Juotiinko teidän lapsuudessa ne vettä 10 l:n ämpäristä vuorotellen kauhalla hörppien?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän aikoinaan pureskeltiinkin lapsien ruoat valmiiksi ja lapsi sai ylioppilaslahjaksi tekohampaat, kiitos karieksen

Nuo ajat ja tavat nyt ei olleet samoina vuosikymmeninäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Eihän se mikään syytös ole vaan tosiasia. Niitä koulutusmahdollisuuksia ei vain ollut maaseudulla samalla tavalla kuin kaupungeissa.

"Suomalaisten koulutustaso nousi 1960-luvulla, mutta se oli yhä alhainen. Vuoden 1960 lopulla 7,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut oppikoulun ja 4,2 prosenttia ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden määrä kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana.[40] Koulutettujen osuus kaupunki- ja kauppalaväestöstä oli kolminkertainen verrattuna maaseutuväestöön.[3] Vielä 1970-luvun alussa lähes kolme neljästä työikäisestä oli suorittanut enintään kansa- tai oppikoulun, 15 prosenttia toisen asteen tutkinnon ja 11 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.[41]"

Meillä oli työhevonen nimeltään Humu. Rinnalla oli traktori. Harmaa verkku. Humua käytettiin metsässä talvella tukin siirrossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Hyvin erilaista osaamistahan se maaseudulla pärjääminen vaatii, ei se mikään syytös ole. Mutta itsekin maalta lähteneenä tiedän, että mahdollisuudet koulutuksiin oli pienemmät. Omallakin kohdallani opiskelemaan lähteminen tarkoitti muuttamista pois kotiseudulta pysyvästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Eihän se mikään syytös ole vaan tosiasia. Niitä koulutusmahdollisuuksia ei vain ollut maaseudulla samalla tavalla kuin kaupungeissa.

"Suomalaisten koulutustaso nousi 1960-luvulla, mutta se oli yhä alhainen. Vuoden 1960 lopulla 7,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut oppikoulun ja 4,2 prosenttia ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden määrä kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana.[40] Koulutettujen osuus kaupunki- ja kauppalaväestöstä oli kolminkertainen verrattuna maaseutuväestöön.[3] Vielä 1970-luvun alussa lähes kolme neljästä työikäisestä oli suorittanut enintään kansa- tai oppikoulun, 15 prosenttia toisen asteen tutkinnon ja 11 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.[41]"

Okei, nostan kädet pystyyn kylmien faktojen edessä.

Mutta silti jurnutan ja väitän, ettei maaseudulla nyt missään tyhmyys-kupolissa eletty hygienian  suhteen.(ja siitähän tämä koko juttu alkoi).

Maaseudulla otettiin muutenkin selvää asioista kirjastoista, lehdistä, radiosta ja lopulta tekkarista. 

Tätähän ei tietysti tutkimuksissa otettu huomioon.

Mutta loppukevennyksenä: Naapurissamme  asui hetken  50-luvulla kaksi ylioppilas-neitiä  ja he olivat opettajina kyläkoulussamme.

 Olivat ilmeisesti sijaisina muutaman viikon.

 Kun he heidän lähtöpäivänsä tuli, he ylioppilas-neidit ,olivat jättäneet vuokra-kamariinsa peseytymiseen tarkoitetun kuhne-ammeen täynnä....niin aivan. Sitä itseään vaikka talossa oli siisti ulkohuussi.

Tämä asia kävi ilmi, kun muitakin kyläläisiä oli tullut viettämään opettajatarten lähtökahveja.

Heitä ei ruvennut kuulumaan kahvipöytään joten emäntä koputti ovelle ja tämä kiva yllätys tuli näin koko kylän tietoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Eihän se mikään syytös ole vaan tosiasia. Niitä koulutusmahdollisuuksia ei vain ollut maaseudulla samalla tavalla kuin kaupungeissa.

"Suomalaisten koulutustaso nousi 1960-luvulla, mutta se oli yhä alhainen. Vuoden 1960 lopulla 7,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut oppikoulun ja 4,2 prosenttia ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden määrä kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana.[40] Koulutettujen osuus kaupunki- ja kauppalaväestöstä oli kolminkertainen verrattuna maaseutuväestöön.[3] Vielä 1970-luvun alussa lähes kolme neljästä työikäisestä oli suorittanut enintään kansa- tai oppikoulun, 15 prosenttia toisen asteen tutkinnon ja 11 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.[41]"

Pitäjämme vai miksi kuntaliitoksiksi niitä nykyään sanotaan, on maatalousvaltaista mutta seudulla oli minua lähin lukio jo 60-luvulla ja lähin ammattikoulu 25 kilometrin päässä.

