Nuori mies kaipaa apua keneltä vaan elämää nähneeltä, kiitos!
Eli olemme puolison kanssa pienellä tauolla parisuhteestamme. Naisystävä sekä minä koimme että minun pitäisi aikuistua jotta voisimme jatkaa. Olemme olleet yhdessä kuusi vuotta ja ikää 26 ja 28. Itsekin koen tarvitsevani aikuistumista, en vain tiedä miten sen toteutan. Olen aina ollut vähän itsekäs ja viihdyn yksin. Olen kuitenkin koko elämäni seurustellut ja huomasin tuossa että kaipasinkin hieman omaa aikaa. Toisaalta kaipaan naistani, mutta en koe että olen valmis sitoutumaan. Hän on huolehtivainen ja täydellä sydämellään rakastava. Hän panostaa ja antaa minun olla oma itseni. Se on se ongelma. Koen että käytän häntä hyväksi koska en osaa olla noita asioita hänelle takaisin. Tiuskin hänelle ja en ole sellainen mies kuin haluaisin.
Ja älkää sanoko että nainen ei ole minulle se oikea.
Haluan olla naiseni kanssa, piste. En vain osaa olla hänen arvoisensa ja tarvitsen siihen apua.
Johtuuko se isäsuhteestani? Isäni lähti kun olin pieni. Hän oli about saman ikäinen kun minä nyt. Isä oli ikuinen mieslapsi, ja aikuistui vastikään 50-vuotiaana. En halua samaa kohtaloa, mutta mikä hitto mua vaivaa?? Mulla on täydellinen nainen vierellä, meillä on ihana elämä, toki vastoinkäymisiä ollut, mutta se kuuluu elämään. Miksi nyt haluan yhtäkkiä omaa rauhaa? Miksi en aikuistu? Miksi pakenen?
Enkö osaa vastaanottaa rakkautta?
Ärsyttää niin paljon. Haluaisin vain naiseni ja perheen hänen kanssaan mutta tälläisenä en pysty seurusteluun. En halua olla mies ja isä joka lähtee ja pakenee.
Kommentit (32)
Nuori mies tarkoittaa 18-20 -vuotiasta, sinä olet jo aikuinen.
Terapia ei olisi lainkaan hullumpi vaihtoehto. Oikea ihminen osaa auttaa sinua ajattelamaan oikeita asioita.
Kuusi vuotta. Ovatko parisuhteen eri vaiheet psykologiasta tuttuja? Jotkut viisaat ovat tutkineet, että vaiheet kestävät noin seitsemän vuoden jaksoja. Näiden vaiheitten tunnistaminen voi auttaa siinä, että oppii itsestään ja siitä toisesta myös. Löydettäisi yhteinen suunta miten jatkaa eteenpäin, eikä antaa periksi sille että on meneillään jokin vaihe, joka tuntuu ikävältä ja tekisi mieli antaa periksi.
https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/apua-ja-tukea/parisuhteen-ja-sek…
Teillä on meneillään mahdollinen vaiheesta toiseen siirtyminen. Keskustelun paikka ja toisen kuuntelemisen paikka myös. Toisen syvintä olemusta kun ei voi alkaa muuttaa, niin kompromissejakin tulisi tehdä. Luonne vaikuttaa siihen kuinka paljon omaa aikaa ja omaa tilaa tarvitsee.
Aloita siitä, ettet kutsu häntä "naisekseksi". Et omista häntä.
Ihan sama mitä teet, niin tämä nainen tulee vaatimaan aina jollain tasolla uusia muuntumisia.
Jos et kelpaa sellaisena kuin olet, niin et kelpaa muuttuneenakaan, mieti mitä teet, aikuistua voit ja kyllä se tulee aikanaan, mutta käskystä se ei onnistu, etkä tule muuttumista vaativan puolison tarpeita koskaan tyydyttämään. Aina tulee uusi vaatimus.
Nauti nuoruudestasi vielä kun voit, pian et enää ole nuori.
Vierailija kirjoitti:
Mene terapiaan.
Ehkä jopa parisuhdeterapiaan
Terapiaan kannattaa mennä.
Ja niin hullua kuin se onkin, saatamme tiedostamattamme toteuttaa vanhempiemme elämäntyyliä, tapoja. Vanhempien malli ja esimerkki on hyvin juurtunut lapsesta asti päähämme. Haitallisetkin tavat saattavat vain pesiytyä toimintamalleihimme. Voi siis olla että se oma itsenäinen osa itsestäsi tunnistaa ongelman jonka lapsuuden traumastasi kärsivä ja isän käytösmalleja ylläpitävä osa itsessäsi hallitsee.
Terapiaan mars!
Miksi yrität kieltää itseltäsi, että tarvitset omaa aikaa. Monet tarvitsee. Kyllä senkin voi parisuhteeseen yhdistää. Ei 24/7 ole pakko olla yhdessä. Sinulla on hyvä nainen, mutta rakastatko häntä todella?
Tahko murkku Markku Tahko kukkatolppa Kuka tulee Kuka olet
Pitäisi olla tunteet mukana eikä pelkkää pelaamista.
Sanot että tarvitset omaa aikaa. Entä jos ihmisten seura ylipäätään kuormittaa sinua liikaa ja siksi tiuskit?
Jos kokeilisi että sopisitte jonkun tietyn ajan vuorokaudesta tai viikosta jolloin puuhastelisit omiasi, ja sitten jaksaisit taas olla mukavampi puolisollesi?
Ootte ollut yhdessä periaatteessa koko aikuiselämän. Se on selvää, että löhes jokainen, tarvitsee sitä omaa aikaa kasvaa ja elää. Ette tiedä muusta kun elää yhdessä. Ottakaa 1v aikaa erillään, jos vielä sen jälkeen haluatte jatkaa, niin se olikin tarkoitus. On paljon naisia/miehiä, ei voi tietää kuka on se oikea ennen kun elää....
Kyllähän vanhemmat voivat kummittella omassa käyttäytymisessä, vaikka ei haluaisi, ja minun mielestäni asennoidut hyvin siihen. Joku toinen perustelisi lapsellisesti käytöstään, että olen tällainen kun isäkin oli, ja jatkaisi sillä verukkeella samaan malliin huonoja tapojaan. Halu kehittyä on jo hyvä merkki.
Ihastuin tässä naisessa hänen lähes jatkuvaan piereskelyyn. Pylly rutisee ihanasti kovaan ääneen ja pitkäkestoisesti. Oikein pahan hajuista kaasua purkautuu pyllystä ulos. Nautin että saan haistella hänen päästöjään. Kiihottaa kun päästöt oikein polttelevat nenääni. Hän hyväksyy ja ymmärtää fetissini. Siksi häneen ihastuinkin. Hän pieree suoraan estottomasti naamani ja myös suuhuni. Olen niin onnellinen että vihdoinkin löysin naisen, jonka kanssa voin toteuttaa fetissiäni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nuori mies tarkoittaa 18-20 -vuotiasta, sinä olet jo aikuinen.
Sinäkö sen päätät? joku on keskenkasvuinen vielä 50 vuotiaana
Ei ne numerot aikuista tee, vaan teot ja empatia
Sivusta
Pierusuhde varmasti kantaa pitkälle, muuta ei sitten tarvitakaan.
Itse neuvoisin sinua haastamaan itseäsi, vaikka urheilussa, säästämisessä, työssä jne. Vaadi itse itseltäsi venymistä ja epämukavuuden sietämistä. Ota tavoitteita ja pyri niihin vaikka on hankalaa.
Mene terapiaan.