Anteeksipyytämisestä tai pyytämättömyydestä taas kerran
Onko täällä kokemusta siitä miten pärjäte sen kanssa että joku suoltaa sammakoita muttei ikinä, siis ikinä pyydä anteeksi?
En halua kertoa omaa tilannetta tarkkaan mutta olen ollut yhden iäkkään sukulaisen silmätikkuna ollut jo kauan ja olen saanut kuulla arvostelua kaikesta säästämättä mun ulkonäköä, koulutustasoa, lasten nimien valintaa ja aivan siis ties mitä. Välien katkaisemin olis käytännössä aika hankala toteuttaa meidän tilanteessa.
Tää mieltää itsensä joksikin patriarkaksi jolla on erioikeus sanoa mitä vaan, ja koko suku tietää että tämä ihminen ei anteeksi pyydä. Olen välillä, lue usein, aivan raivona ja stressaa kun on pakko olla välillä tekemisissä ja aian saa miettiä mitä sieltä taas tällä kertaa suolletaan.
Miehen mielestä mun pitäis vaan jättää koko asia omaan arvoonsa, eikä ainakaan toivoa mitään anteeksipyynnön saamista mutta näin silmätikkuna se ei nyt vaan toimi kun painolastia tulee vaan lisää.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin vaikeaa olla itse paha suustaan?
Eihän tämä aja kenenkään etua? Kyllä asiallinen kannattaa olla. Ei kannata provosoida mitenkään eikä kannata myöskään itse provosoitua. Asiallisesti voi puhua mistä vaan. Ja asiallisella tarkoitan sitä ettei tehdä myöskään passiivisaggressiivisia hyökkäyksiä.
Jos joku on niinsanotusti mulkku, kannattaa olla vain utelias kuulemaan hänen selityksensä miksi sanoo mitäkin, mutta ei aikomustakaan muuttaa hänen käytöstään.
Jotkut vaan on mulkkuja. Voit pelkästään miettiä itsessäsi sitä, miksi hänen sanansa sattuvat ja miksi hänen mielipiteensä murtavat itsetuntosi.
Kyllä se palvelee kaikkien etua laittaa joku paikoilleen. Hän tekee sitä, koska kukaan ei sano hänelle mitään mikä nolaisia hänet ja laittaisi hänet kyseenalaiseen valoon. Hän käyttää niin valtaa ja uskoo, että hänellä ei ole mitään rajoitteita. Tuollaiset laitetaan ruotuun. Varmasti hänestä löytyy paljonkin kritisoitavaa koska on jo sen verran iäkäs, vaikka joka kerta kun avaa suunsa sanoakseen jotain ikävää niin ystävälliseen sävyyn kommentoisi jotain ilkeää hänestä takaisin. Hän lopettaa kommentoinnin kun ei kestä enää kuulla kritiikkiä.
Mitä jos tämä tyyppi on immuuni häpeälle? Ei nolostu mistään? Ei ole moksiskaan? Ei välitä pätkääkään?
Onko tuollaisia ihmisiä edes olemassa?
Ap voi sitten jatkaa nykyisella linjallaan, jos kaikki muut neuvot ovat vääriä tai liian vaikeita.