Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te jaksatte arkea erityislapsen kanssa?
27.02.2023 |
Olen aivan poikki. En saa enää mitään tehtyä, aloitekyky on nolla. kohta joudun uupumuksen takia irtisanoutumaan töistä. Lapsella on laajat ja hyvät tukitoimet, mutta kukaan ei ole koskaan kysynyt että kuinka me vanhemmat pärjäämme. Rakastan lastani tietenkin enkä mistään hinnasta antaisi häntä pois, mutta kyllä tämä on raskasta, ja lomat varsinkin, ne kun eivät todellakaan ole lomaa vaan pitkälti vain todella stressaavia, ainakin jos johonkin kotoa poistuu.
Kommentit (12)
Huoh.. Tuo ei ollut ap.. -oikea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihan oikeasti haluat elää tuollaista elämää?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihan oikeasti haluat elää tuollaista elämää?
En ole vakuuttunut tukitoimien hyvyydestä ja laajuudesta, jos vanhempi on uupunut työkyvyttömyyden partaalle.
Lapset on erilaisia. Vanhempien tehtävä on auttaa ja tukea lasta elämään hyvää elämää juuri niillä ominaisuuksilla ja sellaisena kuin hän on. Kukaan ei ole luvannut, että vanhemmuus olisi helppoa. Se on vaikeaa, mutta on vanhempien omalla vastuulla kasvaa itse niin, että pystyy tästä suoriutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset on erilaisia. Vanhempien tehtävä on auttaa ja tukea lasta elämään hyvää elämää juuri niillä ominaisuuksilla ja sellaisena kuin hän on. Kukaan ei ole luvannut, että vanhemmuus olisi helppoa. Se on vaikeaa, mutta on vanhempien omalla vastuulla kasvaa itse niin, että pystyy tästä suoriutumaan.
On ikävää puhua noin...ylimielisesti. on eri asia olla monen lapsen vanhempi vs vaikeasti vammaisen erityislapsen äiti ja jälkimmäinen on huomattavasti rankempaa. Sen lisäksi, että olet vanhempi olet myös jatkuvasti lähes hoitaja /avustaja ilman kunnon vapaita enkä tarkoita lastenhoitaja vaan sairaanhoitaja, välillä lääkäri, avustaja jne.
Tsemppiä AP:lle. Voisitko saada lisää hoitoapua lapselle?
Kappas, olin itse juuri aikeissa tehdä liki samanlaisen aloituksen! Itse en vaan jaksaisi rakastaa enää. Kävi kimppuuni koulusta tultuaan, nytkin raivoaa tuolla huoneessaan ja kiroaa minut h*raksi ja isänsä h*moksi. Tyttärelläni vaikea-asteinen Asperger ja ADHD, mulla itselläkin todettiin ADHD siinä tyttären tutkimusprosessin aikana.
Tahtoisin antaa hänet pois hänen omaksi parhaakseen, mutta laitospaikkaan tai tuettuun asumiseen ei kuka tahansa pääse.
Pakko myöntää, että tunnen helpotusta että meitä samassa helvetissä eläviä on paljon. Ei tarvitse olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kappas, olin itse juuri aikeissa tehdä liki samanlaisen aloituksen! Itse en vaan jaksaisi rakastaa enää. Kävi kimppuuni koulusta tultuaan, nytkin raivoaa tuolla huoneessaan ja kiroaa minut h*raksi ja isänsä h*moksi. Tyttärelläni vaikea-asteinen Asperger ja ADHD, mulla itselläkin todettiin ADHD siinä tyttären tutkimusprosessin aikana.
Tahtoisin antaa hänet pois hänen omaksi parhaakseen, mutta laitospaikkaan tai tuettuun asumiseen ei kuka tahansa pääse.
Pakko myöntää, että tunnen helpotusta että meitä samassa helvetissä eläviä on paljon. Ei tarvitse olla yksin.
Nyt kannattaisi ensin miettiä, että onko tukitoimet koulussa kunnossa? Voiko lapsi paremmin lomilla? Onko teillä päivännsyruktuuri ja kuvat käytössä? Miksi ihmeessä luulet, että se olisi lapsen parhaaksi antaa hänet pois? Tulisi isot traumat.
Jos teillä on koulussa ja kotona riittävät tukitoimet, niin eikö olisi korkea aika asiaan perehtyneen lääkärin kanssa neuvolla lääkityksestä -muustakin kuin ADHD. Lisäksi vammaispalvelun/omaishoidon kautta sinulle vapaata.
Jaksamisia teille. Ehkä vertaistuki auttaa? Itse olen saanut siitä apua, samoin muutamasta tukitoimesta.
Yksilöllistä varmasti, mutta koin erityislapsen kanssa arjen helpottavan noin 9-10 vuoden iässä.
Nyt 11v. (Tietysti tulevat vuodet näyttää miten menee, mutta nyt tilanne tuntuu olevan näin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukiperhe on harkinnassa. Itse myös toivoisin, että saisi tänne kotiin apua. Voisi vaikka ostaa palvelusetelillä siivousapua, mutta ei tämä ole enää mahdollista. Mihinkään maksulliseen apuun ei ole varaa. Kaikessa mennään siitä mistä aita on matalin, koska muuhun ei voimavarat riitä. jonkun puhelinsoitonkin hoitaminen kestää viikkoja, kun en saa sitä tehtyä. jotenkin sitä on sellainen jatkuva stressitila jäänyt päälle, ikään kuin olet kokoajan valmiustilassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tukiperhe on harkinnassa. Itse myös toivoisin, että saisi tänne kotiin apua. Voisi vaikka ostaa palvelusetelillä siivousapua, mutta ei tämä ole enää mahdollista. Mihinkään maksulliseen apuun ei ole varaa. Kaikessa mennään siitä mistä aita on matalin, koska muuhun ei voimavarat riitä. jonkun puhelinsoitonkin hoitaminen kestää viikkoja, kun en saa sitä tehtyä. jotenkin sitä on sellainen jatkuva stressitila jäänyt päälle, ikään kuin olet kokoajan valmiustilassa. Ap
Mitkä diagnoosit lapsella?
Alue: Aihe vapaa
Monesti väsyneenä tulee mieleen sekin hätänen pano, kun alkunsa sai....
Ap