ap

Kyllä oot lapsellinen. Nautin vapaudesta ja rauhasta. Muutaman vuoden jälkeen aloin opiskella työn ohessa kaikkea kiinnostavaa. Tapailin miehiäkin. Ei kiinnostanut yhteen muuttaminen, koska meillä arki sujui niin hyvin lasten kanssa. Oli myös hyviä ystäviä ja harrastuksia. Tarjolla olisi ollut yhteen muuttajia; en halunnut enkä kaivannut sellaista pitkään aikaan.

Saattaisit piristyä, kun menisit töihin. Ja löydät itsellesi aikaa ja kivaa tekemistä ja ystäviä. Eron jälkeen on ollut yksi pitkä suhde, jossa asuimmekin yhdessä. Ihan ok, koska tyyppi joustava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kauanko kesti, että sait uuden ja vakaan suhteen, jossa muutitte yhteen?

Ap

Kyllä oot lapsellinen. Nautin vapaudesta ja rauhasta. Muutaman vuoden jälkeen aloin opiskella työn ohessa kaikkea kiinnostavaa. Tapailin miehiäkin. Ei kiinnostanut yhteen muuttaminen, koska meillä arki sujui niin hyvin lasten kanssa. Oli myös hyviä ystäviä ja harrastuksia. Tarjolla olisi ollut yhteen muuttajia; en halunnut enkä kaivannut sellaista pitkään aikaan.

Saattaisit piristyä, kun menisit töihin. Ja löydät itsellesi aikaa ja kivaa tekemistä ja ystäviä. Eron jälkeen on ollut yksi pitkä suhde, jossa asuimmekin yhdessä. Ihan ok, koska tyyppi joustava.

Vaikka kaipaisitkin niin pitää ajatella lapsia eikä itseään, eikä pakottaa lasten kotiin vierasta poikaa ja sitten joutua kuuntelemaan kun se pumppaa emää.

Tyypillinen mieslapsi, joka ei oikein ole ymmärtänyt, että elämä muuttuu lasten myötä. Vaimo ei ole hänen äitinsä, jonka pitää huomautella mieslapselle perusasioista. Suosittelisin kokeilemaan kuitenkin ensin pariterapiaa ja näin antaa miehelle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap miehessäsi on vikana?

Pähkinänkuoressa: en jaksa koko ajan olla sanomassa perusasioiden hoitamisesta. Teen muutoinkin jo kaiken kotiäitinä kodinhoidon ja lasten suhteen. Lisäksi mies hoitaa välillä työasioita työajan ulkopuolellakin. Saattaa esim näpytellä puhelimella työviestejä. Olen tähän kokonaisuuteen vaan niin lopen kyllästynyt.

Ap

Hyvin todennäköisesti myös miehesi on kyllästynyt siihen, että hän on yksin vastuussa perheenne taloudellisesta. Teille molemmille voisi olla silmiä avartavaa vaihtaa muutamaksi kuukaudeksi rooleja. Tällä hetkellä todennäköisesti kumpikin kokee, että tekee perheen eteen enemmän ja että toinen pääsee helpommalla.

Jos roolien vaihtaminen ei ole mitenkään mahdollista, niin mene ainakin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen mieslapsi, joka ei oikein ole ymmärtänyt, että elämä muuttuu lasten myötä. Vaimo ei ole hänen äitinsä, jonka pitää huomautella mieslapselle perusasioista. Suosittelisin kokeilemaan kuitenkin ensin pariterapiaa ja näin antaa miehelle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

Ja vähintään on reilua kertoa miehelle, että harkitsee tosissaan eroa tämän takia. Nämähän ovat juuri niitä tapauksia, joissa miehelle tulee täytenä yllätyksenä se, että vaimo haluaa erota. Minusta olisi reilua kertoa tästä hyvissä ajoin ja antaa miehelle oikea mahdollisuus korjata tilanne.

Ei se ukko vaihtamalla parane.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kauanko kesti, että sait uuden ja vakaan suhteen, jossa muutitte yhteen?

Ap

Kyllä oot lapsellinen. Nautin vapaudesta ja rauhasta. Muutaman vuoden jälkeen aloin opiskella työn ohessa kaikkea kiinnostavaa. Tapailin miehiäkin. Ei kiinnostanut yhteen muuttaminen, koska meillä arki sujui niin hyvin lasten kanssa. Oli myös hyviä ystäviä ja harrastuksia. Tarjolla olisi ollut yhteen muuttajia; en halunnut enkä kaivannut sellaista pitkään aikaan.