 Siksi en ole osannut koskaan ajatella, että meidän seutukuntamme asukkaat olisivat olleet jotenkin vähemmän koulutettuja.

 Maatalojenkin isännät tai emännät olivat vähintään maatalousoppilaitoksen käyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli työhevonen nimeltään Humu. Rinnalla oli traktori. Harmaa verkku. Humua käytettiin metsässä talvella tukin siirrossa.

Voi...kiitos Sinulle tästä muistosta. Meillä oli samoin. 

(Tippa silmässä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Eihän se mikään syytös ole vaan tosiasia. Niitä koulutusmahdollisuuksia ei vain ollut maaseudulla samalla tavalla kuin kaupungeissa.

"Suomalaisten koulutustaso nousi 1960-luvulla, mutta se oli yhä alhainen. Vuoden 1960 lopulla 7,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut oppikoulun ja 4,2 prosenttia ylioppilastutkinnon. Ylioppilaiden määrä kaksinkertaistui vuosikymmenen aikana.[40] Koulutettujen osuus kaupunki- ja kauppalaväestöstä oli kolminkertainen verrattuna maaseutuväestöön.[3] Vielä 1970-luvun alussa lähes kolme neljästä työikäisestä oli suorittanut enintään kansa- tai oppikoulun, 15 prosenttia toisen asteen tutkinnon ja 11 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.[41]"

Okei, nostan kädet pystyyn kylmien faktojen edessä.

Mutta silti jurnutan ja väitän, ettei maaseudulla nyt missään tyhmyys-kupolissa eletty hygienian  suhteen.(ja siitähän tämä koko juttu alkoi).

Maaseudulla otettiin muutenkin selvää asioista kirjastoista, lehdistä, radiosta ja lopulta tekkarista. 

Tätähän ei tietysti tutkimuksissa otettu huomioon.

Mutta loppukevennyksenä: Naapurissamme  asui hetken  50-luvulla kaksi ylioppilas-neitiä  ja he olivat opettajina kyläkoulussamme.

 Olivat ilmeisesti sijaisina muutaman viikon.

 Kun he heidän lähtöpäivänsä tuli, he ylioppilas-neidit ,olivat jättäneet vuokra-kamariinsa peseytymiseen tarkoitetun kuhne-ammeen täynnä....niin aivan. Sitä itseään vaikka talossa oli siisti ulkohuussi.

Tämä asia kävi ilmi, kun muitakin kyläläisiä oli tullut viettämään opettajatarten lähtökahveja.

Heitä ei ruvennut kuulumaan kahvipöytään joten emäntä koputti ovelle ja tämä kiva yllätys tuli näin koko kylän tietoon.

Hei, itsekin maalta lähteneenä, olen samaa mieltä.  En ole sitä mieltä, että oltais missään tyhmyyskupolissa  eletty.  Olosuhteet kyllä esim meillä oli sellaiset, että esim käsienpesu ennen ruokailua ei ollut niin itsestään selvää mitä se on nyt, kun on juokseva vesi.  Samoin ulkohuusissa käynnin jälkeen ei ollut lämmintä vettä. Peseytyminen yleensäkin oli vaikeaa, esim kuukautisten aikaan, kun pihasauna oli kylmä ja meillä oli pieni asunto ja monta ihmistä.

Hauska tarina, tuo opettajattarien juttu. Tuo juuri kertoo, että niitä käytännön taitoja voi olla maaseudun ihmisillä enemmän. 

Ja kyllä tuota kauhasta juomista harrastettiin laajasti Suomessa, luultavasti kaupungissakin, missä vain oli kantovesi.

kielimielipolliisi kirjoitti:

Lippo ja lippi tehdään tuohesta ja sillä juodaan lähteestä, tai Lapissa myös puroista.

Kauha voi olla vaikka mikä soppakauhasta kaivinkoneen kauhaan.

