Lue keskustelun säännöt.
'Hugh Grantin käytös Oscar-gaalassa pöyristyttää somessa: Hän on törkimys' - Itse en huomaa haastattelussa mitään ihmeellistä
14.03.2023 |
Itse en huomaa haastattelussa mitään sen kummempaa, hän on vain hieman lyhytsanainen. Nykyään näköjään leimataan helposti törkimykseksi. Katsokaa itse videolta:
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/830870a5-c7d4-44bd-bb9a-f654160…
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä juttu vaan osoita miten noide kekkereiden taso on laskenut. Näiden oscareiden suurimmat uutiset oli Hugh Grantin ja Angela Bassettin töykeä käytös ja että mattokaan ei ollut enään punainen. Vuosi sitten Smith lätki Chris Rockia päin näköä lavalla. Kyllä on glamour kaukana.
Nykyjenkkileffat on ihan paskoja. En ole nähnyt mitään hyvää Sin Cityn jälkeen ja siitä alkaa olemaan kohta 20 vuotta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hugh Grant on jossain määrin neuroottinen ja tiukkapipo älykkö. Häntä oli laitettu haastattelemaan tyhjäpää malli, joka yritti nostattaa tunnelmaa kyselemällä päiväkotiin sopivampia tunnelmannostatuskysymyksiä. Grant hämmentyi, kun toinen ei selvästikään tiennyt yhtään ketä haastatteli eikä mitään pohjatyötä ollut tehty kun kysytään leffasta jossa hän esiintyy omien sanojensa mukaan kolme sekuntia. Hän yritti brittiläisen kohteliaasti epäsuorasti auttaa haastattelijaa vaihtamaan aihepiiriä, ja tajusi että toinen häkeltyi, ja yritti lopulta nauraa mukana, ettei tilanteesta tulisi täysi katastrofi.
Minulle tuo oli täydellisen valaiseva esimerkki siitä, minkälainen kulttuurinen juopa amerikkalaisten ja brittien välille on aukeamassa. Taisi olla Grantillekin, jonka sinänsä pitäisi olla jo tottunut näihin törmäyksiin, ja ehkä onkin, koska ilman sitä tilanne olisi ollut vielä vaikeampi.
Minut hämmensi amerikkailaisten raivostuneet kommentit, kun työtätekevä ihminen nolattiin. Tajusin, etten itsekään tajua heidän käytöskoodistaan edelleenkään juuri mitään. Kun luulen tajunneeni, se muuttuu nopeammin tyhjäpäiseen suuntaan kuin minä pysyn perässä. Sama saattoi yllättää Grantinkin.
Hyvä analyysi.
Minusta on ylipäänsä ihme, että kukaan suostuu haastateltavaksi tuollaisessa tilanteessa ensinkään. Itse en varmasti saisi kysymyksistä selvää melun keskellä, ja sitten vasta töykeänä pidettäisiin.
Tuli muuten mieleeni urheilukisat, ja se, miten joku tyhjäpää bimbo lähetetään aina nykyään haastattelemaan hengästynyttä urheilijaa juuri suorituksen päätyttyä. Sitten se kysyy suurin piirtein, että "oliko kiva pelata?", kun häviöllä olevan joukkueen pelaaja yrittää hoippua nenä veressä pukukoppiin erätauolle tms. Ja sitten urheilijan pitää yrittää keksiä jotain järjellistä vastattava ääliön idioottikysymyksiin.
Tai kun Wilma Murrolta heti kysyttiin, että no mites se viisi metriä, vaikka siihen on 15 cm matkaa, eli on erittäin epätodennäköistä että Wima ilmeisen suurista lahjoistaan huolimatta siihen pääsisi -varsinkin kun sen on ylittänyt jotain kaksi naista maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä juttu vaan osoita miten noide kekkereiden taso on laskenut. Näiden oscareiden suurimmat uutiset oli Hugh Grantin ja Angela Bassettin töykeä käytös ja että mattokaan ei ollut enään punainen. Vuosi sitten Smith lätki Chris Rockia päin näköä lavalla. Kyllä on glamour kaukana.
Nykyjenkkileffat on ihan paskoja. En ole nähnyt mitään hyvää Sin Cityn jälkeen ja siitä alkaa olemaan kohta 20 vuotta...
Katoin disney+ leffan The Menu. En tiennyt yhtään mitä odottaa mutta yllätti niin että on mainitsemisen arvoinen. Nauroin jopa ääneen useammassakin kohtaa mikä on harvinaista meikäläiseltä.
Eihän tämä kuitenkaan ollut näytelty kohtaus?
Kysymykset tosiaan olivat niin erikoisia, että ehkä tämä oli tehty kohtaus huumorimielessä osaksi viihdettä, kun kuitenkin oscar-gaalasta kyse?