Saattaisit piristyä, kun menisit töihin. Ja löydät itsellesi aikaa ja kivaa tekemistä ja ystäviä. Eron jälkeen on ollut yksi pitkä suhde, jossa asuimmekin yhdessä. Ihan ok, koska tyyppi joustava.

Hyvä jos tunnet itsesi niin paljon paremmaksi ihmiseksi. Minulla ei ole mikään laaja ystäväpiiri ja vanhemmistakin toinen on kuollut ja toinen asuu 150 kilometrin päässä. Lisäksi totesin jo aiemmin, ettei minua kiinnosta tuollainen kukasta kukkaan lentely.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei se ukko vaihtamalla parane.

Kyllä mulla ainakin parani. Älä yleistä.

Mene töihin. Saattaa se nykyinen ukkokin alkaa taas kiinnostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Älä jää huonoon suhteekseen. Tinderissä on kuule hyvin miestarjontaa 😊

Just. Tinder on iso syy sille miksi parisuhteet eivät nykyään kestä. Ja kun jälleen kerran yksi säälittävä tinder-suhde kariutuu, niin kaikki miehet/naiset haukutaan sioiksi ja lehmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kauanko kesti, että sait uuden ja vakaan suhteen, jossa muutitte yhteen?

Ap

Ei ihan terve suhtautuminen. Mitataanko jotain sillä missä ajassa saa uuden miehen kotiinsa.

No tiedän, etten ole onnellinen, jos olen yksin seuraavat 20 vuotta. Eikä minua kiinnosta tuollainen ikään kuin miesten testaaminen, kuten tuo eräs kirjoittaja oli tehnyt ja totesi, että niitä vain tuli ja meni, mukavia ja vähemmän mukavia. En ole mikään kukasta kukaan hyppivää tyyppiä, enkä koe siinä mitään kiehtovaa jännitystä. Olen enemmän vakaan parisuhteen ihminen.

Ap

Kasva aikuiseksi.

Ja opettele elämään yksin.

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kai olet lapsesi pitänyt erossa näistä vähemmän mukavista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ukko vaihtamalla parane.

Kyllä mulla ainakin parani. Älä yleistä.

Jos nykyinen ei ole mikään väkivaltainen nisti niin tuskin. Yhtä tylsä sohvalla piereskelevä laskimus se uusikin on lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kai olet lapsesi pitänyt erossa näistä vähemmän mukavista?

Yksi heistä asui myös luonani, kun ensin vaikutti ihan asialliselta mieheltä. Sitten paljastui huumeongelmaa ja väkivaltaisia piirteitä. Kerran kävikamapäissään käsiksi jopa lapsiini. Siinä vaiheessa ymmärsin viimeistään laittaa asioille stopin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin 29-vuotiaana, kun lapset olivat 2, 3 ja 6-vuotiaat. Paras homma ikinä! Ei eroa tehdä uuden miehen takia; niitä tulee sittemmin. Kaikenlaisia. Mukavia ja vähemmän mukavia.

Kauanko kesti, että sait uuden ja vakaan suhteen, jossa muutitte yhteen?

Ap

Kyllä oot lapsellinen. Nautin vapaudesta ja rauhasta. Muutaman vuoden jälkeen aloin opiskella työn ohessa kaikkea kiinnostavaa. Tapailin miehiäkin. Ei kiinnostanut yhteen muuttaminen, koska meillä arki sujui niin hyvin lasten kanssa. Oli myös hyviä ystäviä ja harrastuksia. Tarjolla olisi ollut yhteen muuttajia; en halunnut enkä kaivannut sellaista pitkään aikaan.

Saattaisit piristyä, kun menisit töihin. Ja löydät itsellesi aikaa ja kivaa tekemistä ja ystäviä. Eron jälkeen on ollut yksi pitkä suhde, jossa asuimmekin yhdessä. Ihan ok, koska tyyppi joustava.

Hyvä jos tunnet itsesi niin paljon paremmaksi ihmiseksi. Minulla ei ole mikään laaja ystäväpiiri ja vanhemmistakin toinen on kuollut ja toinen asuu 150 kilometrin päässä. Lisäksi totesin jo aiemmin, ettei minua kiinnosta tuollainen kukasta kukkaan lentely.

Ap

Miten niin paremmaksi, kun kerron, että on oikeesti lapsellista miettii eroa noin erikoisesti. MInulla ei ollut vanhempia enää ollenkaan. Ystäviä saa kun haluaa ja on mukava. Kukasta kukkaan lentely - mee nyt in celi mummoos.