Vesiämpäreissä käytetty kauha on synonyymi ainakin sanoille nappo, nappu, kuupa, veskauha

Kousa on venäjää.

Minun lapsiudessani 1960-luvulla ämpäristä otettiin juomavettä lasiin ja talousvettä koussikalla. Vesi haettiin kaivosta pumppaamalla vesi sinkkiämpäriin. Vuonna 1970 rakennettiin vesijohdot keittiöön ja vessaan. Loppui se vesiämpärien kantaminen kaikilta samantein pihasaunan pataan ja kottikärreillä saaveineen veden kuskaaminen kaivolta saunaan myös äitimuorin pyykkipäivänä. Saunassa oli näet pulssaattori pyykinpesukone. Talomme seinään rakennettiin hana, josta muovisella letkulla vesi johdettiin saunan pataan ja saaveihin.

Ja Minun lapsuuteni perheessä ei kyllä oksennustautia ollut kuin hyvin harvoin. Ja meidän oman kaivon vesi oli aina tosi kylmää. Talvipakkasilla todellakin kylmää, ja olettaisin, että sekin suojasi mahataudeilta siltä osin.

Asuin lapsuuteni ajan savossa, ja itse olin kotoisin vanhempieni myötä kotoisin eteläisestä Suomesta, ja savolaiset kutsuivat vesiäpäristä vettä ottaessaan kousikkaa kaahaksi.

Vierailija kirjoitti:

Asuin lapsuuteni ajan savossa, ja itse olin kotoisin vanhempieni myötä kotoisin eteläisestä Suomesta, ja savolaiset kutsuivat vesiäpäristä vettä ottaessaan kousikkaa kaahaksi.

:D En alle rippikouluikäisenä juonnut kahvia vaan kaakaojuomaa, mutta onnekseni en kahvia kylässäkään saatika naapurissa. Kun kerran jos toisenkin näin kun olin leikkimässä naapurin lasten kanssa ja menimme välillä talvileikkien sisään kun naapurin poika kippasi juomavettä kauhaan ämpäristä ja räkä valuen nenän sieraimista hörppäsi suoraan kauhasta. Siskonsa ja äitinsä patrusivat vierestä, että ei noin saa tehdä, mut viis siitä poitsu välitti, mutta täytyy myöntää, että minua inhotti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin lapsuuteni ajan savossa, ja itse olin kotoisin vanhempieni myötä kotoisin eteläisestä Suomesta, ja savolaiset kutsuivat vesiäpäristä vettä ottaessaan kousikkaa kaahaksi.

:D En alle rippikouluikäisenä juonnut kahvia vaan kaakaojuomaa, mutta onnekseni en kahvia kylässäkään saatika naapurissa. Kun kerran jos toisenkin näin kun olin leikkimässä naapurin lasten kanssa ja menimme välillä talvileikkien sisään kun naapurin poika kippasi juomavettä kauhaan ämpäristä ja räkä valuen nenän sieraimista hörppäsi suoraan kauhasta. Siskonsa ja äitinsä patrusivat vierestä, että ei noin saa tehdä, mut viis siitä poitsu välitti, mutta täytyy myöntää, että minua inhotti.

:D:D tuohan se oli tilanne varmaan monessakin mökissä! Vasikansorkat valu nenästä :D:D ja yhteisestä kauhasta hörpättiin välillä. Pitipä ruveta ihan ääneen nauramaan.

Ajatella sentään, että Suomessa on eletty maaseudulla kylissä minunkin elinaikana noin 60 vuotta sitten otsikon kaltaista aikaa, että useissa huusholleissa elettiin kaivosta kannetun talousveden varassa. Tottakai kaupungeissa ja kirkonkylissä pääasiassa uusimmissa asuinrakennuksissa ja sen aikaisissa kerrostalojen asunnoissa olivat jo hanat tiskialtaineen sekä kylpyhuoneetkin ja sisävessatkin, mutta ei maalaiskylissä vielä joka talossa ollut vedetty vesiputkia omasta kaivosta sisään taloon, ja hyvä jos oli edes likakaivoa pihassa ja vedetty edes likaviemäriputkea keittiön tiskialtaasta, joka oli ainakin omassa lapsuuteni aikaisessa omakotitalossa ennen 1960-luvun ja 70-luvun vaihdetta kunnes taloon rakennettiin myös puhtaan veden putkisto pihan pumppukaivosta veden noustessa sähköllä toimivalla pumppaajalaitteella hanasta saatavaksi talousvedeksi.

