Ostin pari vuotta sitten ensimmäiseen asuntooni huonekalut ja en oikein pidä mistään niistä.
Voikohanmulla olla mielenterveysongelma ? Tämä oli siis eka asunto johon ostin huonekalut ja en tiennyt mistä tykkään.Vaikka ostin ne pikkuhiljaa, ei mikään oikein sovi asuntoon tai yhteen ja harmittaa ja ketuttaa.
Kommentit (30)
Mitä me tästä opimme? Älä koskaan osta mitään, mistä et pidä. Entiset voi aina myydä ja ostaa tilalle toiset. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Tai välttämättä mitään.
No muoti muuttuu ja moneen asiaan kyllästyy. Ensi asuntoon ostaa usein vaan ne halvimmat.
Mitä inhoat eniten? Myy se pois ja osta torista mieluisempi tilalle. Sitten pikkuhiljaa vaihdat vaikka kaikki.
Kyllä sulla on mt-ongelma (uusavuttomuus) jos tällaisesta asiasta pitää kirjoittaa nettipalstalle sen sijaaan että itse päättäisi pikkuhiljaa ostella niiden hätäpäissä ostettujen tilalle enemmän nykyistä makua vastaavia huonekaluja..
Ihme että ees sulle myönnettiin lainaa, sähän olet edunvalvonnan tarpeessa.
etsi ensin mies hän kyllä sanoo järjellä mitä poistetaan ja mitä tilalle
Se asunto on vääränlainen tai hankituilta puuttuu yhteinen elementti.
No tiedätkö nyt jo mistä tykkäät? Ei huonekaluja kannata lähteä summassa vaihtamaan.
Olen koonnut kuvia, joissa on sellaista tyyliä, mistä tykkään ja suunnitellut sillä tavalla itseä miellyttävän sisustuksen. Teen ostokset harkiten, mutta niissä on yhtenäinen ajatus.
Jos tekisit itselle selväksi, mistä tykkäät. Sitten voit myydä/vaihtaa/maalata jotain.
Tyylitajua. Pitäisi ostaa ajattonta tyyliä, kuten ns tyylihuonekaluja joita yleensä vanhuksilla näkee.
Jotkut ostaa ekaan asuntoon kalustoa sillä tyylillä kuin se oli lapsuuden kodissa, ja löytää oman tyylinsä vasta myöhemmin. Ei siinä ole mitään outoa.
Vaihtoon vaan ja hiilijalanjälki tuplaksi, jälkipoville voi jättä viestin "what ever".
Mulla sama, mikään ei sovi yhteen. Meillä vielä designia. Eamesin tuolit ja Flosin valaisimet. Mutta nykyään en tykkää modernista vaan vanhanaikaisen klassisesta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama, mikään ei sovi yhteen. Meillä vielä designia. Eamesin tuolit ja Flosin valaisimet. Mutta nykyään en tykkää modernista vaan vanhanaikaisen klassisesta.
Itellä myös vanhimmiten tyyli muuttunut modernista klassiseen ja eritoten rokokoo ja muut tyylihuonekalut on mieleen.
Heitä koko sisustus kaatikselle. Osta uusin Sköna Hem -lehti. Kopioi sieltä mieluinen kokonaisuus. Miellyttävä ja ammattilaisen yhteen miettimä koti on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Mitä me tästä opimme? Älä koskaan osta mitään, mistä et pidä. Entiset voi aina myydä ja ostaa tilalle toiset. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Tai välttämättä mitään.
Mutta en tiennyt silloin, mistä pidän. Olin muuttanut kotoa ja aattelin nämä ihan kivoja. Vasta vuoden sisällä tajusin ettei ole tyylini. Esim osti ruokapöydän tuolit sellaiset toimistomaiset, en pidä niistä. Tyylini on ehkä enemmänkin lämmin ja kotoisa. Lisäksi ostin paljon huonekluja joissa metallia ja lasia, en tykkää niistä. Mutta onneksi mikään niistä ei maksanut kovin paljon.
Vierailija kirjoitti:
No tiedätkö nyt jo mistä tykkäät? Ei huonekaluja kannata lähteä summassa vaihtamaan.
Olen koonnut kuvia, joissa on sellaista tyyliä, mistä tykkään ja suunnitellut sillä tavalla itseä miellyttävän sisustuksen. Teen ostokset harkiten, mutta niissä on yhtenäinen ajatus.
Jos tekisit itselle selväksi, mistä tykkäät. Sitten voit myydä/vaihtaa/maalata jotain.
Oikeastaan en oikein, tiedän että tykkään lämpimästä ja kotoisasta, mutta en osaa löytää sitä huonekaluista. Nyt huonekaluni ovat toimistomaiset ja kliiniset
Vierailija kirjoitti:
No muoti muuttuu ja moneen asiaan kyllästyy. Ensi asuntoon ostaa usein vaan ne halvimmat.
Mitä inhoat eniten? Myy se pois ja osta torista mieluisempi tilalle. Sitten pikkuhiljaa vaihdat vaikka kaikki.
Siis ei kai kukaan osta huonekaluja muodin mukaan? Sen ymmärrän, että moneen asiaan kyllästyy, mutta joku ostaa huonekaluja muodin mukaan vaikka niistä ei edes pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ostaa ekaan asuntoon kalustoa sillä tyylillä kuin se oli lapsuuden kodissa, ja löytää oman tyylinsä vasta myöhemmin. Ei siinä ole mitään outoa.
Kyllä siihen eka asuntoon ostettiin huonekalut halvimpaan mahdolliseen tyyliin eikä mitä lapsuuden kodissa oli. Ei mulla olisi ollut varaa lapsuuden kodin huonekaluihin.
Mä ehdin asua muutamassa asunnossa yksin ennen kun lyötiin eksän kanssa hynttyyt yhteen, eli kämppä koostui kahden opiskelijan perintöhuonekaluista = oli ihan hirveä. 10 vuoden seurustelun jälkeen luovuin erossa kaikesta (mitä eksä jätti mulle, möin pois) ja törsäsin kerralla koko sisustuksen uusiksi, mm. sohvan, ruokapöydän, matot, sängyn, parvekekalusteet. Tästä aikaa 5 vuotta enkä kyllä oo katunut, ihanaa oli myös pääsyä kerralla kaikesta eroon! Se vaihe, jossa odottelin huonekaluliikkeen toimitusta, ei tosin ollut kovin hauska :D Mulla oli patja, lipasto x2 ja yksi jakkara. Mutta hauskat muistot jäi siitäkin! :)
Ei haittaa. Ei niiden kanssa tarvitse loppuelämää viettää. Yritä löytää jutut mistä tykkäät, suunnittele rauhassa, katsele käytettynä. Sitten kun jotain sopivaa löytyy, myyt vanhan pois.
Lämmin ja kotoisa fiilis voisi löytyä huonekaluista joissa on puuta, kaarevia muotoja, lämpimiä värejä tai pehmoisia kankaita.
Sattuuhan sitä. Ei tuo tosiaankaan ole mikään mt-juttu. Ihan normisettiä elämässä. Eikä siks'toiseen kalustaminen ja asunnon sisustaminen muutenkaan ole mikään jokaiselle myötäsyntyinen tai vaistonvarainen ominaisuus eikä toisaalta myöskään mikään yleissivistyksen aihe.
kyl