voiko synnyttää missään yksityisellä?

että Kätilöopistolla ja Nkl:lla on kliinissti paras taso, jos jotain menee pieleen, eli vauva saadaan Lastenklikikan tehon hoiviin. Ottakaa rohkea asenne sekä videokamera mukaan synnytykseen. Mies voi kuvata kätilöiden ja lääkäreiden kanssa käytäviä keskusteluja ja tallentaa siihen kellonajat, STAN-laitteen näkymät yms mukaan. Jos syntyy mielipiteen vaihtoa, niin vaatikaa henkilökuntaa perustelemaan kantansa. Ja aina kun tuntuu siltä, niin painatte vain tiukasti soittokelloa ja vaaditte lääkäriä paikalle. Sitä varten he siellä ovat.



Jos videokameraa ei ole käytössäne, niin tehkää kattavat muistiinpanot tai yrittäkää vaikka nauhoittaa keskustelut jollain, vaikka kasettimankalla.



Terveisin, synnytyksenaikaisen hoitovirheen seurauksena vammautuneen lapsen isä.

kirjoitetun vastikään Suomi24:n synnytyspalstalla:



Mehiläisessä Helsingissä ehkä (?) olisi mahdollista. Jokin artikkeli löytyy mehiläisen nettisivun (www.mehilainen.fi) artikkelitietokannasta, johon on linkki etusivulta. Artikkelin nimi on: Sairaalassakin voi olla yksilö. Kirjoittanut Liisa Teirisalo. Alaotsikon " Ei jonoteta, ei juoksuteta" alla toiseksi viimeisessä kappaleessa:" ... Kolmannen kerroksen synnytysosasto lopetettiin 1970-luvulla, kun julkinen puoli oli rakentanut hyvin toimivat palvelut. Mutta jos joku välttämättä haluaa synnyttää Mehiläisessä, niin onnistuuhan se. Silloin hankitaan paikalle " koko orkesteri" , ja se tietysti maksaa jonkin verran."



Ja sairaala Lasaretissa Kuopiossa tehdään yksityisesti ainakin sektioita. Heidän nettisivuillaan tämä kerrotaankin linkin " gynekologia" alla (kävin tarkistamassa). Oisko näistä tiedoista mitään apua?

Hei,



minä olen yrittänyt saada yksityslääkäriä synnytykseen mukaan, mutta eipä ole onnistunut. Kahdelta olen kysynyt ja eivät tiedä Helsingissä ketään, joka suostuisi. Eivät halua päivystää vuorokaudet ympäri.



Myöskään kätilöä ei voi valita etukäteen. Vaihtaa voi isossa sairaalassa, jossa monia vuorossa. Minulla oli viimeksi NKL:ssä todella epäystävällinen kätilö, joka tiuski minulle niin, että ikuiset traumat jäivät muistoksi. Olen käynyt asian vuoksi pelkopolilla, josta on luvattu kirjata toiveeksi empaattinen kätilö. Muitakin asioita meni " vikaan" ja siksi olisin halunnut lääkärin paikalle, mutta eipä onnistu maksuakaan vastaan. Vieläkin muistelessani viime synnytystä itku on herkässä.



Ei tämä Suomen äitiyshuolto minusta niin kummoista ole. Esim. Saksassa ystävättäreni kävi raskaudenajan kontrollit lääkärissä. Lääkäri oli mukana myös synnytyksessä.

Ajatella, olisin valmis maksamaan että saan synnyttää niin että laatu ja palvelu on taattu mutta tämä ei suomessa olekaan niin helppoa.



Apua, kai tässä on jotain keksittävä. Olsikohan jossain kätilö joka lähtisi synnytykseen " tukihenkilöksi" . Tosin edellyttäis että ei ois itsellä töitä enää.



Alkaa olemaan ajatukset niin sekaisin että pelkopolin puoleen saa kääntyä. Mutta eiköhän tämä tästä..

Saksassa kätilö lääkärin " pikkuapulainen" ja assistentti.

Suomessa itsenäisesti työskentelevä, itsenäisesti päätöksia tekevä ammatti - ihminen, joka on pätevä hoitamaan synnytyksiä ym. päinvastoin kuin saksalainen virkasisko/veli.

Oliskohan tarpeen vähän relata tai ehkä voisi palkata valmiiksi asianajajan ja videokuvaajan mukaan synnytykseen...

Tieto siitä, että Jorvissa voi vaihtaa kätilöä ilmoitusluontoisesti (ei tarvitse perustella, riittää kun sanoo että haluaa vaihtaa) helpotti pelkoa.