Ja oli se vaan hienoa, kun rakennettiin isoon komeroon sisävessa. Valkoinen posliininen wc-pönttö, joka huuhteli pöntön puhtaaksi vesisäiliön päällä olevaa nuppia vetämällä ylös. Käsienpesuallas kiiltävän kromihanan kera, josta sai kuumaa vettä myös. Ja iso lämminvesivaraaja ( en muista sen tilavuutta?) oli vessan katon rajassa. Ja kyllä sähköllä toimiva pumppu silloin tällöin ns. "huusi" päivittäin, sillä lapsuuden perheessäni oli yht. 7 perh.jäsentä & lemmikkieläimet ja vettähän kului runsaasti, kun pumppu nostatti vettä taloon ja talon ulkoseinästä johdettavan hanan kautta pihan poikki menevän muoviletkun avuin kylmää vettä myös saunaan saunomispäivinä ja pyykkäyspäivinä. Ja silloin loppui keittiössä myös veden lämmitys kattilassa esim. tiskausta vartenkin kaasulevyllä ja sähkölieden levyllä, koska vesi saatiin hanaa kääntämällä kylmälle tai kuumalle.

Vierailija kirjoitti:

Ajatella sentään, että Suomessa on eletty maaseudulla kylissä minunkin elinaikana noin 60 vuotta sitten otsikon kaltaista aikaa, että useissa huusholleissa elettiin kaivosta kannetun talousveden varassa. Tottakai kaupungeissa ja kirkonkylissä pääasiassa uusimmissa asuinrakennuksissa ja sen aikaisissa kerrostalojen asunnoissa olivat jo hanat tiskialtaineen sekä kylpyhuoneetkin ja sisävessatkin, mutta ei maalaiskylissä vielä joka talossa ollut vedetty vesiputkia omasta kaivosta sisään taloon, ja hyvä jos oli edes likakaivoa pihassa ja vedetty edes likaviemäriputkea keittiön tiskialtaasta, joka oli ainakin omassa lapsuuteni aikaisessa omakotitalossa ennen 1960-luvun ja 70-luvun vaihdetta kunnes taloon rakennettiin myös puhtaan veden putkisto pihan pumppukaivosta veden noustessa sähköllä toimivalla pumppaajalaitteella hanasta saatavaksi talousvedeksi.

Ja oli se vaan hienoa, kun rakennettiin isoon komeroon sisävessa. Valkoinen posliininen wc-pönttö, joka huuhteli pöntön puhtaaksi vesisäiliön päällä olevaa nuppia vetämällä ylös. Käsienpesuallas kiiltävän kromihanan kera, josta sai kuumaa vettä myös. Ja iso lämminvesivaraaja ( en muista sen tilavuutta?) oli vessan katon rajassa. Ja kyllä sähköllä toimiva pumppu silloin tällöin ns. "huusi" päivittäin, sillä lapsuuden perheessäni oli yht. 7 perh.jäsentä & lemmikkieläimet ja vettähän kului runsaasti, kun pumppu nostatti vettä taloon ja talon ulkoseinästä johdettavan hanan kautta pihan poikki menevän muoviletkun avuin kylmää vettä myös saunaan saunomispäivinä ja pyykkäyspäivinä. Ja silloin loppui keittiössä myös veden lämmitys kattilassa esim. tiskausta vartenkin kaasulevyllä ja sähkölieden levyllä, koska vesi saatiin hanaa kääntämällä kylmälle tai kuumalle.

Vielä jatkaakseni edelliseen, että kuitenkin omasta lapsuutenikin maalaiskylässä 1960-luvulla oli jo joillakin asunnoissaankin sisävessa jne., mutta harvemmilla. Esim. kansakoulun johtajaopettajalla ja luokan opettajilla sekä keittolan hoitajan kotona oli työsuhdeasunnoissaan ja esim. osuuskaupan hoitajan kaupan yhteydessä olevassa asunnossa. Muilla kylän joillakin asukkailla kesti vielä pitkään; jopa 1980 -luvulle saakka ennen kuin saivat rakennettua sisävessankin ulkohuussin sijaan ja omakotitaloonsa lisäsiiven, johon rakensivat sisäsaunan pesuhuoneineen, jos eivät rakentaneet kokonaan uutta taloa vanhan talon viereen.

