Onko sulla ikinä tullut työhaastattelussa sellainen tunne, että et tuu saamaan paikkaa ulkonäkösi takia?
Mulla kävi kerran näin, pandemia-aikaan. Maskit oli päässä ja haastattelu meni tosi hyvin ja nainen lupaili jo, että paikka on varmaan mun. Lopuksi sitten pyysi riisumaan maskin vielä ja antamaan ison hymyn. Mullahan on ihan kierot hampaat ja oon aina hävennyt niitä. Yrittäessäni hymyillä näin, kuinka naisen hymy ja innostus suli siihen paikkaan ja kääräisi sitten haastattelun pikapikaa loppuun ja totesi nuivasti, että ilmoittaa kävi miten kävi, eikä ikinä enää palannut asiaan. Oli muuten kyseessä osa-aikainen siivoojan paikka, että en nyt ihan romahtanut, mutta tuntui tosi pahalle, kun tajusin hyvin, mihin kaikki kaatui.
Kommentit (6)
Monestikin.
Näytän yli 50 vuotiaalta siksi että olen yli 50 vuotias mutta tämän ansiosta haastatteluun joutuu ylipäätään vaivautumaan joka 50 hakemuksen jälkeen. 49 päätyy roskakoriin jo ihan iän perusteella.
Ei mutta kerran tuli tunne että tulin valituksi ainakin osittain ulkonäköni takia. Haastattelijoina oli 2 miestä, jotka hymyilivät leveästi koko haastattelun ajan. Olen 3-kymppinen tiimalasivartaloinen nainen ja itselläni taas on suorat valkoiset hampaat.
Mullakin tuli nuorena olo että sain paikan pelkän ulkonäön vuoksi. Olin timmi vetävännäköinem blondi mutta aika epäpätevä ko. työhön.
Nykyään keski-iässä tilanne on ennemmin toisinpäin. Pätevyyttä on, ulkonäköä ei.
Joo. Olen keskimääräistä pienikokoisempi, joten on joskus jopa SANOTTU suoraan, että epäilevät pärjäämistäni "oikeissa" töissä...
Olisin poistunut välittömästi paikalta tuollaisen pyynnön jälkeen, en ole sirkuseläin.
Voi olla hyvä ettet päässyt ko paikkaan jos jonkun hampaat voi olla siellä ongelma!