Jehovan todistajien valtakunnansalilla ammuskeltu
Hampurissa tapahtuu: Jehovan todistajien valtakunnansalilla on ammuskeltu. Tästä on juttuja ympäri mediaa juuri nyt, esimerkiksi aamutelkkarin uutisissa ja Ilta-Sanomissa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009444532.html
Kiinnostaisi tietää tekijän motiivi. Oliko kyseessä joku hörhö sekopää, vai oliko tekijällä jonkinlainen suhde Jehovan todistajien järjestöön.
Kommentit (122)
Eräs nainen on pettänyt miestään jne vaan eipä ole Jehovat erottaneet vaikka tietävät, säännöt ovta erilaiset eri ihmisille myös.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnot ovat tuottaneet maailmaan jumalattoman paljon pahaa. Eiköhän tämänkin tapauksen takana ole uskonnon harjoittama henkinen väkivalta.
Ja ehdottomasti pahin niistä on pata-ateistinen kommunismi. Uskomatonta että Suomessakin vielä äänestetään vassareita, vaikka esimerkkejä näiden kuoleman kulttien "saavutuksista" viimeisen 100 vuoden ajalta riittää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnot ovat tuottaneet maailmaan jumalattoman paljon pahaa. Eiköhän tämänkin tapauksen takana ole uskonnon harjoittama henkinen väkivalta.
Ja ehdottomasti pahin niistä on pata-ateistinen kommunismi. Uskomatonta että Suomessakin vielä äänestetään vassareita, vaikka esimerkkejä näiden kuoleman kulttien "saavutuksista" viimeisen 100 vuoden ajalta riittää kyllä.
Uskovaisia ja ateisteja (kuten kommunisteja) ei voi verrata tuolla tavalla. Uskovaiset nimittäin ovat tappaneet jumalansa tai uskontonsa nimissä, mutta ateistit (kommunistit) eivät ole tappaneet ketään jumalauskoon liittyvistä syistä.
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen on pettänyt miestään jne vaan eipä ole Jehovat erottaneet vaikka tietävät, säännöt ovta erilaiset eri ihmisille myös.
Eivät ole erottaneet, jos nainen on katunut. Jehovan todistajathan erottavat katumattomia "väärintekijöitä". Aviorikos on erottamisperuste, ja jonkinlaisen rangaistuksen tuo nainen mitä luultavimmin on saanut. Rangaistus on voinut olla niin sanottu julkinen ojennus valtakunnansalin lavalta tai sitten esimerkiksi kielto osallistua seurakunnan keskusteluun ohjelmien aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että joku entinen katkeroitunut jäsen.
Koska tekijä tappoi itsensä.Sama tuli mullekin mieleen. Tai ehkä ampuja oli nykyinen jäsen, joka ei kestänyt enää teeskentelyä muttei myöskään olisi kestänyt tulla sukunsa ja ystäviensä hylkäämäksi eroamalla uskonnosta. Jehovan todistajillahan on sellainen sääntö/käytäntö, että jos kastettu jäsen eroaa uskonnosta, häntä ei sen jälkeen edes tervehditä.
Jehovan todistajalta kannattaakin kysyä, mitä Jeesus olisi ajatellut karttamistouhusta!
Jehovan todistajien mielestä karttaminen on rakkaudellinen teko. Sen tarkoituksena on saada eronnut/erotettu ymmärtämään, kuinka vakavasta asiasta eroamisessa on kyse, ja palaamaan takaisin Jehovan todistajaksi.
Monelle Jehovan todistajalle tuottaa tuskaa katkaista välit rakastamiinsa ihmisiin, mutta he uskovat vilpittömästi toimivansa oikein. Osa toki pelkää joutuvansa itsekin erotetuksi ja läheistensä hylkäämäksi, jos ei noudata typerää karttamissääntöä.
Jeesushan neuvoi aikaisemaan oven pahalle eikä yrittää torjua sitä.
Miten tuota karttamista voi perustella raamatun opetuksilla???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että joku entinen katkeroitunut jäsen.
