Onko kumppanin masennusta jaksettava vai saako suhteesta lähteä?
Jos omat voimat ei riitä eikä oma kantti kestä. Vaikka kuinka hoetaan että niin ylä- ja alamäissä ollaan toistensa tukena niin onko masennuksen ruma todellisuus todella syy jättää toinen? Jos omille harteille kasaantuu niin paljon lokaa ja vastuuta, eikä väsyneenä ole pystynyt edes käyttäytymään toiselle niinkuin masentunut toivoisi tukea saavan. Kyllä, malttini olen monet kerrat menettänyt ja käyttäytynyt rumasti. Koen että, kumppani ei ansaitse minua vaikeimmassa elämäntilanteessaan, kun en osaa olla tukena kuten kuuluisi. Jokainen meistä joutuu kuitenkin kantamaan huolen itsestään ja omasta hyvinvoinnista.
Kommentit (47)
Mielestäni suhteesta ei voi tulla mitään tuossa tilanteessa. Järkevä ihminen osaa lähteä suhteesta. Kenenkään ei kuulu kantaa toisesta huolta. Masennus on raskas sairaus/taakka ja se on parasta kantaa yksin.
Saa lähteä. Ei ole kenenkään velvollisuus uhrata omaa elämää. Masentunut tyhjentää elämänilon läheisistään. Se ei ole oikein. Sanot suoraan ettet jaksa. Siihen on paha väittää vastaan.
Vaikea kysymys. Mutta jos ei ole toivoa, että tilanne paranee (onko?), niin lähtisin. Sairastut pian itsekin muuten.
Saat lähteä suhteesta milloin haluat.
No lähde vetään, jos siltä tuntuu. Turhaan itket siinä.
Älä uhriudu vaan toimi ja muuta pois.
No kuka kieltää lähtemästä suhteesta pois? No ei kukaan muu kuin sinä itse.
Pakko ei ole yhtään mitään, ei edes elää ja hengittää.
Suhteissa vetovastuu täytyy joltain osin olla tasan, koska muutoin meno käy liian raskaaksi ja vahvinkin muurautuu toivottomuuden haudan alle. Kuten sanoit, itsestään on jokaisen ensisijaisesti pidettävä huoli! Ei sitä kivirekeä ole mikään pakko vetää perässään.
Kumppanin velvollisuus on ihan itse auttaa itseään ja sitä varten on olemassa terapiat, psykologit, lääkärikäynnit jne. Jos hän vain rypee itsesäälissä eikä mitään apupalvelua suostu käyttämään niin lähtisin ja nopeasti.
Tottakai voit lähteä, mutta ennenkuin se toteutuu niin yritä siihen asti kehittää itseäsi. Vaikka oma tunnetila ja kokemus olisi mikä, ei toisen kohteleminen rumasti sitä paranna.
Onko sinulla lapsia kumppanin kans?
Ihan itse kuule pitää päättää. Aika paska kumppani toki sellainen joka ei toista tue vastoinkäymisissä.
Kuka kieltää lähtemästä? No ei kukaan.
Minusta kuulostaa, että tässä on muitakin ongelmia kuin se masennus. Toisen terapeutti ei tarvitse olla eikä masennus ole tekosyy käyttäytyä miten haluaa. Haluaisitko kertoa, mitä ne masennuksen aiheuttamat ongelmat teillä konkreettisesti on?
Saa lähteä. Joskus ihan pitääkin, jos tilanne sitä vaatii.
Meillä on tämä ainoa elämä... Mieti, mihin sen käytät.
Saa ja pitää lähteä jos ei jaksa ja oma elämä menee hukkaan.
Lähtisin. Ei kannata yhtä ainoata elämäämme täällä tuhlata, sitä paitsi et voi häntä auttaa ja kannatella loputtomiin, jätä se ammattilaisten huoleksi.
Tiedän, helppo sanoa. Itse kannattelen tällä hetkellä masentunutta ja lastani ja vaikka voi kuulostaa julmalta, niin välillä huonona hetkenä mietin, että jos vain jättäisin koko roskan yhteiskunnan hartioille. Ne on vahvemmat ja leveämmät. Kun en vain jaksaisi ja oma mielenterveyskin on jo mennyt.
Eihän parisuhde perustu mihinkään pakkoon