Mistä oman persoonan puuttuminen johtuu?

Seurustelin tällasen kanssa vuosia, enkä vieläkään tiedä, millanen tää ihminen oikeasti oli. Hän muuntui täysin ympäristönsä mukaan ja haki huomiota miellyttämällä kaikkia. Sitten ihmetteli, miksi uupuu sosiaalisista tilanteista niin paljon. Vuosien tossuilun jälkeen uhriutui, että hän olisi oikeasti silloin joskus halunnut asioita X ja Y, mutta ei saanut sanottua. En jaksanut elää tuollaisen ihmisen kanssa. Jatkuvaa arvailua, mitähän mieltä tuo nyt oikeasti olikaan ja kertoiko nyt totuuden vai muunteliko totuutta mielistelläkseen.

Tällä on sellaista että ilmeet ja elekieli ei usein vastaa lainkaan meneillään olevaa tilannetta tai tunnetta. Saattaa olla täysin ilmeetön ja antaa vihaisen vaikutelman, vaikka oikeasti on hyväntuulinen. Usein myös välttää katsekontaktia ja ikäänkuin ujostelee vaikka puhuisi tutun ihmisen kanssa.

Ap

Eikö tällainen henkilö sitten itse näe käyttäytymistään kokonaisuutena ja huomaa, että se on kovin epäjohdonmukaista?

Tai sitten hän ei vain ilmaise mielipidettään huomattuaan, että useimmiten joutuu väittelyyn, koska vastapuolella on tarve kääntää omalle kannalleen.

Tapa selviytyä.

Persoona voi puutua, jos jokin painaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että ihmiselle ei ole asetettu rajoja kasvuiässä, kasvatus on ollut epäjohdonmukaista, täysin lepsua (välinpitämätöntä) tai liian ankaraa (aina hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn saakka) tai näiden epäloogista vaihtelua.

Hän ei ole oppinut oman persoonansa rajoja. Lopputulos on narsistinen  tai epävakaa persoonallisuus tai näiden yhdistelmä.

Ainakaan minun tuntemani epävakaat persoonat eivät ole yhtään tuollaisia, vaan heillä on kyllä hyvinkin selviä mielipiteitä asioista.

Tuollainen kameleonttityyppinen sopeutuminen voisi kertoa psykopatiastakin.

Nuorempana pidin häntä ekstroverttina, nyt näyttää siltä että hän on introvertti. Nuorena miehenä on ehkä helpompi olla röyhkeä ja hyötyä siitä, kuin keski-ikäisenä. Saattaa myös olla, että kun ihmissuhteensa sotkee tarpeeksi monta kertaa hyvin perusteellisesti, niin ihmiset alkaa karttaa ja pitää omituisena. Ovia menee kiinni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kirjoituksessa 12 oli tällainen teksti:

Paikkaa traumojaan huomion kerjäämisellä jopa itselleen tuntemattomilta ihmisiltä.

Ai että tuli nuoruusvuodet mieleen.

Elin nuoruuteni tällaisen miehen kanssa. Tajusin sen vasta aikuisena vuosikymmenten jälkeen.

Ai hitto se oli ärsyttävää kun hänen piti joka paikassa kaupan kassallakin sanoa jotain hauskaa myyjälle (iästä riippumatta) että sai hänen huomionsa. Eikö vaan voinut mennä ohi hiljaa maksaen tavaransa.

Hän oli kylällä tunnettu kiva ja hauska hymypoika, kaikkien kaveri, ei riidellyt eikä tapellut kenenkään kanssa niinkun osa pojista.

Tämä myös johti siihen että kun ilmeisesti ei saanut minulta kotona riittävästi hyväksyntää, huomiota, ihailua emotionaalista pönkitystä (mitä olisi ilmeisesti normaalia enemmän tarvinnut) niin haki kännissä sitä muilta naisilta baarissa. Pettämisessä ei ollut kyse siitä etteikö fyysistä läheisyyttä olis kotoa saanut, päinvastoin sitä oli mielestäni aivan liian vähän. Kyse oli siitä jatkuvasta hyväksytyksitulemisen ja ihailun tarpeen kerjäämisestä.