Koska tekijä tappoi itsensä.Sama tuli mullekin mieleen. Tai ehkä ampuja oli nykyinen jäsen, joka ei kestänyt enää teeskentelyä muttei myöskään olisi kestänyt tulla sukunsa ja ystäviensä hylkäämäksi eroamalla uskonnosta. Jehovan todistajillahan on sellainen sääntö/käytäntö, että jos kastettu jäsen eroaa uskonnosta, häntä ei sen jälkeen edes tervehditä.
Jehovan todistajalta kannattaakin kysyä, mitä Jeesus olisi ajatellut karttamistouhusta!
Jehovan todistajien mielestä karttaminen on rakkaudellinen teko. Sen tarkoituksena on saada eronnut/erotettu ymmärtämään, kuinka vakavasta asiasta eroamisessa on kyse, ja palaamaan takaisin Jehovan todistajaksi.
Monelle Jehovan todistajalle tuottaa tuskaa katkaista välit rakastamiinsa ihmisiin, mutta he uskovat vilpittömästi toimivansa oikein. Osa toki pelkää joutuvansa itsekin erotetuksi ja läheistensä hylkäämäksi, jos ei noudata typerää karttamissääntöä.
Jeesushan neuvoi aikaisemaan oven pahalle eikä yrittää torjua sitä.
Miten tuota karttamista voi perustella raamatun opetuksilla???
Jehovan todistajat perustelevat sitä seuraavasti. Lähde on heidän Valtakunnan palveluksemme -lehdykäinen vuodelta 2002. Alla suoraa lainausta siitä.
1 Perheenjäsenten välinen side voi olla hyvin vahva. Niinpä kun aviopuoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu lähisukulainen erotetaan tai eroaa seurakunnasta, se voi olla kristitylle koettelevaa. (Matt. 10:37.) Millä tavoin uskollisten kristittyjen pitäisi kohdella tällaista sukulaista? Onko sillä mitään merkitystä, kuuluuko hän kanssasi samaan huonekuntaan? Katsotaanpa ensin, mitä Raamattu tästä sanoo. Tarkastelemme siinä esitettyjä periaatteita, jotka soveltuvat yhtä lailla erotettuihin kuin seurakunnasta eronneisiinkin.
2 Miten kohdella erotettuja. Jumalan sana käskee kristittyjä olemaan seurustelematta seurakunnasta erotetun kanssa: ”Lakatkaa olemasta jokaisen sellaisen veljeksi kutsutun seurassa, joka on haureellinen tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai herjaaja tai juoppo tai kiristäjä, älkääkä edes syökö sellaisen kanssa. – – Poistakaa paha ihminen keskuudestanne.” (1. Kor. 5:11, 13.) Myös Matteuksen 18:17:ään kirjoitetut Jeesuksen sanat liittyvät tähän: ”Olkoon hän [erotettu] sinulle niin kuin kansakuntien ihminen ja kuin veronkantaja.” Jeesuksen kuulijat tiesivät hyvin, että silloiset juutalaiset eivät seurustelleet tuttavallisesti pakanoiden kanssa ja että he halveksivat ja karttoivat veronkantajia. Jeesus siis neuvoi seuraajiaan olemaan seurustelematta erotettujen kanssa. (Ks. Vartiotorni 15.11.1981 s. 18–20.)
3 Tämä merkitsee sitä, että uskolliset kristityt eivät ylläpidä hengellistä toveruuttakenenkään seurakunnasta erotetun kanssa. Mutta tähän sisältyy muutakin. Jumalan sanassa sanotaan, että meidän ei pidä ’edes syödä sellaisen kanssa’ (1. Kor. 5:11). Me siis vältämme myös muuta toveruutta erotetun kanssa. Tähän sisältyvät muun muassa retket, juhlat, pallopelit, ostoksilla tai teatterissa käynnit ja ateriointi erotetun kanssa joko kotona tai ravintolassa.
4 Entä erotetun kanssa puhuminen? Vaikka Raamattu ei käsittelekään jokaista mahdollista tilannetta, 2. Johanneksen kirjeen 10. jae auttaa meitä saamaan Jehovan näkemyksen asiasta: ”Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.” Vartiotornissa 15.11.1981 sivulla 25 sanottiin tästä: ”Pelkästään jonkun tervehtiminen voi olla ensi askel keskustelun tai ehkä jopa ystävyyden alkuunpääsyyn. Haluaisimmeko me ottaa tätä ensimmäistä askelta erotetun henkilön suhteen?”
