Onko vielä jotain työtä jossa pystyy rauhassa olemaan autisti ilman että pitää esittää neurotyypillistä?
Pystyn esittämään mutta tuntuu jotenkin epäreilulta että joutuu tekemään kaksinkertaisen työn normaaleihin verrattuna, palkka kuitenkin sama.
Kommentit (43)
Onhan niitä paljonkin esim. tutkijapuolella. Itse teen kapea-alaista tutkimustyötä, jossa en ole suorassa kontaktissa asiakaspuoleen, enkä juurikaan edes työkavereihin. Itsenäinen työ, jossa voi luoda omat aikataulut dediksien puitteissa ja ei tarvetta kontaktoida ketään (satunnaisia sähköposteja lukuunottamatta).
Yleensä ottaen miesvaltaiset tuotantoalat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat sellaisia, missä ei tarvitse jauhaa paskaa, vaan voi keskittyä työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Sen takia olen itse siivooja vaikka on korkeakoulututkinto ihan toiselle alalle.
Siivoojana kauppakeskuksessa pystyn työskentelemään aika itsenäisesti, keskityn vain työhöni ja harvoin tulee kukaan sanomaan mitään koska olenhan vain siivooja eli siis ikään kuin näkymätön.Siivousfirmojen työpaikkailmoituksissa kysellään aina sellaisen iloisen ja sosiaalisen perään. Miten sait töitä?
Missä ne iloiset ja sosiaaliset siivoojat oikein on? En ole itse sellaisiin juurikaan törmännyt missään. Toki eihän siivoojan tarvitse mitään small talkia harrastaa mutta voisivat nyt edes tervehdykseen vastata.
En ole minäkään huomannut. Yritän ottaa aina katsekontaktia siivoojiin, että voisin moikata, mutta he pitävät yleensä katseen tarkasti lattiassa ja sitähän se työnkuva vaatiikin. Eikös se hidasta töiden tekemistäkin, jos jää juttelemaan ihmisten kanssa? Yleensä siivoojan pitää tehdä ripeästi hommia, niin olen käsittänyt.
Olen itsekin yrittänyt päästä siivoamaan, mutta haastatteluun olen päässyt vain kerran ja silloin haastattelija sanoi, että meillä ei sitten saa olla sellainen nurkkiin tuijottelija. Ilmeisesti minusta välittyi sellainen kuva. En saanut töitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kääntäjä ja teen töitä yksin kotona omalla toiminimellä. Kaikki asiakkaat sähköpostin päässä, ei henkilökohtaista kanssakäymistä eikä edes puheluita (jos soittavat, en vaan vastaa, laitan sähköpostia). Naputtelen tekstit ja lähetän. Kirjanpidon teen itse mutta se on toiminimelle tosi simppeli. Jos en tykkää asiakkaasta, dumppaan ne niin etten vaan ota niiltä töitä enää. Olen tietääkseni neurotyypillinen, en vaan ole kiinnostunut ihmisistä.
Minä kävin kerran asperger-vertaistukiryhmässä ja yritin aloittaa samantapaista keskustelua kuin tämän ketjun aloittaja, ja ryhmän vetäjä sanoi juuri noin että hän tekee käännöstyötä yrittäjänä! Ihan kuin kuka tahansa voisi noin vain alkaa yrittäjäksi, ei ollut kovin vertaistuellista ja vuorovaikutuksellista se.
As-oireinen kirjoitti:
Lähihoitajana olen nykyään. Niin kova pula työntekijöistä, että kyllä tällä alalla töitä riittää.
Miten siinä työssä pärjää ja jaksaa as-henkilö? Eikös siinä ole aika paljon sosiaalista hommaa? No meitä on tietysti hyvin monenlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. On vain yksittäisiä työpaikkoja ja/tai yksittäisiä pomoja, jotka ymmärtävät.
Joku pomo voi suhtautua negatiivisesti jopa introverttiin pakkauslinjastolla.
Kunpa minulla olisi hyvä liikeidea, niin palkkaisin ihmisiä, joiden potentiaalia monet eivät näe.
Samaa miettinyt, pitäisiköhän koettaa jotenkin verkostoitua ja perustaa työllistävä yritys... No itsellä tähän mennessä yrityksiä perustettu 0 kpl ja töissä ollut vain palkkatuella että ehkä jätän muille.
Välillä tulee ihan mykkiä ja tylyjä asiakaspalvelijoitakin vastaan, niin tulee mieleen että autistikin saattaa menestyä aspana. Yleinen neuvo autisteille on tehdä erityismielenkiinnonkohteestaan itselleen ammatti.
Vierailija kirjoitti:
As-oireinen kirjoitti:
Lähihoitajana olen nykyään. Niin kova pula työntekijöistä, että kyllä tällä alalla töitä riittää.
Miten siinä työssä pärjää ja jaksaa as-henkilö? Eikös siinä ole aika paljon sosiaalista hommaa? No meitä on tietysti hyvin monenlaisia.
No jos ei tee huolimattomuusvirheitä esim. lääkkeiden kanssa eikä saa työstä mitään myötätuntouupumusta, on jo kelpo lähihoitaja.
Eri
Vierailija kirjoitti:
As-oireinen kirjoitti:
Lähihoitajana olen nykyään. Niin kova pula työntekijöistä, että kyllä tällä alalla töitä riittää.
Miten siinä työssä pärjää ja jaksaa as-henkilö? Eikös siinä ole aika paljon sosiaalista hommaa? No meitä on tietysti hyvin monenlaisia.