Vierailija kirjoitti:

ne vettä?

Anteeksi virhe. Tarkoitin venettä.

Ap

Isovanhempien kesämökillä oli tuo tapa käytössä, sinne kun ei kunnan vesi yltänyt, mutta aivan mökin vieressä pulppusi lähde. Kotona meillä oli hanavesi, ja käsittääkseni myös isovanhemmat olivat aikoinaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa hankkineet veden ja viemäröinnin maataloonsa. 80-luvun alkupuolelta ovat nuo muistot ämpäristä käsin juomisesta mulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan juomalaseista juotiin, mutta ei kaikki samasta kauhasta.

Joillain vissiin jäänyt joku menneisyyden ihailu päälle, jos ylpeydellä ja ilolla fanittavat samasta kauhasta juomista.

Ei se tarkoita, että sitä fanitetaan, jos kerrotaan miten asiat olivat. Valehdellako pitäisi?

Näinhän se oli monissa perheissä maaseudulla, missä ei ollut vielä vesijohtoja ja ihmisten koulutustaso alhainen.

Niin, mihin se ihmisten alhainen koulutustaso nyt tässä keskustelussa viittasi? Kauhasta juominen vai vesijohdottomuus?

Eikö ketjun aihe ole kauhasta juominen, siihen tietysti viitataan. 

Onpa ihme että tämä kauhastajuojien kansa on näinkin hyvin pärjännyt koulujensa ja sivistyneisyytensä puolesta, jos se kauhasta juominen kertoo ihmisten koulutustasosta.

Sen perusteellahan koko koululaitos olisi syntynyt vasta 60-70-luvuilla, kun suomalaiset ryhtyivät juomaan omista mukeistaan.

Toisin kuin se eräs kommentoija, jonka suku joi jo keskiajalla lasista. Hän taitaakin olla lännestä tullut aatelinen.

Niin se kauhasta juominen tietysti liittyi siihen, että oli kantovesi.  Vesi haettiin keittiöön ämpärillä ja ämpärissä oli kauha.  Ja paikasta riippuen juotiin kauhasta suoraan tai kauhalla täytetystä mukista.

Vielä -70 luvulla oli Suomessa paljon alueita, missä ei ollut vesijohtoa. Varmaan riippuen myös ihmisten varallisuudesta, niitä mukavuuksia alettiin maaseudullekin laittaa. Tuosta koulutuksen tasosta tietysti riippui

se, miten tiedettiin esim karieksen tarttuvuudesta tai vaikkapa tupakoinnin haitoista. Eipä noita asioista varmaan tiedetty, jos koulutus oli se neljä luokkaa kansakoulua, niin kuin omilla vanhemmillani oli.

Muutenkin maaseudulla varmaan koulutustaso oli matalampi kaupunkeihin verrattuna.

Kaupungeissakin puutalokortteleissa oli kantovesi ja pihalla huussirivistö.

 Älkää nyt aina sitä maaseutua syyttäkö alhaisesta koulutuksesta. Maatalonkin pitäminen vaati ja vaatii koulutusta.

Ja lisäksi maaseudulla pärjätäkseen piti käydä myös ammattikouluja muille aloille, jos ne maatalouden tulot jäivät muuten pieniksi.

Hyvin erilaista osaamistahan se maaseudulla pärjääminen vaatii, ei se mikään syytös ole. Mutta itsekin maalta lähteneenä tiedän, että mahdollisuudet koulutuksiin oli pienemmät. Omallakin kohdallani opiskelemaan lähteminen tarkoitti muuttamista pois kotiseudulta pysyvästi. 