Mielenkiintoinen suomenkielinen video ampumistapauksesta:
Jouluna ammuskeltiin Coloradossa valtakunnansalilla, joskaan ei aivan yhtä tuhoisin seurauksin.
https://people.com/crime/colorado-man-accused-jehovahs-witness-hall-mur…
Valtakunnassa ammuskeltu valtakunnansalilla?
Vierailija kirjoitti:
Valtakunnassa ammuskeltu valtakunnansalilla?
Valtakunnassa ei taida olla kaikki hyvin...
Valaiseva tuore kirjoitus ja näkökulma tapahtuneeseen sekä lahkon luonteeseen yleensä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa kirjoitti:
Ompas naurettavaa lukea näitä vääriä tietoja mitä ihmiset heittää ilmoille. En tiedä millaiset yksinäiset runkkarit näitä tietoja täällä vääntelee ja hämmentää, mutta hyvää viihdettä tää ainakin on :D
Itsellä kattava tieto jehovan todistajista koska tunnen useita. Normaaleita ihmisiä, huumorintajuisia, työssäkäyviä tavan tallaajia. Uskovat vaan jumalaan ja jeesukseen hänen poikanaan.
Ihan samalla tavalla katsoovat telkkaria, netflixiä, kuuntelee musiikkia, käyttää alkoholia, elää elämäänsä. On vain muutamia erilaisia arvoja siihen lisäksi.Hauskaa miten ihmiset näkee vaan huonot puolet kun ei tunne. Minulla useita kaverina ja suvussa myös. On niitä jehovan todistajiakin myös kalkkiksiakin, niinkun on ihan missä vaan ihmisryhmässä. Ei tämä kalkkinen luonne kerro uskonnosta, vaan ihmisestä itsestään.
Mutta mun tuntemat on täysin normaaleita ja rentoja ihmisiä. Hauskaa heidän kanssaan.Kertomuksesi herättää epäilyksiä. Sanot, että sinulla on useita Jehovan todistaja -kavereita, joiden kanssa sinulla on hauskaa. Kuitenkin Jehovan todistajien järjestö kieltää jäseniään ystävystymästä "maailmallisten" eli järjestön ulkopuolisten kanssa. Joku jutussasi mättää.
Läheinen ystävyys järjestön ulkopuolisten kanssa on kielletty, mutta kavereita saa silti olla ja sukulaisiinkin saa pitää yhteyttä, ellei ne ole kasteella käyneitä entisiä Jehovan todistajia. Jotkut tulkitsee sääntöjä väljemmin kuin toiset.
Sitä on kyllä vaikea uskoa, että Jehovan todistajat käyttäisi alkoholia siinä missä muutkin. Humaltuminen on heiltä kielletty, vaikka alkoholiin suhtaudutaan sinänsä ihan positiivisesti, koska muuttihan Jeesus vettä viiniksi.
Jehovan todistajat eivät todellakaan saa olla kavereita seurakunnan ulkopuolisten kanssa, mikäli kaveeraaminen tarkoittaa vapaa-ajan viettämistä ja varsinkaan alkoholin nauttimista.
Terveisin entinen Jehovan todistaja 20 vuoden kokemuksella
Kuten sanoin, eri ihmiset tulkitsee sääntöjä eri tavalla.
Mitä merkitystä sillä on, että osa todistajista saattaa tulkita yhteisön sääntöjä väljemmin kuin toiset? Eihän tässä ole kyse siitä, miten kukakin väistelee sääntöjä, vaan siitä, että Jehovan todistajilla on tietyt säännöt ja niitä valvotaan.
Toteamus siitä, että "on vain muutamia erilaisia arvoja siihen lisäksi" kertoo ainoastaan siitä, että toteaja ei tiedä yhtään mistä puhuu. Jehovantodistajuus on kokonaisvaltainen elämäntapa, joka määrittelee ihan kaikkea elämässä.