Kyllä as-henkilö pystyy siihen, se on vain kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Sen takia olen itse siivooja vaikka on korkeakoulututkinto ihan toiselle alalle.
Siivoojana kauppakeskuksessa pystyn työskentelemään aika itsenäisesti, keskityn vain työhöni ja harvoin tulee kukaan sanomaan mitään koska olenhan vain siivooja eli siis ikään kuin näkymätön.Siivousfirmojen työpaikkailmoituksissa kysellään aina sellaisen iloisen ja sosiaalisen perään. Miten sait töitä?
En suosittele. Viimeisimmässä siivouspaikassa piti olla töissä puoli kuusi aamulla. Pelotti kulkea niin aikaisin.
Kolme muuta siivoojaa tappeli kokoajan. Yksi oli esimieskoulutuksessa, muut kiusasisivat.
Lisäksi toimiston naiset olivat vittumaisia minulle.
Vierailija kirjoitti:
Jonnekin Lappiin / Kainuuseen rajavartijaksi, niin saat olla yksin luonnon rauhassa :)
Sopisiko itsenäinen etätyö, jossa kommunikointi tietokoneen välityksellä?
Tai jos sulla on joku erityismielenkiinnonkohde, niin voisiko siitä löytyä sinulle sopivaa itsenäistä puuhaa, jossa voisit keskittyä vain siihen?
Tai joku rekkakuski, veturinkuljettaja tms.
Monesti autismin kirjolla olevat ihmiset väsyvät nopeammin ja voi olla ongelmia nukkumisen kanssa. Pojallani on Aspergerin syndrooma, erityismielenkiinnonkohteena olleet autot ja kuljetus ja opiskeli hyvällä menestyksellä kuljetusalaa. Mutta koska ei pysty tekemään työtä, jossa työajat n. klo 3-18, ei voi tehdä kuljettajan töitä. Ne työajat ovat siis aivan tolkuttomia. Nämäkin jutut kannattaa huomioida.
Mieheni on autisti ja ammatiltaan opettaja. Opettaa yliopistossa ja pärjää hyvin, koska vuorovaikutus luokassa tapahtuu hänen ehdoillaan.
Työelämässä hyvin pärjääviä autisteja olen tavannut myös tutkimuksen parissa ja insinöörityössä. Riippuu paljon firmasta, joissakin hyväksytään ihmiset sellaisina kuin ovat.
Jossain softafirmassa tai tutkimuslaitoksessa (matemaattisluonnontieteellinen tai tekninen ala) saattavat autismin kirjon lievemmässä päässä olevat (ent. asperger-porukka) olla jopa enemmistönä neurotyypillisiin l. jästeihin nähden.
Yliopiston tutkijana. Tai siis kyllä muut huomaa jos olet autismin kirjolla mutta et ole siellä ainoa. Jos olet älykäs ja ahkera voit menestyä. Mutta tuo on todella kaukana stressittömästä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ottaen miesvaltaiset tuotantoalat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat sellaisia, missä ei tarvitse jauhaa paskaa, vaan voi keskittyä työntekoon.
En sanoisi niinkään. Tehtaalla töissä olo on tylsää, jos ei viihdy työkaverien seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Sen takia olen itse siivooja vaikka on korkeakoulututkinto ihan toiselle alalle.
Siivoojana kauppakeskuksessa pystyn työskentelemään aika itsenäisesti, keskityn vain työhöni ja harvoin tulee kukaan sanomaan mitään koska olenhan vain siivooja eli siis ikään kuin näkymätön.Siivousfirmojen työpaikkailmoituksissa kysellään aina sellaisen iloisen ja sosiaalisen perään. Miten sait töitä?
Olin ensin työharjoittelussa ja koska jaksan esittää neurotyypillistä aika hyvin, niin sitä kautta sain työn. Jos olisin joutunut hakemaan työtä ja käymään työhaastattelussa, tai pahimmassa tapauksessa ryhmähaastattelussa, niin en olisi ikinä saanut tätä paikkaa. Minulla työaika vaihtelee klo 6-23 välillä, mutta jaksan sen koska töitä on vain 25h/vko.
Metrokuski? Saa olla yksin ja kuunnella äänikirjaa. Ainoa stressi siitä, ollaanko aikataulussa, mutta eipä paljoa ahdista.
Olispa ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä paljonkin esim. tutkijapuolella. Itse teen kapea-alaista tutkimustyötä, jossa en ole suorassa kontaktissa asiakaspuoleen, enkä juurikaan edes työkavereihin. Itsenäinen työ, jossa voi luoda omat aikataulut dediksien puitteissa ja ei tarvetta kontaktoida ketään (satunnaisia sähköposteja lukuunottamatta).
Mistä saat rahoituksen? Oman (pinnallisen) kokemuksen mukaan tutkijat on koko ajan myymässä itseään seuraavan rahoituksen perässä, konferensseissa kaikki hyökkää tauoilla kyselemään tutkimuksesta ja väliajalla pitäisi ahkerasti verkostoitua muiden alan osaajien kanssa. Plus tietty se opiskelijoiden ohjaaminen, jos satut olemaan riittävän pätevä. Jos proffaksi asti onnistuu keplottelemaan, sitten saa olla millainen huruakka tai despootti tahansa, kunhan on riittävästi meriittejä.
Missä ne iloiset ja sosiaaliset siivoojat oikein on? En ole itse sellaisiin juurikaan törmännyt missään. Toki eihän siivoojan tarvitse mitään small talkia harrastaa mutta voisivat nyt edes tervehdykseen vastata.