Tuo opiskelemaan lähteminen lapsuuden kodista korpikuusen alta ns. suureen kaupunkiin riippui hyvin paljon, miten kaukana esim. läheisimmästä sen verran isosta kaupungista asui, missä ylipäätänsä oli yliopisto ja korkeamman asteen ammattialan opiskelumahdollisuudet. Mutta kyllä se varmaankin oli hyvin paljon ennen vanhaan esim. 1950-luvullakin kiinni vähempituloisten lasten vanhemmistakin, ei vanhemmilla ollut varaa kouluttaa lapsiaan, koska oppikoulukin oli maksullista. Vanhempien piti kustantaa lukukausimaksut, kirjat, ruokakulut ja matkakulut sinne läheisimpäänkin kaupungin oppikouluun tai lukioon. Ja sitten jos ja kun oppikoulun tai lukion jälkeen nuori halusi hakea esim. teknilliseen opistoon tai korkeakouluun, niin se oli otettava pankista opintolaina omaan piikkiin ja myöhemmin valmistumisen jälkeen maksettavakseen korkoineen päivineen. Ja monikaan ei rohjennut. Töihin vaan lähtivät maalaiskylien pienviljelijöiden suurperheiden lapset suoraan pakollisen osion oppivelvollisuudestaan suoritettuaan. Ei siihen maailman aikaan ollut oppilaalle ilmaista peruskoulun yläastetta, joka vastasi kansakoulun 4 ll: n jälkeistä viisi vuotta kestävää keskikoulua/oppikoulua)edes, kuten 70-luvulta lähtien alkoi jossakin päin Suomessa jo olemaan. Lukiokin oli maksullinen kirjoineen. Valtion opintotukea ei edes ollut olemassakaan. Eikä paljon muutakaan asuntotukineen jne. opiskelijoille, kuten nykyisin ja ollut jo vuosikymmeniä.

Minunkin kodissani otettiin 60-luvulla juomavesi vielä omakotitalon pihalla olevasta pumppukaivosta. Ämpäriin vesi pumpattiin ja kannettiin käsivoimin keittiöön sille tarkoitetulle tasolle, ja kousikka roikkui ämpärin vierellä tai oli ämpärin kannen päällä. Koussikalla puhdasta kaivon kylmää ja raikasta vettä kauhottiin milloin mihinkin astiaan ruoanlaitossa, leivonnassa ja kahvinkeitossa kahvipannuun ja teetä varten keitettiin vesi kattilassa sähköliedellä. Vettä kauhottiin juotavaksi lasiin, eikä juurikin hygienisyyssyistä ollut lupaa kenelläkään perheessäkään ryystää vettä koussikasta janon sammuttamiseksi.

Ja meidän perhe asui isäni työsuhdeasunnossa, joten isäni työnantajan toimesta firma rakennutti sittemmin vuonna 1970 sisävessan pesualtaineen ja ns. juoksevan vedentulon systeemit hanoineen keittiön tiskialtaaseenkin oman pihan kaivosta. Ja itse olin noihin aikoihin oppikoulun ekalla kaupungissa. Ja muistan, kun piha oli kaivinkoneella möyritty putken laittoa varten ja kaivon renkaitakin sisäpuolelta laittelivat. Likaviemärikaivoakin putkineen ja/tai saostuskaivoa piti uusia sisävessan pöntönkin tuotoksien takia.

Suihkua meille ei silloin rakennettu vessan yhteyteen, mutta käsisuihkupidike kylläkin oli käsienpesualtaan vieressä seinässä ja sillä pystyi hiukset pesemään käsienpesualtaan päällä. Saunassa pestiin ihan vatimenetelmin ja kauhottiin kuuma vesi padasta ja saaveista sitä vettä. Mutta kyllä meidän perhe pärjäsi vuosien ajan niinkin, vaikkakin äitini haikaili edellistä isäni työsuhdeomakotitaloa toisella paikkakunnalla erään kirkonkylän raitin varrelta, jossa oli sisävessa ja kunnallinen vesihuoltojärjestelmä. Pihakaivotalo kuitenkin sijaitsi melko lähellä isoa kaupunkia maalaiskunnassa , joka liitettiinkiin 60-luvun lopulla kaupunkiin.

Täytyy kyllä myöntää, että olihan se edistystä, kun sittemmin muutimme kerrostaloon ja isoon asuntoon toiselle puolelle Suomea, missä olikin suihku ja kylpyamme, sekä saunassakin sähkökiuas ja pesutila suihkuineen. Sekin oli isäni saman työnantajan työsuhdeasunto.

Ei meillä, mutta sukulaisilla. Vesi haettiin maitokärryillä lähteestä maitotonkkiin, joista ämpärissä keittiöön. En pitänyt mitenkään omituisena, vaan pelkästään jännänä asiana.

Vaikka olikin kauha siinä ämpärissä, niin se oli sen veden lappamista varten muihin astioihin, eikä juomakippona.