Monella 50+ olisi varaa olla vapaaherrana ilman mitään tukia ja tuloja, jos hyväksyisi -80-90-luvun elintason.
Eihän rahaa oikeasti mene juuri kuin ruokaan ja asumiseen. Ilmaisia/puoli-ilmaisia harrastuksia on vaikka miten paljon.Jos asuminen halpaa (maksettu/peritty yms pienivastikkeinen omistusasunto tai omakotitalo) ja vähänkin säästöjä ja/tai vaikka mökki myytäväksi, niin pitkät ajat pärjäisi ilman tuloja. Varsinkin kun lasten muutettua vaihtaisi asunnon puolta pienempään. Nykyään eletään niin vanhaksi, että seuraava sukupolvi saa perinnöt eläkeiän kynnyksellä. Nyky 50-60- vuotiaat voisi laittaa sen omistusasuntoon sidotun pääoman elämiseen.
Aika harva näin tekee, jaksetaan oravanpyörässä kerätä rahoja seuraavaa matkaa/uutta autoa/venettä varten ja samalla riudutaan töissä jotka vitut... eikun ketuttaa, kun elämä menee ohi.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listalle voisi lisätä asumisen jossain skuttassa. Jos ei ole pakko asua pääkaupunkiseudulla, rahaa jää melkein mihin vain. Matkusteluunkin.
Moni räytyy uuvuttavassa työssä maksaen sitä pääkaupunkiseudun asuntoa. Jos jaksaa sitten lähinnä käydä makaamassa ja elpymässä seuraavaan työpäivään ja -viikkoon. Jäljestäpäin voi sitten ihmetellä mitä iloa oli siitä sijainti, sijainti, sijainnista.
Hirveän kateellisia olette siitä, että osalla on vara asua pk-seudulla.
No juurikin täällä pääkaupunkiseudulla hintaeron revettyä muuhun Suomeen monella on asuntovarallisuutta, josta puolikkaallakin voisi elää vaikka 5-7 vuotta helposti siihen eläkeikään. Pitäisi tehdä sellainen hurja ratkaisu kuin vaikka muuttaa esim Turkuun tai Lahteen tai sitten pienempään asuntoon täällä.
Miksi pitäisi? Miksi sinun persettäsi kutittaa noin paljon, että ihmiset asuvat pk-seudulla?
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla teini, kun ajattelee, että 50+ ihmiset istuvat vain kotona kutomassa sukkaa ja odottamassa eläkepäiviä.
Todellisuudessahan tuossa iässä on työuraa jäljellä vielä yli 10 vuotta. Miksi siis kituuttaa tulottomana, kun voi töissä tienata mukavasti rahaa?
Työuraa jäljellä lähemmäs 20v, itsellänikin luvattu eläkeikä 68v....
aktiivinen & nuorekas keski-ikäinen
80-90 luvun keskiluokan elintaso = uudehko, nykystandardeilla iso omakotitalo öljy/sähkölämmityksellä ja mukavan kokoinen tontti hyvällä alueella. 3-4 vuoden välein uusi auto ja toinen vanhempi kauppakassi. Nykyjään saat olla miljonääri jos haluat saman.
Joo ei ollut suoratoisto palveluita mutta oli tv vero jotain 100-160 euroa vuodessa? Eli aikalailla sama.
Ainut mikä oli silloin paljon kalliimpaa oli elektroniikka, jonka arvo romahti nopeammin mitä nykyjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listalle voisi lisätä asumisen jossain skuttassa. Jos ei ole pakko asua pääkaupunkiseudulla, rahaa jää melkein mihin vain. Matkusteluunkin.
Moni räytyy uuvuttavassa työssä maksaen sitä pääkaupunkiseudun asuntoa. Jos jaksaa sitten lähinnä käydä makaamassa ja elpymässä seuraavaan työpäivään ja -viikkoon. Jäljestäpäin voi sitten ihmetellä mitä iloa oli siitä sijainti, sijainti, sijainnista.
Hirveän kateellisia olette siitä, että osalla on vara asua pk-seudulla.
