Lue keskustelun säännöt.
Uusperheellinen: miksi et siedä kumppanisi ex-puolison lapsia?
25.02.2023 |
Otsikossa kysymys. Olen nyt seurannut tässä useampia uusperheitä ja kaikissa toistuu sama kuvio: omat biologiset ja uuden kumppanin kanssa hankitut lapset ovat lähes poikkeuksetta ihan eri asemassa kuin kumppanin ex-puolison ns. bonuslapset. Ymmärrän, ettei välttämättä aitoa kiintymystä ja yhtä syvää tunneyhteyttä ole kuin omiin, biologisiin lapsiin, mutta sitä en käsitä, miten eriarvoistavasti ja epäreilustikin aikuiset ihmiset kehtaavat kohdella lapsia, jotka eivät ole elämäntilanteeseensa syyllisiä millään tavalla. Auttakaa ymmärtämään. Kiitos.
Kommentit (44)
Onko ap ystäväkin ihan kenen kanssa tahansa? Yleensä ihmiset jotenkin itse valikoivat ne, joiden kanssa haluavat olla kavereita, saati sitten asua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo otsikointi. Ovathan ne lapset myös kumppanisi omia, eivät kumppanin exän?
Harvat varmaan tapaa kumppanin ex-puolison lapsia. Eikö bonuslapsilla muutenkin yleensä tarkoiteta kumppanin lapsia edellisestä liitosta.
Ajatella miten helppoa olisi löytää puoliso samalla logiikalla. Tuttusi tuo luoksesi kylään jonkun sinkun ja sitten sinun pitää alkaa parisuhteeseen sen random sinkun kanssa ihan vaan siksi, että teillä on yhteinen tuttava. Kaikille löytyisi 100% varmasti pari noin, vaikkeivät he uudessa elämäntilanteessaan onnellisia olisikaan.
No sepä nimenomaan. Jos otat puolisoksi henkilön jolla on jo lapsia niin kyllä silloin pitää yrittää välittää myös lapsista.
Enkä kyllä tiedä millainen ihminen ottaa puolisoksi sellaisen joka ei välitä toisen lapsista. Hyi miten oksettava ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska on tuurista kiinni, tykkäätkö niistä vai et. En linä ainakaan pidä useimmista maailman ihmisistä niin paljon, että haluaisin katsella niitä kotonani.
Ihan se niistä lapsista on kiinni. Jos ovat sekopääkusipäävapaankasvatuksenlapsia ni ei kiinnosta katsoa. Kiltit ja hyväkäytöksiset hyvinkasvatetut menee helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei ole asumaan. Eikä viettämään kauheesti aikaa toisen lapsien kanssa.
En lähde suhteeseen isien kanssa, joilla alaikäisiä lapsia.
En myöskään voisi kohdella ketään huonosti.
Vierailija kirjoitti:
No sepä nimenomaan. Jos otat puolisoksi henkilön jolla on jo lapsia niin kyllä silloin pitää yrittää välittää myös lapsista.
Enkä kyllä tiedä millainen ihminen ottaa puolisoksi sellaisen joka ei välitä toisen lapsista. Hyi miten oksettava ajatus.
Olet nyt vähän väärillä urilla.
Puoliso valitaan siksi, että rakastutaan siihen puolisoon. Lapset ovat ihan erillisiä henkilöitä, eikä se, että tykkäät puolidosta tarkoita, että pitäisit sen lapsistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis, elin lyhyen ajan uusperheessä, mutta en jaksanut pidemmän päälle. Ne kumppanin lapset olivat jotenkin elävä muistutus exästä. Puhuivat äidistään jatkuvasti, tämä olisi ollut ok, mutta sellainen "äiti kyllä antaa sitä ja tätä" -tyylinen painostus oli aika raskasta.
Mutta ehkä eniten kyse oli silti miehestä. Mies tuntui haluavan lasten hyväksyntää hinnalla millä hyvänsä. Hyvitteli ehkä eroa, vaikea sanoa. Lapsia sai paperilla kasvattaa, käytännössä kuitenkaan ei. Sitten lopulta vaan loppui rakkaus.
Olen miettinyt jälkeenpäin, että luultavasti lasten kanssa olisin pärjännyt ja oppinut heistä välittämään, jos mies ei olisi itse toiminnallaan alleviivannut sitä, että minä en pohjimmiltani kuulu hänen ja lasten perheeseen. Että olen vähän vieras omassa kodissani.