Se määrittelee kaiken niin opiskelun, puolison, poliittisten mielipiteiden (joita ei tule olla), ammatin, lääketieteellisten hoitojen, liikuntamuotojen, sosiaalisten suhteiden ja jopa ajattelun suhteen. Jehovan todistajalla ei ole uskontoon ja sen määrittelemiin elämänvalintoihin tai maailmankatsomukseen liittyen omia mielipiteitä. Ne määritellään Yhdysvalloissa toimivan uskonnollisen järjestön toimesta.
Uskontojen uhrien tuen juttu Hampurin tapahtumista:
https://www.uskontojenuhrientuki.fi/hyokkays-jehovan-todistajien-kokoon…
Melkein oksettaa lukea tätä palstaa. Olisi pitänyt jättää lukematta. Olin tyhmä, kun tulin edes selanneeksi tämän läpi - ja vielä paljon pöhkömpi olen, kun edes vaivaudun kirjoittamaan tällaiselle huuhaa- ja haukkumissivustolle yhtikäs mitään vastausta.
Mutta vuoden 1992 lutarilaisen Raamatun käännöksen mukaisesti:
"Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. -- Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka olivat ennen teitä." Matteuksen evankeliumi 5:11,12
"Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua (Jeesusta). Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä." Johanneksen evankeliumi 15:18,19
"Vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää -- Kristuksen Jeesuksen omina." 2. kirje Timoteukselle 3:12
"Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halviksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin." (1. kirje korinttilaisille 1:27-28)
"(Aineellinen) ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea."
"Kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat." (1. korinttilaisille 2:14,15 & 1:21)
"Tämä valtakunnan evankeliumi (jonka sanoma on melkein koko muun maailman silmissä hulluutta) julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee (kaikenlaisen pahuuden ja kärsimyksen, väkivallan, Jumalan tahdon vastustamisen, kapinoinnin ja onneksi myös perusteettomien herjauksien ja valheiden) loppu." (Matteuksen evankieliumi 24:14)
"Viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, -- panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia --. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa." (2. kirje Timoteukselle 3:1-5)
Tämän maailman käsitys rakkaudesta ja vapaudesta on usein se, että ihmisen kuuluu saada touhuta mitä tahansa häntä itseään miellyttää ja mikä tuottaa hänelle itselleen tässä ja nyt eniten nautintoa. Ei malteta odottaa hyviä asioita hetkeäkään ja kaikkea pitää saada kokeilla ja veivata, ilman minkäänlaisia - edes rakkaudellisia - rajoituksia. Sellainen ihminen ei Jehovan todistajana pärjää, koska sen uskon ydin on rakastaa Jumalaa ja Jumalan tahtoa enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Aidolle Jehovan todistajalle uskonto ja sen piirteet eivät ole mikään "säilykepurkki" tai "hiusväri" kaupan hyllyllä, jonka valikoimasta ihminen voi valita itselleen edullisimman, helpoimman ja miellyttävimmän "tuotteen" tai sen, mikä on milloinkin eniten muodissa suuressa maailmassa. Jehovan todistajien usko on Jumalan persoonaan tutustumista, Jumalan tahdon tutkimista ja omaksumista ja Jumalan ohjeiden noudattamista, myös silloin kun se on epäydelliselle ihmiselle tässä nykyisessä maailmassa äärimmäisen vaikeaa. Jehovan todistaja -yksilön elämässä tärkein ja rakkain persoona, paras ystävä, on aina hänen Jumalansa ja Luojansa, jonka mielipiteitä ja arvoja todistaja kunnioittaa ja haluaa itse soveltaa elämässään.
Mutta koska tämä maailma lähinnä parjaa, haukkuu ja mustamaalaa Jumalan persoonallisuutta, kapinoi tahallaan viisaan Luojan ilmoittamia ohjeita vastaan ja jopa pyllistelee usein hänen olemassaololleen, onko mikään ihme, että Jeesuksen aito seuraaja haluaa pysyä erossa myös sellaisesta maailmasta ja sen epämääräisestä menosta...? Ja niistä ihmisistä, jotka loukkaavasti sylkevät Jumalan nimen ja Jumalan kirjoitetun Sanan päälle ja uskovat itse pieninä ihmisinä tietävänsä kaiken paremmin kuin heidän oma Luojansa? Minä kysyn, että kuka ihminen, jolla on äärimmäisen rakas ja läheinen, henkilökohtainen ystävä tai ihana isä, jaksaa ja haluaa seurata ja kuunnella, kun toiset ihmiset haukkuvat ja nälvivät häntä alinomaa tai vain osoittavat jatkuvasti ja katumatta räikeää epäkunnioitusta tuota omaa parasta ystävää ja ylivertaisen ihanaa isää kohtaan?