No juurikin täällä pääkaupunkiseudulla hintaeron revettyä muuhun Suomeen monella on asuntovarallisuutta, josta puolikkaallakin voisi elää vaikka 5-7 vuotta helposti siihen eläkeikään. Pitäisi tehdä sellainen hurja ratkaisu kuin vaikka muuttaa esim Turkuun tai Lahteen tai sitten pienempään asuntoon täällä.
Meinaatko nyt vakavissasi, että minun (N53) kannattaisi irtisanoutua hyvästä työstäni, repiä perhe pois ystäviensä ja harrastustensa luota ja muuttaa Turkuun elelemään työttömänä? En tunne Turusta ketään eikä meillä ole sinne minkäänlaisia yhteyksiä.
Kasarilla joka miehellä kuului olla auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla teini, kun ajattelee, että 50+ ihmiset istuvat vain kotona kutomassa sukkaa ja odottamassa eläkepäiviä.
Todellisuudessahan tuossa iässä on työuraa jäljellä vielä yli 10 vuotta. Miksi siis kituuttaa tulottomana, kun voi töissä tienata mukavasti rahaa?
Työuraa jäljellä lähemmäs 20v, itsellänikin luvattu eläkeikä 68v....
aktiivinen & nuorekas keski-ikäinen
Ei mulla ole kuin rapiat 10v. 50+ on aika laaja ikähaitari.
N57
Vierailija kirjoitti:
80-90 luvun keskiluokan elintaso = uudehko, nykystandardeilla iso omakotitalo öljy/sähkölämmityksellä ja mukavan kokoinen tontti hyvällä alueella. 3-4 vuoden välein uusi auto ja toinen vanhempi kauppakassi. Nykyjään saat olla miljonääri jos haluat saman.
Joo ei ollut suoratoisto palveluita mutta oli tv vero jotain 100-160 euroa vuodessa? Eli aikalailla sama.
Ainut mikä oli silloin paljon kalliimpaa oli elektroniikka, jonka arvo romahti nopeammin mitä nykyjään.
Tämä. #Jonneteimuista tai sitten joillain on aika hämärtänyt muistikuvia, jos kuvittelevat että 80-90-luvun elintaso oli jotenkin alhaista. Etenkin ennen lamaa elettiin nykyiseen verrattuna lähes luksuselämää sillä rahalla, millä nykyisin saa omakotitalon isosta kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vähän jäi epäselväksi, miksi he tekisivät noin. Melko ankeaa nimittäin olisi laskeskella kuolinpäivää ja sitä, miten pitkään rahat riittävät.
Jos on elänyt vaikka 55-vuotiaaksi, niin lienee aika vahva käsitys kuinka paljon rahaa menee siihen elämäntapaan, joka täyttää omat kriteerit hyvälle elämälle. Sitten voi laskea samalla kaavalla kaikki tulevat menot esim n. 70-75 vuotiaaksi. Luulen, että moni kun ynnää tulevat palkat, eläkkeet ja menot, niin jää äkkiä se asunnonhinnan verran plussalle. Eli jos työstään tykkää ja haluaa jättää jälkikasvulle (eli vauraille 5-kymppisille pesämunan, niin sitten töitä hamaan tappiin, tietenkin. Jos on muita tavoitteita, niin kannattaa laskea missä kohtaa mikäkin on mahdollista. Siitä tämä aloitus vähän provokatiivisella otsikolla. Olen itsekin kyllä budjetoinut netin ja älypuhelimen, mutta mökit, autot, veneet jne olen vaihtanut useampaan etelänmatkaan vuosittain. Ja vapaaherrana oloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Moni työkaverikin on narissut, että haluaisi pitää vuorotteluvapaata mutta ei vaan millään taloudellisesti voi. Oikeasti? Ellei voi olla vaikkapa 6kk poissa töistä ja saada noin puolet rahaa käteen mitä töissä ollessaan niin aika ankea tilanne on kyllä.
No en minä ainakaan saa perhettä elätettyä 1100€/kk tuloilla. Se olisi puolet palkastani.
Eikä taskunpohjalla ole vissiin kuin nöyhtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Ap valistaa.
Moni 50v on aika eri elämäntilanteessa. Ei kaikki ole eläkettä odottelevia vaan osa on pienten lasten vanhempia. Esim mulla on tarhaikäisiä lapsia ja asuntovelkaa niskassa seuraavat 20v
Ehkä ennen vanhaan 50v ikäiset oli homogeeninen ryhmä samassa elämäntilanteessa. Mutta ei välttämättä nykyään. Joudun painamaan duunia sinne eläkeikään (67,5v) asti ;)
Missä sinä olet lusmuillut nuorempana, jos olet noin vanhana vielä velkaisena?
