Olen raskaana ja sain tietää että lapsi on kehitysvammainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provohan tämä on. 

Silti sanon, että veljeni on kehitysvammainen ja hirmu ihana ja rakas <3 Ihmisiä keharitkin ovat.

Itselläni sama tilanne. Nyt äitini +80 ja veli kuusikymppinen. Mitenköhän tämä jatko pelataan? Kero ihmeessä.

Eroperhe?

Isä kuollut. Olisi nyt 89v. Kuis tämä tilannetta helpottaisi?

Eihän siinä valtiolla ole mitään tekemistä tai jaksamista. Kyllä se on perheen asia ja voimavaroista kiinni.

Myö eletään vähän niinkuin natsisaksassa, pois vaan kaikki, jotka ei ole keskivertoväkkee.

Kehitysvammaisten hoitajana sanon, että tekisin ihan saman. Rakastan työtäni, rakastan jokaista meidän asumisyksikön asukasta ja teen työtäni sydämellä, yritän tarjota mahdollisimman hyvää hoivaa ja huolenpitoa jokaiselle. Silti en toisi tietentahtoen ketään tällaiseen elämään.

Niiden aurinkoisten ja nauravien downien mitä kuvissa näkyy elämä on myös onkalohaavoja, sydänvikoja, kipuja, valtava alttius kaikille sydän- ja verisuonitaudeille, keuhkokuumetta ja mielenterveysongelmia. Kotona asuvat kehitysvammaiset naiset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle.

Jos tietää varmuudella saavansa kehitysvammaisen/vammautuneen lapsen, onko todellakin valmis hoitamaan hänet itse. Ihan samoin kuin terveen. Ei siis vaadi erityisiä toimenpiteitä valtiolta/kunnalta.

Sikiöseulonnat ovat hieno asia,joka on vähentänyt paljon parantumattomien sairauksien ja vammojen määrää maailmasta. Tietenkään se ei ole mikään kaikkien terveysongelmien poistaja, mutta tiettyihin tiloihin oikein hyvä apu. Vanhemmille sairaasta lapsesta luopuminen on toki aina raskasta, ja heitä pitäisikin tukea ja lohduttaa. Onneksi tuomitsevien määrä on laskenut ja laskee edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ensimmäinen kolmannes on se raja, ehkä viikkoa paria yli maksimissaan. Sen jälkeen abortti on jo aika brutaali teko. Toki, jos kehitysvammaisuus on sellaista lajia, että lapsi kärsii koko lyhyen elämänsä suunnattomia kipuja tai tiedetään lapsen kuolevan hyvin nuorena tms. Mutta just sellaiset ihan perus downit ja fragile x-tyypit menee täällä siinä missä muutkin. Heillä voi olla ja onkin monella oikein hyvä elämä. 

Asuvatko perheidensä luona tai ainakin heidän avustaminaan? Tarvitaanko ulkopuolista apua.

Vierailija kirjoitti:

En hyväksy vammaisia. Eläinkin syö poikasensa kun se on poikkeava.

Söisitkö omasi?

Joko abortti on tehty? Sen suhteen ei kannata vitkutella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provohan tämä on. 

Silti sanon, että veljeni on kehitysvammainen ja hirmu ihana ja rakas <3 Ihmisiä keharitkin ovat.

Hyi. Pilasi teidän elämän.

Miten tämä veli sen vammaisuutensa itse valitsi?

Idiootti olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaista tästä provosoituvaa kommentoijaa kohtaan on about 50 ihmistä, jotka allekirjoittaa avauksen täysin ja tekisivät ja miettisivät itse samoin, mutta eivät huutele tästä ettei vammaisten omaisille tule paha mieli.

Näin on. Muutenkin velkaantunut valtiomme ei tarvitse lisää elätettävä, myöskään vammainen ei ikinä elä samanlaista täyttä elämää kuin terve. Vammainen kuormittaa myös vanhempiaan ja lähipiiriään. Näistä asioista saa ja pitää puhua ääneen. Tuttavani sai kehitysvammaisen lapsen jonka lopulta laittoi hoitokotiin, jälkeenpäin hän sai eri kumppanin kanssa neljä täysin tervettä ja elinvoimaista lasta :)

- Eri, lähipiirissä elänyt

Tuli jotenkin järjettömän paha mieli ajatella, että se kehitysvammainen esikoinen joutuu elämään hoitokodissa ilman vanhempiaan kun ne pienemmät saa nauttia vanhemmistaan. Vaikka olisikin kehitysvammainen, niin varmaan sekin lapsi kuitenkin vanhempaansa kaipaa? Ellei sitten ole niin paha vamma, että on verrattavissa pahimmasta mahdollisesta alzheimerista kärsivään vanhukseen, ettei edes muista kuka on ja ketkä ovat läheisiä.

Ap:lle sanon, että ymmärrän kyllä päätöksen. Hirvittäisi itseäkin, mutta jotenkin tulee vain järjettömän paha mieli.