Vierailija kirjoitti:
En minäkään olisi tuollaisiin kysymyksiin jaksanut kohteliaasti vastailla. Grant menetti varmaan mielenkiintonsa heti alussa, kun Graham ei ymmärtänyt viittausta Vanity Fairiin, ja mitä muka voi vastata kysymykseen "mitä laitat päälle" - ööh, no tämän puvun. Ja se sirkuttaminen siitä, miten hauskaa varmasti oli ilmestyä paikalle ja filmata elokuvaa, jossa Grantilla oli peräti 8 sekunnin cameo-rooli, oli niin noloa. Olisi nyt edes ottanut selvää asioista ennen kuin alkaa haastatella ihmistä.
Lisäksi aika älytöntä kysellä Grantilta, joka on filmannut jostain keskiajalta alkaen, että oliko kiva näytellä ja oli varmaan hauskaa tulla tänne turhanaikaisiin kissanristiäisiin, joissa olet joutunut käymään vuosikymmenet koska se on työtäsi.
Huomionkipeän pikku sutturan on varmaan vaikea ymmärtää, että vakavasti otettaville näyttelijöille nuo gaalat ovat pelkkää pakkopullaa ja työtä, koska PR kuuluu näyttelijän työn luonteeseen. Mutta aika harva niistä varmaan enää muutaman kerran jälkeen nauttii, ellei tosiaan se huomion saaminen ole elämän pääasia. Osalle näyttelijöistä on, mutta osa hyvistä näyttelijöistä on itse asiassa aikamoisia erakkoluonteita -ja parhaat ilmeisesti aina aika hankalia, miettikää jotain Russell Crowea.
Itse en ole kyllä ikinä tykännyt Grantin roolisuorituksista, vaikka olenkin Notting Hill ja Bridget Jones -sukupolvea. Miesnäyttelijän ei pitäisi koskaan nuorena profiloitua pelkästään romanttiseksi sankariksi, ellei satu olemaan Colin Firth. Sillä se kyllä toimi, ja vanhemmitenhan sillä on ollut oikein kiinnostaviakin rooleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huomaa minäkään. Tosin niin se on liki aina näissä someulinoissa, että itse on just päinvastaista mieltä.
Ja varsinkin näissä kun "fanit" rientää komppaamaan niin minusta ne "tsempit" on ennemminkin piilovttuilua ja sarkasmina osuviakin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä juttu vaan osoita miten noide kekkereiden taso on laskenut. Näiden oscareiden suurimmat uutiset oli Hugh Grantin ja Angela Bassettin töykeä käytös ja että mattokaan ei ollut enään punainen. Vuosi sitten Smith lätki Chris Rockia päin näköä lavalla. Kyllä on glamour kaukana.
Näille kävi kuten euroviisuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hugh sanoi heti alkuun että Oskarit on "vanity fair". Tuo jo avasi hänen ajatusmaailmaansa tuossa hetkessä ja vastaukset olivat sen mukaiset. Onhan tuo sellainen jenkkitekopirteä tapahtuma, jossa kaikki on vaan amazing dresseissä, elämä pyyhkii paremmin kuin milloinkaan ja viimeisin leffa on se paras leffa ikinä. Hughin reaktiot olivat kuin raikasta ilmaa.
Vähän epäilen, että Turhuuden Turuilla oli jäänyt haastattelijalta lukematta -tai edes katsomatta, vaikka siitäkin on varmaan kymmeniä filmatisointeja.
Minusta on ihanaa, että joku jaksaa vastustaa teennäistä tekopirteyttä. Stiff upper lip, ladies and gentlemen. Stiff upper lip.
Jos Grant olisi suomalainen, hän olisi kiero savolaene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hugh Grantin huumori on kuivaa ja sarkastista. Eurooppalaiset tuntevat brittihuumorin ja ymmärtävät sen huumoriksi, mutta ehkä Yhdysvalloissa tilanne on toinen.
Hugh Grantin huumori tulee hyvin ilmi tuoreessa Wired Autocomplete haastattelussa yhdessä Michelle Rodriguezin ja Chris Pinen kanssa.
Tuota yläluokkaista englantia on kyllä ilo kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään olisi tuollaisiin kysymyksiin jaksanut kohteliaasti vastailla. Grant menetti varmaan mielenkiintonsa heti alussa, kun Graham ei ymmärtänyt viittausta Vanity Fairiin, ja mitä muka voi vastata kysymykseen "mitä laitat päälle" - ööh, no tämän puvun. Ja se sirkuttaminen siitä, miten hauskaa varmasti oli ilmestyä paikalle ja filmata elokuvaa, jossa Grantilla oli peräti 8 sekunnin cameo-rooli, oli niin noloa. Olisi nyt edes ottanut selvää asioista ennen kuin alkaa haastatella ihmistä.