Ja toisaalta, jos ihminen tajuaa olla lainkaan nöyrä ja varovainen, kuten Raamattu kehottaa, hän ymmärtää, että asenteet ovat tarttuvia: Jos joku on tieten tahtoen hylännyt Jumalan ja hänen ohjeensa, tuon henkilön asenteet voivat tarttua helposti muihinkin, jos sellaisen kanssa viettää aikaa.
Erotettuja ja eronneita on muuten monenlaisia. Suurin osa heistä on kuitenkin varsin järkeviä ja viisaita ihmisiä, jotka ymmärtävät tarkalleen miksi heidät on erotettu ja miksi heidän kanssaan ei sillä erää olla enää tekemisissä. Heillä ei ole mitään tarvetta hypätä mukaan likaisiin parjausaaltoihin ja kihistä julkisesti vihaa ja kaunaa yhtään ketään tai mitään kohtaan. He tajuavat, että heidän mahdollisella perheellään ja entisillä ystävillään on aivan silmittömän kova ikävä heitä ja että nämä todistajat rukoilevat edelleenkin sitä, että erotettu viisastuisi ja palaisi oman rakastavan Isänsä ja Ystävänsä luo. Nämä erotetut tai eronneet eivät kanna kaunaa, ja he tietävät, että heillä on aina mahdollisuus palata. He ovat myös täysin tervetulleita srk:n kokouksiin milloin vain. Kun he vilpittömästi haluavat palata ja heidät otetaan virallisesti takaisin, heidät otetaan vastaan rakkaudella, ilon kyynelin ja monin halauksin.
Mutta valitettavasti on myös pieni kourallinen niitä katkeria tai kenties ylpeitä ihmisiä, jotka lietsovat, hämmentävät ja hautovat sisällään pelkkää vihaa ja kaunaa ja kanavoivat sen ehkä näyttäviin parjauskampanjoihin. Heitä ja heidän mauttomia yrityksiään käy lähinnä sääliksi, mutta surullista on se, että monet tietämättömät ihmiset menevät siihen halpaan ja nielevät kaiken totena. Ja siltikin, törkeistä parjauksista huolimatta, nämäkin kaunaiset ja parjaavat erotetut saisivat halutessaan tulla istumaan kokoukseen ja jos he muuttaisivat asennettaan ja tekojaan, heidätkin otettaisiin lopulta täydellä ilolla vastaan. Mutta he eivät edes halua tulla - he haluavat elää omaa elämäänsä. Ja uskallan väittää, että häneltä jälkeen jääneet JT-sukulaiset ja ystävät kaipaavat tätä erotettua ja entisiä yhteisiä aikoja paljon enemmän kuin sellainen erotettu, joka vain keskittyy mediassa tai keskusteluissa parjaamaan omia sukulaisiaan ja heidän uskoaan.
Saksassa kun ollaan, olisi hyvä saada valtakunnankanslerin kommentit, vaikka sitten suoraan bunkkerista.
Yksi yleinen syy, miksi joku ylipäätään lähtee pois, on sillä nimenomaisella hetkellä juuri se piire, joka ylempänä on Raamatun kohdassa mainittu: hän "rakastaa enemmän nautintoja kuin Jumalaa" (2. Tim 3). Jos ylipäätään rakastaa Jumalaa enää ollenkaan. Tuli vain juuri itselleni mieleen, että kenties he rakastavat näitä nautintoja myös enemmän kuin niitä omia sukulaisiaan ja entisiä ystäviään, joita he niin innokkaasti parjaavat mediassa? Se parjaaminen ei kuulosta kaipaamiselta, rakkaudelta eikä edes todelliselta kärsimykseltä - se kuulostaa pelkältä vihalta, suunsoitolta ja huomion tavoittelulta. Mutta noh, joka tapauksessa tällaiset erotetut rakastavat joka tapauksessa "enemmän nautintoja kuin Jumalaa".
