Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Painopuhe ruokapöydässä - Olenko ainoa joka ahdistuu tästä?
03.03.2023 |
Mulla on töissä pari kollegaa, joista toinen on onnistunut pudottamaan hiljattain kymmenkunta kiloa ja toinen on ilmeisesti (täysin normaalipainoisena) huolissaan painostaan, kun painaa kai 4 kiloa enemmän kuin 15 vuotiaana...
Nämä naiset aloittavat lounaspöydässä todella usein puheen painostaan. Puhuvat siinä lautasen ääressä laihduttamisesta, kuinka paljon ja mitä syövät tai olisi hyvä syödä, kuinka paljon ovat laihduttaneet, miltä laihtuminen, syöminen, syömättä jättäminen jne tuntuu.
Mua tällainen puhe ahdistaa todella paljon. Koen muutenkin, että keho ja paino ovat ihmisen yksityisasioita, joista jutellaan lääkärin tai PT:n kanssa, ei kollegoille tai tuttaville. Kun sitten laihdutus- ja painopuhe liittyy vielä ruokapöydässä istumiseen, minkä pitäisi olla rentouttava ja mukava hetki työpäivän lomassa, niin kyllä katoaa ruokahalu. Ei huvita syödä, kun vastapäinen ihminen selostaa, paljonko hän on laihtunut ja katsokaa, taas otin vain näin vähän ruokaa.
Reagoinko jotenkin yli tässä vai onko muita, joita tällainen syömisen yhteydessä käyty laihdutuspuhe triggeröi ahdistukseen asti?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Joo on ihan hiton ärsyttävää, ja olen hoikka eikä mulla ole mitään ongelmia ruuan kanssa mutta kiviäkin kiinnostaa jonkun kilot ja syömiset. Hankkikaa nyt hyvät ihmiset vähän mielenkiintoisempia puheenaiheita! Varsinkin työpaikan lounaspöydässä ihmiset yleensä haluaa vähän hengähtää syömisen ohella eikä kuunnella niinkin mielenkiintoisista asioista kun teidän painonne.
Minä ajattelisin tuota enemmän harrastuksena ja mielenkiinnon kohteena, testaillaan miten keho toimii. Sama kuin puhuisi jostakin autojen virittelystä tai neulomisesta toisen samasta asiasta kiinnostuneen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko ystävällisesti huomauttaa, että jätettäisiinkö nyt nämä laihdutuskeskustelut ruokailun ulkopuolelle ja annettaisiin kaikille ruokarauha?
Mitä ikää ovat. Nuorilla tavallisempaa epävarmana kuin keski-ikäisillä. Jos sanot siitä, alkavatko karttaa tai paheksua. Vai saako sanoa ettei halua kuulla koko ajan siitä. Voitko vaihtaa pöytää? Vai pieni tila. Entä jos heidän toinenkin puheenaihe on joku valittava tai jankkaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tiennyt, että painosta puhuminen olisi huono aihe. Minulla on itselläni ihan neutraali asenne syömiseen, painoon ja laihduttamiseen. Ehkä pitäisin aihetta tylsänä, koska minulla ei ole mitään kokemusta henkilökohtaisesti laihduttamisesta. Oman äidin jojolaihduttaminen on kyllä muistissa hyvin. Mutta ei siitä mitään turhautumista enempiä traumoja ole.
En itse ota painoa puheeksi siis, kun ei minulla ole siitä mitään sanottavaa. Mutta kuuntelen kyllä sujuvasti jos joku siitä haluaa itse puhua. Ehkä paino on vaikea aihe niille, kenelle se on ongelma. Mutta mistä sitä ruokapöydässä uskaltaa puhua, kun aina löytyy aihe joka voi toiselle olla haastava?
On ihan yleisesti tiedossa ettei ulkonäöstä puhuminen ole kohtelias tapa. Missä oikein olet kasvanut kun et tätä tiedä? Myöskään vessajuttuja ei puhuta ruokapöydässä.
Kuulisitpa mitä minun työpaikkani ruokapöydässä puhutaan, ei taitaisi enää laihdutuspuheet paljon häiritä sen jälkeen...
Terveisin kätilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tiennyt, että painosta puhuminen olisi huono aihe. Minulla on itselläni ihan neutraali asenne syömiseen, painoon ja laihduttamiseen. Ehkä pitäisin aihetta tylsänä, koska minulla ei ole mitään kokemusta henkilökohtaisesti laihduttamisesta. Oman äidin jojolaihduttaminen on kyllä muistissa hyvin. Mutta ei siitä mitään turhautumista enempiä traumoja ole.