Narsistit käyttäytyvät noin. Pitää saada se pienikin lähde sieltä mistä ikinä pystyy, että pysyy elossa. Ja kun oma persoona on jäänyt kehittymättä normaalisti, sitä paikataan rakentamalla valeminä ja käyttämällä mitä maskia milloinkin tarvitaan. Henkinen meikkaus, hiustenvärjäys ja henkiset silikonitissit. 

Kuka muuten jaksaa jatkuvasti keskustella tyyliin: olen tätä mieltä, mutta ymmärrän asian voivan olla näinkin ja näinkin ja näinkin etenkin, jos jatkuvasti kohtaa oletuksia asenteestaan tai ajatusmaailmastaan. Lopputulos on se, että nostaa kädet pystyyn ja toteaa: antaa olla, ajattele mitä ajattelet minusta, kun kerran luulet jo tietäväsi mielipiteeni. Ei kylläkään anna hyvää mielikuvaa kanssaihmisestä, kun kohtaa näitä ennakkoasennoitujia. Esimerkiksi puolestani jokainen syököön niin, kuin syö, mutta jos minulle tullaan kertomaan minun inhoavan vegaaneja, niin totean, että luule sitten niin. Totuus on kuitenkin, että kasvissyönti olisi lähempänä arvomaailmaani, mutta kehoni ja mieleni ei voi hyvin vegaanisella ruokavaliolla. Kokeiltu on. Lisäksi mieluitennpuhuisin suomenkieltä, mutta jatkuvasti löydän itseni tilanteista, joissa englanti on pääkieli. Minkäs siinä sitten voi. Että juu. Persoonallisuus ei välttämättä vaihdu vaan persoonan mukaiset valinnat saattavat olla vähissä.

Elänyt toksisessa ympäristössä, jossa omien mielipiteiden ja halujen esiintuonti aiheuttaa konfliktin tai ne lytätään.

Kun tarpeeksi kauan kokee tällaista sitä muuttuu joojoo mieheksi tai -naiseksi. Iän karttuessa tästäkin voi parantua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että ihmiselle ei ole asetettu rajoja kasvuiässä, kasvatus on ollut epäjohdonmukaista, täysin lepsua (välinpitämätöntä) tai liian ankaraa (aina hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn saakka) tai näiden epäloogista vaihtelua.

Hän ei ole oppinut oman persoonansa rajoja. Lopputulos on narsistinen  tai epävakaa persoonallisuus tai näiden yhdistelmä.

Ainakaan minun tuntemani epävakaat persoonat eivät ole yhtään tuollaisia, vaan heillä on kyllä hyvinkin selviä mielipiteitä asioista.

Tällä on mielipiteitä, mutta ne muuttuvat ns. tuulien mukaan. Tällä viikolla tätä mieltä - kahden viikon päästä päinvastaista mieltä. Esimerkiksi mielipide hänen sinkkuudestaan.

Hän ei myöskään siedä yhtään sitä, jos häntä määrätään tai käsketään. Siitä suuttuu ja saattaa mennä mykkäkouluun. Hänen seurassa tulee tunne, ettei hän koskaan paljasta kaikkea itsestään. Tavallaan aina pitää olla ikäänkuin jokin pakoreitti tilanteesta kuin tilanteesta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että ihmiselle ei ole asetettu rajoja kasvuiässä, kasvatus on ollut epäjohdonmukaista, täysin lepsua (välinpitämätöntä) tai liian ankaraa (aina hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyyn saakka) tai näiden epäloogista vaihtelua.

Hän ei ole oppinut oman persoonansa rajoja. Lopputulos on narsistinen  tai epävakaa persoonallisuus tai näiden yhdistelmä.

Ainakaan minun tuntemani epävakaat persoonat eivät ole yhtään tuollaisia, vaan heillä on kyllä hyvinkin selviä mielipiteitä asioista.

Tällä on mielipiteitä, mutta ne muuttuvat ns. tuulien mukaan. Tällä viikolla tätä mieltä - kahden viikon päästä päinvastaista mieltä. Esimerkiksi mielipide hänen sinkkuudestaan.