Mutta aito Jehovan todistaja tekee kaikkensa rakastaakseen Jumalaa yhä enemmän ja uskollisemmin. "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi." "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä." Matteus 22:23 & 1. kirje Johannekselle 5:3
Kumpi on sitten toivottavampaa? Nautintojen, "vapauden", omien mielijohteiden ja omien halujen rakastaminen taikka maailmankaikkeuden rakkaudellisen Luojan ja elämän Ylläpitäjän rakastaminen? Jokainen vetäköön vapaasti oman johtopäätöksensä. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää, mihin hän haluaa uskoa ja mitä hän haluaa itse tehdä... minne mennä ja mihin kuulua ja olla kuulumatta. Silti kellään ihmisellä ei ole oikeutta eikä kykyä määriellä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Se oikeus on vain Jumalalla - ja meidän osamme on sitten valita joko hyvä tai paha, Jumalan rakastaminen ja totteleminen tai Jumalan hylkääminen. Jumala ei pakota ketään rakastamaan eikä tottelemaan häntä - ei edes uskomaan häneen.
Minä synnyin tavalliseen suomalaiseen perheeseen ja sukuun, jossa ei juurikaan olla välitetty Jumalasta. Joku vanhempi sukulainen korkeintaan esittää satunnaisia iltarukouksia ja toiset sukulaisena eivät usko Jumalaan lainkaan. Toiset sukulaiseni kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, toiset ovat eronneet siitä.
Mutta minä olen tavattoman kiitollinen ja helpottunut siitä, että opin teininä tuntemaan paremmin sen raamatullisen "hulluuden", jota Jumala ja hänen palvelijansa julistavat kaikkialla maailmassa. Se on arvokas etuoikeus, sillä kuten Raamattu sanoo, "usko ei ole kaikkien omaisuutta".
Mutta, kuten Sananlaskut 2:4,5 niin ihanasti toteaa: jos etsit sitä kuin hopeaa ja tavoittelet niin kuin kätkettyjä aarteita, silloin tajuat mitä on Herran pelko ja opit mitä on Jumalan tunteminen.
Ihminen, joka pitää mahdollisuutta voida tulla Jumalan ystäväksi silkkana "hulluutena" eikä suhtaudu siihen arvostavasti kuin kätkettyyn aarteeseen, ei tietenkään voi ymmärtää tämän ns. "hulluuden" lukuisia eri piirteitä. Ja sehän tässä kaikessa niin nerokasta ja ihailtavaa onkin, Jumalan taholta, aivan kuten myös Jeesus asian ilmaisi (Luukas 10:21):
"Minä ylistän sinua, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin, Isä, sinä olet hyväksi nähnyt."
Lapsenmielisyys tarkoittaa nöyryyttä, vilpitöntä tiedonhalua ja valmiutta muokata omaa elämää Jumalan eikä oman tahdon tai muoti-ilmiön mukaisella tavalla.
PS. Minä eikä kukaan minun tuntemani JT ole kokenut vähäisintäkään hengellistä tai henkistä väkivaltaa tässä järjestössä. Päinvastoin. Minä olin masentunut ja toivoa vailla tässä kurjassa, sekavassa maailmassa eikä itsemurhakaan niin kovin kaukana ollut, mutta kun opin vihdoin tuntemaan Jumalan ja sen ainoan järjestön, joka vilpittömästi Jumalan kirjoitettua sanaa kunnioittaa ja noudattaa - ja kaikki nämä ihanat ja aidosti rakastavat ja auttavaiset ihmiset - elämä sai silloin aivan uutta boostia ja iloista ryhtiä. Ja säälin syvästi ja tosissani kaikkia niitä miljardeja ihmisiä, jotka joutuvat elämään oman elämänsä vain sen tiedon varassa, mitä erilaiset lööpit ja valheiden levittäjät tarjoavat. Ja sitä onnellisempi olen, että minä en ole enää noiden valheiden ja paltureiden vieteltävinä.
Täällä taitaa joku sekä itse kysyä, että vastata. Onhan sekin tapa ylläpitää keskustelua. Voihan itsekseen puhuakin.