Lue keskustelun säännöt.
Äkkiä apua paniikkikohtaukseen
04.03.2023 |
Nyt olis hyvät neuvot kalliit. Mulla on tullut tänään aaltoina monta paniikkikohtausta. Pelkään että sydän pettää mut verenpainemittari näytti että ei ole mitään rytmihäiriötä, mutta tiheä syke kylläkin. Kännykäänkin latasin sellaisen maksullisen sovelluksen jonka pitäisi näyttää onko eteisvärinä. Ei ollut sen mukaan.
Minulla on pieniä lapsia ja olen väsynyt, ja nyt olo on kauhea ja pelkään kuolevani. Mulla on ollut ennenkin paniikkikohtauksia mutta lievempänä.
Auttakaa joku, kertokaa mitä voisin tehdä. Kurkkua kuristaa, kädet tärisee, tekis mieli paeta
Kommentit (40)
Mulla auttaa se, että alan tehdä jotakin aivan muuta kuten menen harjaamaan hampaat tai avaan telkkarin. Kun paniikkiajatukset katkeaa eli tavallaan häiriintyy, paniikki ei pääsekään iskemään. Onnistuu yleensä.
Nukahtamisessa en osaa auttaa, mutta jospa joku muu tietää niksejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriössä on kyse siitä, että pelkäät ahdistukseen liittyviä fyysisiä tuntemuksia. Niitähän ei tarvitse pelätä, mutta ajatuksissasi on nyt tällainen vinouma.
Oman ruumiin toimintojen liiallinen tarkkailu on tyypillistä paniikkihäiriössä, samoin kuin masentunut jumiutuu oman mielensä ja olonsa tarkkailuun.
Kannattaa tehdä jotain, mitä vain muuta kuin tuota itsen tarkkailua. Yritä saada ajatukset muualle, pois itsestäsi!
Tämäpä juuri. Itsellä paniikkikohtaukset loppuivat muutama vko sitten kun opettelin etten tarkkaile liikaa kehon toimintoja. Ei se aina helppoa ole mutta yrittää kertoa omille aivoille että mitään hätää ei ole, kummasti liika oireilu hälvenee.
Vierailija kirjoitti:
Opamox lääke lääkäriltä. Itse sain kun viime syksynä alkoi paniikkihäiriö ja ahdistus oireet. Sydän tutkittu että on ok, yritän rauhoitella itteeni kun sydän läpättää että Ei mitään hätää, olet turvassa, kaikki on hyvin.
Tsemppiä!
Mulla meni lähes 20v että sain ahdistuslääkkeen. Sulla on käynyt moukan tuuri kun vaan menit ja sait.
Vierailija kirjoitti:
Se että pelkää että sydän pettäää vaikka on täysin terve, on aika yleinen ahdistusoire. JOs sydämessäsi olisi vikaa, luultavasti saisit siitä oireita päivittäin, et jaksaisi kävellä ulkona, sinullaolisi rintakipuja ja hengästyisit vähästä.(et jaksaisi kävellä rappuja ylös pysähtymättä). Ahdistus oireet on taas erilaisia, esim "piston" tunne, rinnassa, "kurkkua puristaa." jne. ITse olen oppinut tunnistamaan nuo oireet. Luulin pitkään että olen sydänvikainen, ja lääkäri tutki sydänfilmini (pätevä) tarkasti, hänen sanoin "täysin terve nuoren ihmisen sydän".
Mistä tiedät ettei ap koe mainitsemiasi oireita? Ja toisekseen, nuo voivat johtua vaikka raudanpuutteesta tai närästyksestä, eivät mistään sydämestä.
Ei kannattaisi leikkiä hoitsukkaa kun edes perustiedot eivät ole hallussa. Monen monta ihmistä on kuollut kun apua ei saa ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Tiheä syke johtuu stressistä ja ahdistuksesta. Itsellä ollut kesästi asti samaa kun olen ahdistunut. Olen käynyt sydänfilmeissä jo 2 kertaa. Muuta en osaa sanoa kuin että stemppiä. ja ahdistus nuo oireet aiheuttaa,e t ole kuolemassa :-)
Entä jos ap:n lapset ovat keskiyöhön mennessä vähintään puoliorpoja, koska ei saa kunnon apua ajoissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin ja lääke. Yksityiselle pääsee vielä tänään.
Juuri näin. Älä pelkää, että paniikkikohtaus tulee myös lääkärin vastaanotolla, sehän olis hyvä todiste, ettet puhu puppua.
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriössä on kyse siitä, että pelkäät ahdistukseen liittyviä fyysisiä tuntemuksia. Niitähän ei tarvitse pelätä, mutta ajatuksissasi on nyt tällainen vinouma.