Lisäksi olin valmentanut miestä toimimaan minun asioideni ajajana (kun siinä synnyttäessä ei välttämättä itse voi/jaksa/ehdi/tajua) ja tarvittaessa toimimaan kirpakkaastikin (mihin tiedän että hän tosi paikan tullen kyllä pystyy).



Synnytys sujuikin sitten rennoissa merkeissä siten, ettei minun tarvinnut pyytää mitään (paitsi lämpöpakkausten vaihtoa, joiden vaihtotarvetta on ulkopuolisen vaikea havaita ja kaarimaljaa). Kaikki muu passattiin pyytämättä niin että välillä jäi " haavi auki" kun kaikki järjestyi niin sujuvasti.



Erinomaista ja hyvin synnyttäjää " lukevaa" henkilökuntaa oli koko kööri (kätilö, synnytyslääkäri, anestesialääkäri, avustava kätilö). Että menivät nekin pelkäämiset ja miehen valmentamiset sitten ihan hukkaan ja hyvä niin.



Yhdessä vaiheessa synnytystä oli lievä sydänäänten lasku ja tosi nopeasti siihen reagoitiin, siinä oli varsin nopeasti lääkäri ottamassa mikroverinäytettä. Vaikka sydänäänten lievä lasku oli hyvin nopeasti ohitse, näytteet otettiin ja analysoitiin tunnollisesti (näyte ja kontrollinäyte).



Tarkistin itse vielä lähdekirjallisuudesta (hapenpuute määritellään veren pH:n perusteella), eivätkä arvot olleet lähelläkään hypoksiaa, päinvastoin, hapetus oli erittäin hyvä.



Toivon kaikille yhtä hyvää ja asioiden tasalla olevaa hoitohenkilökuntaa kuin meidän pienen synnytyksessä oli.

Kukaan ei ole ollut käsittääkseni hakemassa elämysmatkaa synnytyksestä.

ja sen, ettei halua minkälaisen hyvänsä hoitohenkilökunnan armoille.



Jorviin olen menossa tätä toistakin synnyttämään ja koko heidän toiminnasta olen saanut sen kuvan, ettei siellä suvaita asenneongelmaisia kätilöitä tai muuta hoitohenkilökuntaa.



Ennakkoon oli aika lailla defensiivinen asenne, sillä minulla on muita, tosi ikäviä kokemuksia p*skoista, ylimielisistä, potilasta halveeraavista lääkäreistä. Että voisin sanoa olevani varsin kriittinen.



Pääsivät sitten yllättämään minut positiivisesti, perskules... :)

Mutta siltikin....miksi edes ihmetellä sitä miksei esim. kätilöä voi valita etukäteen...? Me hoitoalan ihmiset eletään muuallakin kuin sairaalan sisäpuollella. Monesti kätilöt joustavat synnytysten mukaan kuitenkin yli omien vuorojen ja moniko siitä kiittelee? kätilöillä ja sairaanhoitajillakin on lapset odottamassa tarhan portilla äitiä ihan samalla lailla.



Sairaanhoitajana olen ehdottomasti kuitenkin sitä mieltä ettei yksityispuoli synnärin hommissa olisi lainkaan huono asia, päinvastoin. Mutta muistakaa että siellä on ne ihan samat lääkärit töissä ja monesti jopa samat hoitajatkin. Ja tottakai hoitohenkilökunnan täytyy kohdella kaikkia asiallisesti. Hoitovirheet on aina vakava juttu ja todella valitettavia. Niiden vakavuutta ja aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä en väheksy lainkaan.



Nykyajan ihmisillä on kummallinen tahto hallita kaikkea ja suunnitella kaikkin tarkkaan etukäteen. Synnytys on maailman luonnollisin asia. Yhtä luonnollinen kuin kuolema, ainut varma asia joka meitä kaikkia joskus kohtaa. Kolmen synnytyksen jälkeen voin sanoa ettei monikaan asia mitä olin ajatellut etukäteen toteutunut, mutta ei se huononontanut lopputulosta, lapsia tuli :) Ja onneksi kaikki meni hyvin. Siitä hyvästä ja asiantuntevasta hoidostakin voisi joskus antaa kiitosta. Vaikka niinhän se on että huono kello kauas kuuluu ja muuten ollaan hiljaa.

omalta kohdaltani voin sanoa, että en odottanut mitään etukäteen mennessäni synnyttämään, en niin sanoakseni " suunnitellut " synnytystä, vaan ajattelin, että menee miten menee, sittenhän sen näkee. Eli tuskin monikaan odottaa mitään " elämysmatkailua " .