Lisäksi aika älytöntä kysellä Grantilta, joka on filmannut jostain keskiajalta alkaen, että oliko kiva näytellä ja oli varmaan hauskaa tulla tänne turhanaikaisiin kissanristiäisiin, joissa olet joutunut käymään vuosikymmenet koska se on työtäsi.
Huomionkipeän pikku sutturan on varmaan vaikea ymmärtää, että vakavasti otettaville näyttelijöille nuo gaalat ovat pelkkää pakkopullaa ja työtä, koska PR kuuluu näyttelijän työn luonteeseen. Mutta aika harva niistä varmaan enää muutaman kerran jälkeen nauttii, ellei tosiaan se huomion saaminen ole elämän pääasia. Osalle näyttelijöistä on, mutta osa hyvistä näyttelijöistä on itse asiassa aikamoisia erakkoluonteita -ja parhaat ilmeisesti aina aika hankalia, miettikää jotain Russell Crowea.
Itse en ole kyllä ikinä tykännyt Grantin roolisuorituksista, vaikka olenkin Notting Hill ja Bridget Jones -sukupolvea. Miesnäyttelijän ei pitäisi koskaan nuorena profiloitua pelkästään romanttiseksi sankariksi, ellei satu olemaan Colin Firth. Sillä se kyllä toimi, ja vanhemmitenhan sillä on ollut oikein kiinnostaviakin rooleja.
En ole katsonut noita paljon mainostettuja Notting Hill ja Bridget Jones -elokuvia, pitääpä katsoa kun niistä niin paljon on puhuttu. Grantilta muistan Neljät häät ja yhdet hautajaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieneksi on setämiehen liikkumaväli mennyt median saalistuksessa "kohuille". Mitä jos olisi hymyillyt tavalla, jonka joku olisi jonkun mielestä voinut kokea liian tuttavallisena eli lähes r########na.
Siihen nähden että plusmalli haastattelijan mummomalliset alushousut paistavat asusta läpi Grant käyttäytyi hyvin hillitysti. Ei edes nauranut ääneen asulle. Mutta varmasti oli hankalaa keskittyä kysymyksiin.
Ihan asiallisia vastauksia. Grant ei vain keksinyt mitään sen ihmeellisempää sanottavaa ja katseli paljon ympärilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään olisi tuollaisiin kysymyksiin jaksanut kohteliaasti vastailla. Grant menetti varmaan mielenkiintonsa heti alussa, kun Graham ei ymmärtänyt viittausta Vanity Fairiin, ja mitä muka voi vastata kysymykseen "mitä laitat päälle" - ööh, no tämän puvun. Ja se sirkuttaminen siitä, miten hauskaa varmasti oli ilmestyä paikalle ja filmata elokuvaa, jossa Grantilla oli peräti 8 sekunnin cameo-rooli, oli niin noloa. Olisi nyt edes ottanut selvää asioista ennen kuin alkaa haastatella ihmistä.
Lisäksi aika älytöntä kysellä Grantilta, joka on filmannut jostain keskiajalta alkaen, että oliko kiva näytellä ja oli varmaan hauskaa tulla tänne turhanaikaisiin kissanristiäisiin, joissa olet joutunut käymään vuosikymmenet koska se on työtäsi.
Huomionkipeän pikku sutturan on varmaan vaikea ymmärtää, että vakavasti otettaville näyttelijöille nuo gaalat ovat pelkkää pakkopullaa ja työtä, koska PR kuuluu näyttelijän työn luonteeseen. Mutta aika harva niistä varmaan enää muutaman kerran jälkeen nauttii, ellei tosiaan se huomion saaminen ole elämän pääasia. Osalle näyttelijöistä on, mutta osa hyvistä näyttelijöistä on itse asiassa aikamoisia erakkoluonteita -ja parhaat ilmeisesti aina aika hankalia, miettikää jotain Russell Crowea.
Itse en ole kyllä ikinä tykännyt Grantin roolisuorituksista, vaikka olenkin Notting Hill ja Bridget Jones -sukupolvea. Miesnäyttelijän ei pitäisi koskaan nuorena profiloitua pelkästään romanttiseksi sankariksi, ellei satu olemaan Colin Firth. Sillä se kyllä toimi, ja vanhemmitenhan sillä on ollut oikein kiinnostaviakin rooleja.
En ole katsonut noita paljon mainostettuja Notting Hill ja Bridget Jones -elokuvia, pitääpä katsoa kun niistä niin paljon on puhuttu. Grantilta muistan Neljät häät ja yhdet hautajaiset.