Oman ruumiin toimintojen liiallinen tarkkailu on tyypillistä paniikkihäiriössä, samoin kuin masentunut jumiutuu oman mielensä ja olonsa tarkkailuun.
Kannattaa tehdä jotain, mitä vain muuta kuin tuota itsen tarkkailua. Yritä saada ajatukset muualle, pois itsestäsi!
En mä ainakaan pelännyt niitä jokainen kerta. Joskus tietysti kun oli sydämen kuntoa heikentävä sairaus, mutta yleisesti ottaen niillä ei ollut mitään merkitystä. Psyykkinen kauhu sen sijaan johtui jostain aivan muusta kuin fyysisistä oireista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriössä on kyse siitä, että pelkäät ahdistukseen liittyviä fyysisiä tuntemuksia. Niitähän ei tarvitse pelätä, mutta ajatuksissasi on nyt tällainen vinouma.
Oman ruumiin toimintojen liiallinen tarkkailu on tyypillistä paniikkihäiriössä, samoin kuin masentunut jumiutuu oman mielensä ja olonsa tarkkailuun.
Kannattaa tehdä jotain, mitä vain muuta kuin tuota itsen tarkkailua. Yritä saada ajatukset muualle, pois itsestäsi!
Tämäpä juuri. Itsellä paniikkikohtaukset loppuivat muutama vko sitten kun opettelin etten tarkkaile liikaa kehon toimintoja. Ei se aina helppoa ole mutta yrittää kertoa omille aivoille että mitään hätää ei ole, kummasti liika oireilu hälvenee.
Voisitte molemmat kirjoittaa vaikka kirjan aiheesta, niin saisitte hyödyntää kokemuksianne paremmin kuin vain puhumalla anonyymisti. Toki jos ei ole rahasta pulaa niin ei kannata tuhlata energiaa.
Ap pyytää äkkiä apua paniikkikohtaukseen ja joku ehdottaa ensimmäisenä toimenpiteenä sovellusten etsimistä. Mihin ihmeeseen tämä maailma on menossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa pyytää lääkäriltä apua, beetasalpaajan saat varmasti ja auttaa fyysisiin oireisiin vaikkei ahdistusta taklaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriössä on kyse siitä, että pelkäät ahdistukseen liittyviä fyysisiä tuntemuksia. Niitähän ei tarvitse pelätä, mutta ajatuksissasi on nyt tällainen vinouma.
Oman ruumiin toimintojen liiallinen tarkkailu on tyypillistä paniikkihäiriössä, samoin kuin masentunut jumiutuu oman mielensä ja olonsa tarkkailuun.
Kannattaa tehdä jotain, mitä vain muuta kuin tuota itsen tarkkailua. Yritä saada ajatukset muualle, pois itsestäsi!
En mä ainakaan pelännyt niitä jokainen kerta. Joskus tietysti kun oli sydämen kuntoa heikentävä sairaus, mutta yleisesti ottaen niillä ei ollut mitään merkitystä. Psyykkinen kauhu sen sijaan johtui jostain aivan muusta kuin fyysisistä oireista.
Sama täällä, aloin pelätä jotain ihan älytöntä juttua esim helvettiin joutumista, siitä sitten johtui ne fyysiset oireet. En ole niitä pelännyt tai niihin kuolemista mutta ei niiden kanssa kyllä nukkua voi. Ajoittain tarvinnut lääkitystä noihin kohtauksiin. Muuten yritän hyväksyä että joku yö voi mennä harakoille eikä siihenkään kuole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paniikkihäiriössä on kyse siitä, että pelkäät ahdistukseen liittyviä fyysisiä tuntemuksia. Niitähän ei tarvitse pelätä, mutta ajatuksissasi on nyt tällainen vinouma.
Oman ruumiin toimintojen liiallinen tarkkailu on tyypillistä paniikkihäiriössä, samoin kuin masentunut jumiutuu oman mielensä ja olonsa tarkkailuun.
Kannattaa tehdä jotain, mitä vain muuta kuin tuota itsen tarkkailua. Yritä saada ajatukset muualle, pois itsestäsi!
Tässä malliesimerkki ihmisestä, jolla ei ole minkäänlaista kokemusta paniikkihäiriöstä tai masennuksesta! Turha tollaselle on alkaa kertomaan todellisuudesta, jossa me phäiriöiset ja masentuneet elämme.
Oikein loisto-ohje häneltä, jota ei lääkäritkään ole hoksanneet: älä ajattele itseäsi niin paljon, arrggghhh
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut kaikkea paniikkikohtauksista, vältän kahvia (aamukahvin kyllä juon), alkoholia en juo, yritän liikkua ja syödä terveellisesti. Vaikein asia on nukkumaanmeno. Pelkään sitä. Silloin kroppa käy niin ylikierroksilla että pakko nousta ylös esim siivoamaan. Unet kärsii ja oravanpyörä on valmis.