En itse ota painoa puheeksi siis, kun ei minulla ole siitä mitään sanottavaa. Mutta kuuntelen kyllä sujuvasti jos joku siitä haluaa itse puhua. Ehkä paino on vaikea aihe niille, kenelle se on ongelma. Mutta mistä sitä ruokapöydässä uskaltaa puhua, kun aina löytyy aihe joka voi toiselle olla haastava?
On ihan yleisesti tiedossa ettei ulkonäöstä puhuminen ole kohtelias tapa. Missä oikein olet kasvanut kun et tätä tiedä? Myöskään vessajuttuja ei puhuta ruokapöydässä.
Omasta ulkonäöstä saa ainakin puhua ihan niin paljon kuin lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinä aikoina, kun syömishäiriöistä puhutaan yhä enemmän ja avoimemmin, on tullut keskustelu ja käsite kehopositiivisuudesta ja ihan yleisesti keskustellaan esim. lihavien syrjimisestä työmarkkinoilla tai terveydenhuollon ammattilaisten asenteesta ylipainoisia kohtaan, niin tuntuu kyllä käsittämättömältä, että joidenkin mielestä "paino on ihan neutraali keskustelunaihe".
Missä kuplassa te oikein elätte? Sama kuin väittäisi, että juu, politiikka ja uskonto ovat ihan neutraaleja ja kivoja keskustelunaiheita työpaikan pikkujouluissa.
Aina joku ahdistuu. Ihan sama mistä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ahdista yhtään, ehkä ihmetyttää hieman kuinka ruokailusta saadaan niin iso elämää hallitseva ongelma. Mutta en ole itse koskaan ollut ylipainoinen tai kokenut mitään ongelmia syömisten kanssa.
Eli kuvittelet et sulle vihjaillaan jotain? Missä on teidän itsetuntonne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ahdistu, vaan pystyn keskustelemaan asiasta ja aiheesta voisi tulla hyvinkin mielenkiintoinen.
Olen viisikymppinen nainen ja ylipainoa löytyy noin 15 kg, mutta en ahdistu tuollaisista asioista ollenkaan.
Ap ja ahdistuneet kumppanit ovat ilmeisesti jotain ahdistuksesta muutenkin kärsiviä tyyppejä ja en usko, että heidän kanssaan voisi puhua yhtään mistään, kun kaikki ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Näinä aikoina, kun syömishäiriöistä puhutaan yhä enemmän ja avoimemmin, on tullut keskustelu ja käsite kehopositiivisuudesta ja ihan yleisesti keskustellaan esim. lihavien syrjimisestä työmarkkinoilla tai terveydenhuollon ammattilaisten asenteesta ylipainoisia kohtaan, niin tuntuu kyllä käsittämättömältä, että joidenkin mielestä "paino on ihan neutraali keskustelunaihe".
Missä kuplassa te oikein elätte? Sama kuin väittäisi, että juu, politiikka ja uskonto ovat ihan neutraaleja ja kivoja keskustelunaiheita työpaikan pikkujouluissa.
Pystyn keskustelemaan ihan kivasti ja vauhkoontumatta työpaikan pikkujouluissa painoasioista, liikunnasta, ruuasta, politiikasta, uskonnoista ja lähes mistä vain. En ymmärrä yhtään miten nämä asiat voivat saada jotkut repimään pelihousujaan. Jos joku siis ahdistuu jostakin näin normaalista, niin hänellä on ongelmia ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan AP:n omassa painoindeksissä korjattavaa? Voisiko olla niin että nuo puheet ovat vinkki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna vaan heidän puhua toistensa kanssa, kun on molempia kiinnostava aihe. Liity keskusteluun kun aihe vaihtuu.
Tulosta ruokatilan seinälle Ruokarauhan julistus. Löytyy googlettamalla. On hyvä jokaiseen työpaikkaan.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisikö siis muiden pöytäseurueessa tietää, että ahdistut ruokapuheista?
Tai että urheilija ahdistuu liikunnasta jutellessa?
Ei tarvitse kenenkään tietää ja muistaa tuollaisia asioita. Jos joku ahdistuu muiden jutuista, niin se joku pysyy kaukana sitten ihmisistä tai sitten hän kehittelee jotkut omat taukomusiikit päähänsä, kun ahdistavia juttuja tulee.