Minä katsoin tässä joku aika sitten Bridget Jonesin uudestaan. Ei sitä kannata katsoa, ellei ole parikymppinen sinkku. Ei edes Colin Firthin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei palvonut lihavaa naista, siitä oli kyse.
Se voi hyvinkin olla, että siitä tässä pohjimmiltaan on kyse, se on vaan verhottu tuohon muka-tökeröön käytökseen.
No ei se Grant nyt itsekkään ollut viimisen päälle pukeutunut. Takki repsotti auki ja ryppyisen paidan alta pilkotti isimasu. Ehkä siksi meni vaikeaksi ettei kehdanut suoraan sanoa että hänet puki Dresnmann.
Grantin taustan huomioiden puku on varmaan perintöä Agincourt taistelusta.
Vierailija kirjoitti:
Hugh Grant on jossain määrin neuroottinen ja tiukkapipo älykkö. Häntä oli laitettu haastattelemaan tyhjäpää malli, joka yritti nostattaa tunnelmaa kyselemällä päiväkotiin sopivampia tunnelmannostatuskysymyksiä. Grant hämmentyi, kun toinen ei selvästikään tiennyt yhtään ketä haastatteli eikä mitään pohjatyötä ollut tehty kun kysytään leffasta jossa hän esiintyy omien sanojensa mukaan kolme sekuntia. Hän yritti brittiläisen kohteliaasti epäsuorasti auttaa haastattelijaa vaihtamaan aihepiiriä, ja tajusi että toinen häkeltyi, ja yritti lopulta nauraa mukana, ettei tilanteesta tulisi täysi katastrofi.
Minulle tuo oli täydellisen valaiseva esimerkki siitä, minkälainen kulttuurinen juopa amerikkalaisten ja brittien välille on aukeamassa. Taisi olla Grantillekin, jonka sinänsä pitäisi olla jo tottunut näihin törmäyksiin, ja ehkä onkin, koska ilman sitä tilanne olisi ollut vielä vaikeampi.
Minut hämmensi amerikkailaisten raivostuneet kommentit, kun työtätekevä ihminen nolattiin. Tajusin, etten itsekään tajua heidän käytöskoodistaan edelleenkään juuri mitään. Kun luulen tajunneeni, se muuttuu nopeammin tyhjäpäiseen suuntaan kuin minä pysyn perässä. Sama saattoi yllättää Grantinkin.
Suomalaiset eivat ymmarra mika tassa on vikana kun itsellakaan ei ole kohteliaita kaytostapoja. Ei kai kukaan pakottanut Grantia tunkemaan itseaan gaalaan, olisi pysynyt kotona jos oli noin vastenmielista.
t. usalainen
Hugh Grant oli Oscargaalassa tavallaan töissä, sillä oli yksi gaalan presenterestä eli oli lavalla Andie MacDowellin kanssa ojentamassa yhden oscarin (best production design). Joten toki hommaan kuului saapua ns. punaista mattoa pitkin ja joutui sitten kyseisen "toimittajan" haastateltavaksi.
Vuosien aikana näitä haastatteluja on paljon kritisoitu siitä, kun naisilta usein kysellään vain, että kenen puku heillä on yllään, eikä mitään fiksua ja järkevää. Tuskin haastattelija edes tiesi, että kuinka suuri Grantin rooli elokuvassa oli, kunhan teki "työtään" ja kulutti aikaa ennen gaalan alkua. Grant on britti, joten kuivaa huumoria oli luvassa, eikä se amerikkalaisille uppoa. Toki joku muu britti olisi ottanut leppoisamman asenteen koko hommaan, mutta Grant ei ole letkeä tyyppi, joten asia olisi kannattanut ottaa huomioon. Sen varmasti joku tuotannossa on kyllä tiennyt.
Sinänsä ei asiassa ole mitään ihmeellistä. Itselleni tuli mieleen Dame Judi Dench, joka omassa oscar kiitospuheessaan aikanaan puhui siitä, että oli kyseisessä elokuvassa 10 minuuttia (sivuosa oscar, Shakespeare in Love).
Luulin aluksi, että ollaan järkyttyneitä siitä, kun Grant vilkaisi haastattelijan keskivartaloa ehkä sekunnin verran. Sehän on miehiltä nykyään kiellettyä.
Haastattelijan asu oli aika mauton.
Kestetään nyt tää wokeaika loppuu kyllä pian kun ihmiset tajuaa että ennen oli paremmin ja leffat hyviä. Antaa tyttöjen mu ti ai st en ja transsujen liihotella parrasvaloissa hetki, niin eivät ala itkemään.
No voi hellan lettas sentän. Tuliko lapsille nyt paha mieli.