Vierailija kirjoitti:
Ihan se niistä lapsista on kiinni. Jos ovat sekopääkusipäävapaankasvatuksenlapsia ni ei kiinnosta katsoa. Kiltit ja hyväkäytöksiset hyvinkasvatetut menee helposti.
Eivät mene ne kiltitkään. Meidän oli pakko muuttaa erilleen, kun en oppinut useammassa vuodessakaan sietämään miehen lapsia. Heissä ei ole mitään erityistä vikaa, en vaan kertakaikkiaan pidä heistä, he ovat jollain lailla erilaisia ja vääränlaisia mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outo otsikointi. Ovathan ne lapset myös kumppanisi omia, eivät kumppanin exän?
Jollei ap tarkoittanut kumppanin exän "omia" lapsia?
Minä ainakin tykkään kumppanini lapsista sekä (olen varmaan outo), tykkään myös kumppanini exän lapsista. Kumppanini exällä on siis yksi aikuinen lapsi, jonka teki ennen kuin meni yhteen nykyisen kumppanini kanssa, jonka kanssa teki sitten 2 lasta.
Erottuaan kumppanini exä teki uuden miehensä kanssa lapsen. Nuo kaikki "mukulat" ovat kumppanini lasten sisaruksia ja heille tärkeitä. Kaikki Todellakin kutsutaan meille, jos on synttäreitä tai rippijuhlia. Myös tuo kumppanini exä uusine puolisoineen.
Kun en itse ole saanut aikaan lisääntymistä, niin hyvä, että joku hoitaa sitten senkin puolen. Tykkään ihan lapsista.
Puolison ja hänen eksänsä yhteiset lapset ovat aina kuvioissa, aikuisinakin. Tulee häitä , ristiäisiä ja niitä lapsenlapsia. Ei ole kyse tykkääkö, he ovat, tykkäsi tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä kyllä siedän ja ihan tykkäänkin. En silti halua asua heidän kanssaan. Pelkään, että saman katon alla ärsyyntyisin liikaa, kun omatkin meinaavat saada raivon partaalle välillä.
Ja siksi me asummekin omissa kodeissamme, tapaamme välillä lastenkin kanssa mutta pääosin silloin, kun lapset ovat exillä.
En ylipäätään pidä lapsista, omani ovat tietysti eri asia. Mutta eron tai puolison kuoleman sattuessa en myöskään ikinä alkaisi uusperhekuvioihin, ei se olis reilua kellekkään.
Jos molemmilla aikuiset omillaan toimeentulevat lapset, niin parisuhde vois olla eri asia, yhteiset lapset olisi jo nyt poissuljettu skenaario.
Miksi heitä pitäisi sen kummemmin "sietää" tai edes tavata? Jos nyt ymmärsin oikein, että on kysymys puolison ex-kumppanin lapsista, ei siis puolison lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Onko ap ystäväkin ihan kenen kanssa tahansa? Yleensä ihmiset jotenkin itse valikoivat ne, joiden kanssa haluavat olla kavereita, saati sitten asua yhdessä.
Voittehan te olla valitsematta yhdessä asumista, eikö? Varmaan ne lapsetkin olisi onnellisempia.
Vierailija kirjoitti:
Ajatella miten helppoa olisi löytää puoliso samalla logiikalla. Tuttusi tuo luoksesi kylään jonkun sinkun ja sitten sinun pitää alkaa parisuhteeseen sen random sinkun kanssa ihan vaan siksi, että teillä on yhteinen tuttava. Kaikille löytyisi 100% varmasti pari noin, vaikkeivät he uudessa elämäntilanteessaan onnellisia olisikaan.
Tällaiseen tilanteeseen lapset kuitenkin usein pakotetaan.
Muistakaa sitten te jotka inhoatte muiden lapsia, että varhaiskasvatuksessa työskentelee lukuisia ihmisiä jotka eivät pidä lapsestanne. Eli jos sorsitte puolisonne edellisen liiton lapsia niin varmasti sinun lapsiasi sorsitaan päivähoidossa. Jokainen on yksilönä vastuussa siitä, miten kohtelee muita ihmisiä olivat ne tuttuja tai tuntemattomia. Jos ei hyväksy puolison lapsia, ei hyväksy puolisoaan.
Ne ovat jotenkin vääränlaisia ja ennenkaikkea tunkeilijoita kodissani. Jos kuka tahansa voisi asua kenen kanssa tahdnsa, niin ap voi mennä ottamaan lähimmältä bussipysäkiltä tyyppejä asumaan kotiinsa seuraavaksi 10 vuodeksi. Olisiko ihanaa?