Mutta voin sanoa, että odotan henkilökunnalta asiallista kohtelua. Ylen ystävällinen ei tarvitse olla, mutta sellaista perusasiallisuutta odotan ja haluan. Synnytyksessä oli kyllä mukavat kätilöt, mutta lapsivuodeosastolla sitä vastoin ei. Synnytyksestä ei jäänut kammoa, vaikka siinäkin tuli yllättäviä tilanteita, hyvä kokemus oli.:) Sitävastoin saattaa kyllä vierähtää viisi- kuusi vuotta, ennenkuin edes yritämme toista lasta, sen verran ikävää aikaa tuo lapsivuodeaika osastolla oli. :(

Tai ehkä tämä pieni ihanuus jää ainoaksemme. Ja eihän lopulta edes ole meidän käsissämme siunaantuuko toista lasta enää, vaikka haluaisimmekin. Onhan jo yksin terve lapsi ja hyvin mennyt synnytys ihme.

pygmi:

omalta kohdaltani voin sanoa, että en odottanut mitään etukäteen mennessäni synnyttämään, en niin sanoakseni " suunnitellut " synnytystä, vaan ajattelin, että menee miten menee, sittenhän sen näkee. Eli tuskin monikaan odottaa mitään " elämysmatkailua " .

Mutta voin sanoa, että odotan henkilökunnalta asiallista kohtelua. Ylen ystävällinen ei tarvitse olla, mutta sellaista perusasiallisuutta odotan ja haluan. Synnytyksessä oli kyllä mukavat kätilöt, mutta lapsivuodeosastolla sitä vastoin ei. Synnytyksestä ei jäänut kammoa, vaikka siinäkin tuli yllättäviä tilanteita, hyvä kokemus oli.:) Sitävastoin saattaa kyllä vierähtää viisi- kuusi vuotta, ennenkuin edes yritämme toista lasta, sen verran ikävää aikaa tuo lapsivuodeaika osastolla oli. :(

Tai ehkä tämä pieni ihanuus jää ainoaksemme. Ja eihän lopulta edes ole meidän käsissämme siunaantuuko toista lasta enää, vaikka haluaisimmekin. Onhan jo yksin terve lapsi ja hyvin mennyt synnytys ihme.

Olen itsekin asiakaspalvelualalla, kuten hoitohenkilökuntakin ja minusta ei ole kyllä asiakkaan vika, jos on henkilökuntapulaa tai kiire tai muuten henkilökuntaa väsyttää tai ottaa päähän. Sitä ei tarvitse asiakkaalle näyttää, vaan hoitaa asiakkaat siitä huolimatta hyvin. Jos henkilökunta syystä tai toisesta kohtelee epäasiallisesti, niin siinähän saattaa latistua ilo uuden perheenjäsenen syntymästä.

Mun mielestä asiakaspalvelu on sitä klassista " asiakas on aina oikeassa" ja hoitotyö on kaukana siitä. Se perustuu asiantuntijuuteen, jossa siis hoitohenkilökunta tekee arvion esim joidenkin palvelujen tarpeesta.



Mut tämä ei tietenkään poista sitä, että ystävällinen pitää olla. Kuten yleensäkin ihmisille. Särähti vaan niin korvaan tuo asiakaspalvelu ja hoitotyö.

Tarkoitukseni ei ole suunnitella synnytyksen kulkuun ja muuten siihen liittyviä asioita.

Haluaisin vain että minua kohdellaan ihmisenä ja lapsen ja minun turvallisuus menee sairaalaan tapojen/tottumusten/kauniiden tilastojen edelle. Aina ja kaikkialla kun asiat eivät näin ole!



On totta, että usein yksityisellä on samat lääkärit kuin kunnallisessa, mutta olen AINA saanut yksityisellä parempaa ihmisen kokonaisuutena huomioon ottavaa palvelua. Yksityisellä olen maksava asiakas jota palvellaan, mutta turvallisuus menee aina toiveideni edelle.

Kunnallisella olen verovaroin sairaalan mennyt ja saan sellaista palvelua mikä eteen sattuu. JOskus hyvää joskus surullisen huonoa.

Olen yksityisellä ihminen heille ja minua ei " unohdeta" sänkyyn 8h tunniksi ilman ketään hoitohenkilökunnasta

ja sitten tulla toteamaan " oho mä unohdin,sori, sulle ois pitänyt aloittaa lääkitys jo 7h sitten" . Näinkin on käynyt ei tosin synnytyksessä vaan päivystyksessä sairaalassa.



Aikuisena ihmisenä kestän myös erilaisia ihmisiä, aina ei ole vaihtoehtojakaan.

Toivon kuitenkin edelleen ettei kukaan vaaranna rakkaan tulevan lapsemme henkeä/terveyttä turhan takia.



Voi olla että pelkään aivan turhaan, toivottavasti niin, mutta pelko ei ole ihan aiheeton. Niin moni liian pitkään venytetty ja pieleen mennyt alatiesynnytys sen kertoo.