Hän ei myöskään siedä yhtään sitä, jos häntä määrätään tai käsketään. Siitä suuttuu ja saattaa mennä mykkäkouluun. Hänen seurassa tulee tunne, ettei hän koskaan paljasta kaikkea itsestään. Tavallaan aina pitää olla ikäänkuin jokin pakoreitti tilanteesta kuin tilanteesta.

Ap

Pakenee loppu viimein itseään koko elämänsä. Käyttää ihmisiä tunnetilojensa tasaamiseen matkan varrella. Ihmiskuori.

Näkymätön lapsi voi olla aikuisena tuollainen, sen tiedän omasta kokemuksestani. Menin aikuisena terapiaan masennuksen ja miellyttämisestä johtuvan burn outin takia ja terapeutti kysyi mm. lempiväriä – en tiennyt.

Olin kyllä todella miellyttävä ja suosittu ihminen, ihailtukin. Nyt on kuitenkin mukavampi olla!

Etäisempien ihmisten kanssa tuo voi olla ihan järkevää. En minäkään jaksa vihervasemmistoisessa ympäristössäni korostaa persuuttani.. en kuitenkaan valehtele mielipiteistäni, jätän ne kertomatta tai kerron vain sen verran, mitä kuulija pystyy käsittelemään ilman vihareaktiota. :)

Avarakatseisimmat ihmiset eivät löydy vasemmalta.

Vierailija kirjoitti:

Näkymätön lapsi voi olla aikuisena tuollainen, sen tiedän omasta kokemuksestani. Menin aikuisena terapiaan masennuksen ja miellyttämisestä johtuvan burn outin takia ja terapeutti kysyi mm. lempiväriä – en tiennyt.

Olin kyllä todella miellyttävä ja suosittu ihminen, ihailtukin. Nyt on kuitenkin mukavampi olla!

Lisään tähän, että kyllä minullakin persoona oli, ei kukaan ole persoonaton. Sitä omaa persoonaa vaan ei välttämättä tunne, jos on tullut lytätyksi. Tuollaisen ihmisen kanssa (jos jaksaa ja haluaa) voi toimia yksinkertaisten päätösten vaatiminen, ilman että ensin kertoo oman mielipiteensä. Mutta ei tietenkään kenenkään tarvitse alkaa toisen valmentajaksi.

Ainakin on selvää, että ap ei pidä tästä henkilöstä ja siksi etsimällä etsii negatiivista. 

Tuollainen tapa ikään kuin kokeilla monia ideologioita ja persoonia voi olla myös ihan vaan luovuutta, ei sen tarvi olla mikään ongelma aina. Itse tunnen huippuälykkään miehen, joka on aina harrastanut tätä. Hän on kokeillut jopa eri seksuaali-identiteettejä, varmaan kaikki eri puoluekannat yms. Koska hän pystyy ja osaa katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tykkää leikkiä sillä. Kiehtova persoona minusta, mutta ymmärrän että joku voisi kirjoittaa hänestä samaan tapaan kuin ap hänen kohteestaan.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin on selvää, että ap ei pidä tästä henkilöstä ja siksi etsimällä etsii negatiivista. 

Tuollainen tapa ikään kuin kokeilla monia ideologioita ja persoonia voi olla myös ihan vaan luovuutta, ei sen tarvi olla mikään ongelma aina. Itse tunnen huippuälykkään miehen, joka on aina harrastanut tätä. Hän on kokeillut jopa eri seksuaali-identiteettejä, varmaan kaikki eri puoluekannat yms. Koska hän pystyy ja osaa katsomaan maailmaa eri näkökulmista ja tykkää leikkiä sillä. Kiehtova persoona minusta, mutta ymmärrän että joku voisi kirjoittaa hänestä samaan tapaan kuin ap hänen kohteestaan.

Tuohan on ihan ok niin kauan kunhan tuollainen kokeilija ei loukkaa muita ihmisiä kokeiluillaan ja leikkimisellään.

Edellisestä kommentista tuli tämä mielleen.Eli voiko olla laskelmoitu taktiikka kun on tarve hyötyä.