Kamala ajatus, jos olisi velkaa vielä eläkeiässä.
Kuka muka normaali ihminen pääsee 50 eläkkeelle?Kyllä meilläkin on vielä velkaa olemme molemmat yli 60:siä.Tosin ei ole paljoa ja sekin johtuu siitä että myimme entisen talomme ja ostimme paremman ja keskustammasta.Hintaero ei ollut hirveä mutta kun se ero täytyi ottaa pankkilainana se teki korkoineen aika paljon lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän jäi epäselväksi, miksi he tekisivät noin. Melko ankeaa nimittäin olisi laskeskella kuolinpäivää ja sitä, miten pitkään rahat riittävät.
Jos on elänyt vaikka 55-vuotiaaksi, niin lienee aika vahva käsitys kuinka paljon rahaa menee siihen elämäntapaan, joka täyttää omat kriteerit hyvälle elämälle. Sitten voi laskea samalla kaavalla kaikki tulevat menot esim n. 70-75 vuotiaaksi. Luulen, että moni kun ynnää tulevat palkat, eläkkeet ja menot, niin jää äkkiä se asunnonhinnan verran plussalle. Eli jos työstään tykkää ja haluaa jättää jälkikasvulle (eli vauraille 5-kymppisille pesämunan, niin sitten töitä hamaan tappiin, tietenkin. Jos on muita tavoitteita, niin kannattaa laskea missä kohtaa mikäkin on mahdollista. Siitä tämä aloitus vähän provokatiivisella otsikolla. Olen itsekin kyllä budjetoinut netin ja älypuhelimen, mutta mökit, autot, veneet jne olen vaihtanut useampaan etelänmatkaan vuosittain. Ja vapaaherrana oloon.
Jokseenkin heikoilla kantimilla hahmotuskyky, jos kuvittelee, että muutaman kympin netti on jollain tasolla olennainen kulu, kun mietitään vapaaherrana elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Rupesin eläkkeelle 57 vuotiaana. Nyt olen pian jo 73 v. Hyvin on mennyt. Tuloja tietenkin ollut koko ajan ja menoja vähän kun asuu velattomassa ok-talossa eikä ole mitään kiinnostusta materialismiin ja shoppailuun ikinä ollut.
Aivain kuin minun näppikseltä, tosin nyt olen 60v ja virallisesti työtön mutta ei ole pelkoa että kukaan minua enää milloinkaan työllistää. Ainut mikä työllistää on 4 hakemusta/kk velvoite mutta turhaa työtöhän se on, yritin tätä selittää te-toimiston tädille mutta ei antanut helpotusta hakemusten lkm suhteen.
Ai että 50 vuotiaana pitäisi maksaa vuokra säästöillä ja elää vain vanhoilla säästöillä. Monilla on lapset vielä kotona asumassa ja perhe elää täyttä elämää. Jos on vaikka ollut pakko avioero on joutunut aloittamaan kerran taas alusta taloudellisesti. Mistäs se vanhuuden eläke tulee jos jää työstä pois. Jollain rahalla pitää elää 63---90 vuotiaana. Moni on silloin leski tai eronnut. Mökillä on juuri kivaa olla eläkeläisenä, voi liikkua ilman aikatauluja. Miten joku voi olla noin tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän jäi epäselväksi, miksi he tekisivät noin. Melko ankeaa nimittäin olisi laskeskella kuolinpäivää ja sitä, miten pitkään rahat riittävät.
Jos on elänyt vaikka 55-vuotiaaksi, niin lienee aika vahva käsitys kuinka paljon rahaa menee siihen elämäntapaan, joka täyttää omat kriteerit hyvälle elämälle. Sitten voi laskea samalla kaavalla kaikki tulevat menot esim n. 70-75 vuotiaaksi. Luulen, että moni kun ynnää tulevat palkat, eläkkeet ja menot, niin jää äkkiä se asunnonhinnan verran plussalle. Eli jos työstään tykkää ja haluaa jättää jälkikasvulle (eli vauraille 5-kymppisille pesämunan, niin sitten töitä hamaan tappiin, tietenkin. Jos on muita tavoitteita, niin kannattaa laskea missä kohtaa mikäkin on mahdollista. Siitä tämä aloitus vähän provokatiivisella otsikolla. Olen itsekin kyllä budjetoinut netin ja älypuhelimen, mutta mökit, autot, veneet jne olen vaihtanut useampaan etelänmatkaan vuosittain. Ja vapaaherrana oloon.
