Nuori ei lue laisinkaan yo-kirjoituksiin

Vierailija kirjoitti:

Tuleva syrjäytynyt. Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria aikuisia, jotka eivät käy töissä tai opiskele, ja joiden elämä menee joko sossuyksiössä tai vanhempien nurkissa yökaudet pelejä pelaten ja päivät nukkuen. Tulevaisuuden näkymänä heillä on korkeintaan kuntouttava työtoiminta.

Vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa tähän ilmiöön ovat hyvin rajalliset. Kun kuria ei enää saa käyttää, niin lapset ja nuoret päättävät itse asiansa. Ja Kela taas ei voi muuta kuin myöntää näille tukia, koska perustuslaki takaa tukien saannin vaikka ihminen ei tekisi mitään elämänsä eteen.

Ehkä he ovat onnellisia osaansa? Toisin kuin sosiaalisesti ja seksuaalisesti syrjäytyneet, jotka oravanpyörässä tarjoavat hyvinvointia yhteiskunnalle saamatta kuitenkaan sitä takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole lukion aikana asiat jääneet päähän niin ei ne nyt lyhyellä lomallakaan jää.

Pientä kertailua tossa voi enää korkeintaan tehdä. Peli on jo menetetty

Ei pidä paikkaansa mun kokemuksen mukaan. Matikka meni mulla lukiossa huonosti mutta lukulomalla treenasin niin että kirjoitin lyhyestä E:n. Toki opetuskin kohdistui lopussa hyvin kirjoituksia varten. Reaalistakin tuli abikeväänä pänttäämällä M vaikka en ollut paljon niitä aineita aikaisemmin lukenut tai läksyjä tehnyt.

Ap, sama meillä. Ei mitään intoa lukea. T. Abin äiti

Voiko nuoren lukematta jättäminen olla sellaista pelokasta tilanteen välttelyä? Jos kyse on siitä, että arvelee joka tapauksessa pärjäävänsä huonosti, voisi olla hyvä keskustella ja tukea esimerkiksi suunnittelemalla yhdessä, miten nuori saa luettua vaikka 2 h päivässä.

Toisin kuin mitä moni muu on sanonut, viime hetkenkin kertaamisesta voi olla suuri apu. Esim. tekstitaidon koetta edeltävänä iltana voi kerrata mitä retorisia keinoja olikaan, miten eri kertojat tunnistetaan jne. Kertauskirjan perusteella nuorta voi kuulustella tämän tapaisista asioista, jos hän itse on motivoinut oppimaan.

Jos taas on ihan oikeasti täysin huoleton ja pihalla, niin sanoisin melkein, että Siperia opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos taas on ihan oikeasti täysin huoleton ja pihalla, niin sanoisin melkein, että Siperia opettaa.

Eihän Suomessa ole mitään Siperiaa.

Vierailija kirjoitti:

Voimia ap, tiedän miltä tuntuu kun joutuu jatkuvasti patistamaan nuorta tekemään läksynsä ja lukemaan kokeisiin ja siltikään ei välttämättä tapahdu mitään. Meillä lukio on vasta edessä, kauhulla odotan mitä siitä tulee. Mietin millä voisi saada motivaatiota kasvatettua, pitäisi saada hänet näkemään kauemmas tulevaisuuteen ja asettamaan mielekkäitä ammatillisia tavoitteita. Sitä kautta voisi löytyä motivaatio opiskeluun. Helpommin sanottu kuin tehty.

Opettajista ja oposta ei ole ollut mitään hyötyä. Ei heillä ole halua/aikaa/osaamista tukea yksittäistä oppilasta. Koko yläasteen on ollut se kokemus että yksittäinen oppilas hukkuu massaan, iso koulu kyseessä. Oman kokemuksen perusteella en ihmettele yhtään että suomalainen peruskoulu on luisumassa alamäkeen. Tuskin lukiossakaan on asiat sen paremmin, yli tuhannen oppilaan lukio kyseessä.

Kyllä opettajilla ja opoilla on halua/aikaa ja osaamista tukea, mutta rajansa kaikella. Aikansa kun yrittää tukea ja motivoida, mutta oppilaalla ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaista tahtotilaa opiskella yhtään mitään., on pakko nostaa kädet pystyyn. Puolesta ei voi tehdä ja oppilas ei ole oppinut ottamaan mitään vastuuta opiskelustaan tai tekemisistään. Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos taas on ihan oikeasti täysin huoleton ja pihalla, niin sanoisin melkein, että Siperia opettaa.

Eihän Suomessa ole mitään Siperiaa.

Keski-Suomesta löytyy sen niminen paikka. On ihan karttoihinkin merkitty.

Kyllähän sitä aina roskakuskeja ja likakaivontyhjentäjiä tarvitaan...

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä aina roskakuskeja ja likakaivontyhjentäjiä tarvitaan...

Ei sinnekään pääse ilman koulutusta ja jokaista avointa työpaikkaa hakee kymmeniä hakijoita.

Meillä oli sama,mutta pääsi kuitenkin ylioppilaaksi.