Itkettää olla tällainen ihmisraunio.
Siivoa ennen nukkumaan menoa. Sit melatoniinia naamaan ja pää tyynyyn. Tai sitten opettelet matraamaan itsesi rennoksi ja keskityt vain hengittämiseen siellä sängyssä. Ehkä jooga auttaa rentoutumaan.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, suosittelen rukoilemaan Jeesusta.
Sinun sydämesi tai elimistösi muutenkaan EI ole pettämässä. Sinä olet "vain" äärimmäisen ahdistunut ja loppu. VOIMIA tästä selvitään kyllä, tavalla tai toisella kaikki tulee järjestymään ja mä ymmärrän kyllä kuinka tuskissasi ja loppu olet. Voi kun voisin sinua jotenkin auttaa paremmin. Onko sulla tukea, läheisiä vai joudutko selviämään yksin?
Ja onko sulla edes betasalpaajaa tykytykseen ja vapinaan? Oletko muuten kokeillut mitään äänikirjoja aiheeseen liittyen? Mua äänikirjat joissa tekijä selvästi ymmärtää mitä koen ja vielä hyvä rauhoittava lukuääni, ne on auttaneet tosi paljon.
Mikä noita paniikkikohtauksia laukaisee?
Oon ollu samassa tilassa useasti! Pahin asia on vain ja ainoastaan tuo _pelko_ siitä että sydämellä on jokin vikana. Minultakin on otettu sydänfilmit ja merkkiaineet yms kun olen rampannut ahdistuksissani päivystyksessä ja mitään muuta ei ollut kuin ahdistuksen aiheuttamat fyysiset oireet.
Terveysahdistus on kyllä ihan pskaa. Tälläkin hetkellä on jonkin tasoinen paniikkitila päällä kun ei flunssan jälkeinen väsymys meinaa taittua, vaikka ennenkin mulla on menny flunssasta toipumiseen viikkoja. Pakko vaan yrittää pitää järki päässä ja toistella ittelleni että jos ei oo paikat turvoksissa, saa jotenkuten henkeä ja jalkeilla ei mene jalat alta niin asiat on kunnossa.
Mulla ei oo oikein mitkään poppakonstit auttaneet siihen paniikkikohtaukseen ittessään, on vaan ollu pakko vaan antautua sille kauhun tunteelle. Hengittelyt sun muut keinot paniikin "poistamiseen" vaan pahentaa kun tulee sellainen olo että se paniikin tunne on jotenkin vaarallinen ja haitallinen ja sitä ei saa tuntea, ja se vaan pahentaa sitä paniikkia ja kierre on valmis...
Jatka tekemisiäs siitä tunteesta huolimatta. Kerro muille että on huono olla. Tiiän että se on vaikeeta mutta mulle arkisten asioiden tekemisen jatkaminen on ollu se ainoo tapa päästä sen paniikin yli.
Vierailija kirjoitti:
Ap pyytää äkkiä apua paniikkikohtaukseen ja joku ehdottaa ensimmäisenä toimenpiteenä sovellusten etsimistä. Mihin ihmeeseen tämä maailma on menossa?
Olin juuri kirjroittamassa kuinka ihanasti täällä otettiin aloittajan hätä, kuinka viesti toisensa perään yritettiin auttaa ja toivon että aloittaja sai jotain apua. Rahoittui.
Pitikö hypätä viisastelemaan.
Ap täällä moi! Kiitos ihanista viesteistä, niistä on oikeasti apua. Varasin työterveydestä ajan ensi viikolle ja testasin eilen illalla kaikenlaisia harjoituksia ja parhaimmaksi koin sen että annoin paniikin vaan tulla. Jälkikäteen tärisin ja itkin ja tuntui että se helpotti kun lakkasin vastustamasta paniikkikohtausta.
Olo on väsynyt mutta haluan uskoa että voin saada apua. Lääkkeitä en mielelläni ottaisi, vaan toivon että voisin saada apua lääkkeettömistä keinoista. Terapia?
Tsemppiä kaikille muillekin jotka painivat samojen ongelmien kanssa. Se kuolemanpelko ja kauhu mikä iskee paniikkikohtauksessa on aivan hirveää, en toivoisi sitä kenellekään.
Tuossa joku jo neuvoikin mutta ihan se paperipussiin hengittäminen. Jos voit soittaa jollekin, tee se. Puhuminen tasaa myös hengitystä ja auttaa hyperventilaatioon. Kävely voi myös auttaa, näin sanoi lääkäri rytmihäiriöistä. Kävelee reippaasti mutta rauhallisesti. Jos rasituksessa tulee rintakipua tai se pahenee, sitten sydänfilmiin.