"Järjettömän paha mieli" sopii kyllä hyvin keskustelun aiheeseen :)

Vierailija kirjoitti:

Kehitysvammaisten hoitajana sanon, että tekisin ihan saman. Rakastan työtäni, rakastan jokaista meidän asumisyksikön asukasta ja teen työtäni sydämellä, yritän tarjota mahdollisimman hyvää hoivaa ja huolenpitoa jokaiselle. Silti en toisi tietentahtoen ketään tällaiseen elämään.

Niiden aurinkoisten ja nauravien downien mitä kuvissa näkyy elämä on myös onkalohaavoja, sydänvikoja, kipuja, valtava alttius kaikille sydän- ja verisuonitaudeille, keuhkokuumetta ja mielenterveysongelmia. Kotona asuvat kehitysvammaiset naiset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle.

Samaa mieltä. Olen itsekin ollut kevan puolella töissä, ja vaikka tein parhaani että asukkailla oli hyvä olla, en silti saattaisi maailmaan lasta jolla todettaisiin kehitysvamma.

Hyvin paljon juurikin noita, mitä jo mainitsit. Mutta halun silti korostaa miten raskasta työ oli henkisesti mielenterveysongelmien takia. Lääkkeillä taas taantuvat sen verran, että omatoimisuus oli olematon, mikä oli hyvin surullista! Osalla omaisia ei käynyt kuin pikavisiitin, sellaista rakkautta heiltä. Toiset taas myönsivät suoraan, miten henkisesti raskasta on ollut kasvattaa erityislasta, eivätkä siksi enää hoitaisi heitä kotona.

Työn henkisen kuormituksen ja väkivallan uhan takia vaihdoin työpaikkaa. Huomattavasti kevyempää ollut.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ensimmäinen kolmannes on se raja, ehkä viikkoa paria yli maksimissaan. Sen jälkeen abortti on jo aika brutaali teko. Toki, jos kehitysvammaisuus on sellaista lajia, että lapsi kärsii koko lyhyen elämänsä suunnattomia kipuja tai tiedetään lapsen kuolevan hyvin nuorena tms. Mutta just sellaiset ihan perus downit ja fragile x-tyypit menee täällä siinä missä muutkin. Heillä voi olla ja onkin monella oikein hyvä elämä. 

Aika moni paljon tuskaa ja toivottoman ennusteen lapselle tuottava vamma on mahdollista diagnosoida vasta rakenneultrassa. Kyllähän nämä keskeytykset vamman vuoksi tehdään aina niin aikaisin kuin pystytään. Sinun "rajasi" on järjetön eikä perustu faktaan. Nykytietämyksen perusteella myös myöhäiset raskaudenkeskeytykset tehdään ennen kuin sikiö pystyy tuntemaan kipua.

Surullista se on katsoa, miten elämä voi olla sitä, että olet täysin toisen armoilla. Et pysty tekemään tämän yhteiskunnan hyväksi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä negatiivinen asenne. Teidän mielestä siis tulisi tietentahtoen tehdä kehitysvammainen maailmaan?! sairasta

Abortti on arvokysymys. Kuka tahansa voi sairastua milloin tahansa. Se terve lapsi voi saada kehityshäiriö tai kehitysvamma diagnoosin ala-asteella.

Luuletko, että maailma on tarkoitettu vain täydellisille. Miltä tuntuisi jos ruvettaisiin abortoimaan kaikki, jonka äö ei tule todennäköisesti olemaan riittävän korkea?

Ihmiset olisivat älykkäämpiä?

Kun olisi menossa 50 sukupolvi,ihmiset olisivat niin älykkäitä,että jättäisivät lisääntymättä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä negatiivinen asenne. Teidän mielestä siis tulisi tietentahtoen tehdä kehitysvammainen maailmaan?! sairasta

Hänethän on jo tehty, eikä kohtu ole mikään tästä maailmasta irrallinen paikka. Samalla tavalla hän on jo olemassa kuin muutkin lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehitysvamma ei näy missään ultrassa..

Näkyyhän se ja verikokeissa

Pelkkä kehitysvamma ei näy yhtään missään. Sen sijaan erilaiset kromosomipoikkeavuudet ja oireyhtymät (esim. Down), joihin LIITTYY kehitysvammaisuutta, voivat näkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä negatiivinen asenne. Teidän mielestä siis tulisi tietentahtoen tehdä kehitysvammainen maailmaan?! sairasta

Abortti on arvokysymys. Kuka tahansa voi sairastua milloin tahansa. Se terve lapsi voi saada kehityshäiriö tai kehitysvamma diagnoosin ala-asteella.

Luuletko, että maailma on tarkoitettu vain täydellisille. Miltä tuntuisi jos ruvettaisiin abortoimaan kaikki, jonka äö ei tule todennäköisesti olemaan riittävän korkea?

Olisi pitänyt aloittaa sinusta. 

Mikä kehitysvamma sinulla mahtaakaan olla?

(ja jos et hiffannut, se on ÄO=älykkyysosamäärä, ei älykkyysösamäärä=äö)