Olemme tuumineet vaimon kanssa, että sitten kun lapset ovat maailmalla ja olemme 50+, voimme ihan hyvin heittäytyä hiukan helpompaan elämään. Tällä hetkellä tuohon on aikaa vielä vähän yli 10 v. Tälläkin hetkellä on jo sen verran omaisuutta, että pärjäisimme aika pitkään, jos jäisimme jostakin syystä molemmat työttömiksi. Omakotitalon lisäksi velatonta omaisuutta taitaa olla sellaiset parisataa tuhatta. Oletettavasti reilun 10 vuoden päästä on vielä enemmän, koska vanhempani lienevät jo tuolloin manan majoilla, ja muutenkin säästöön jää joka kuukausi ihan kohtuullinen määrä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän jäi epäselväksi, miksi he tekisivät noin. Melko ankeaa nimittäin olisi laskeskella kuolinpäivää ja sitä, miten pitkään rahat riittävät.
Jos on elänyt vaikka 55-vuotiaaksi, niin lienee aika vahva käsitys kuinka paljon rahaa menee siihen elämäntapaan, joka täyttää omat kriteerit hyvälle elämälle. Sitten voi laskea samalla kaavalla kaikki tulevat menot esim n. 70-75 vuotiaaksi. Luulen, että moni kun ynnää tulevat palkat, eläkkeet ja menot, niin jää äkkiä se asunnonhinnan verran plussalle. Eli jos työstään tykkää ja haluaa jättää jälkikasvulle (eli vauraille 5-kymppisille pesämunan, niin sitten töitä hamaan tappiin, tietenkin. Jos on muita tavoitteita, niin kannattaa laskea missä kohtaa mikäkin on mahdollista. Siitä tämä aloitus vähän provokatiivisella otsikolla. Olen itsekin kyllä budjetoinut netin ja älypuhelimen, mutta mökit, autot, veneet jne olen vaihtanut useampaan etelänmatkaan vuosittain. Ja vapaaherrana oloon.
Mites ne menot 75v jälkeen? Suurin osa elää kuitenkin yli sen iän. Voi olla vielä 20 vuottakin elinaikaa jäljellä siinä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Taviksen dilemma on se, että haaveilee vaikka elämästä, jossa nautitaan lunkisti aamukahvia/aamiaista kuppilassa ja pitkiä lounaita kerran pari viikossa. Työelämässä olisi rahaa noihin, mutta ei aikaa. Jos jää töistä pois olisi aikaa, mutta ei rahaa.
Tämähän on se juttu. Jos ei nyt ihan kädestä suuhun elä ja on vähänkin paremmille palkoille punnannut ja saati ehkä jotain perintöä tulossa suppenevien ikäluokkien myötä, niin jossain kohtaa tuohon muutokseen onkin varaa ja eikähän sen tarvitse olla joko-tai ratkaisu. Jos työ ei ole elämän sisältö tai jos suorastaan syö ihmistä enemmän kuin antaa, niin kannattaa laskea mitä se omalla kohdalla tarkoittaisi.
AP voi muuttaa paperinkeräyslaatikkoon heti kun täyttää 50v. Täysin tietämätön normaaliasioista.
Jokaisen tilanne on parempi, kun asumiskulut ovat pienet, varsinkin täällä pk-seudulla. Minulla olisi tonni enemmän rahaa kulutettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla joka miehellä kuului olla auto.
Mun isällä ei ollut edes ajokorttia.
Miksi pitäisi muuttaa, jos on tyytyväinen Helsingissä? Itse en esim. Turkuun muuttaisi vaikka minulle maksettaisiin siitä. Lahtikin nykyisellään niin ankea paikka, että ei houkuta yhtään.
t. ex-lahtelainen, nykyinen espoolainen