Muistatko kun vielä 1980-luvulla vähä-älyisetkin sai opiskella tavallisella koululuokalla normikoulussa

Näitä juttujanne lukiessa näyttää siltä, ettei tavallisiin kouluihin ole tulijoita tänä pvänä. Jokainen koulu on kaiketi jonkinlainen apukoulu.

Peruskoulu-uudistuksen tavoitteena oli tasapäistäminen. Tämä valtion lahjakkaita lapsia kohtaan kohdistama systemaattinen väkivalta on jostain syystä vassarien tärkein työkalu vaurautta vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu-uudistuksen tavoitteena oli tasapäistäminen. Tämä valtion lahjakkaita lapsia kohtaan kohdistama systemaattinen väkivalta on jostain syystä vassarien tärkein työkalu vaurautta vastaan.

Siinä tasapäistetään hampaat irvessä...

Vierailija kirjoitti:

Luokat oli isoja, mutta apukoulu toimi tehokkaasti rinnalla. Onneksi sai käydä tällä systeemillä koulunsa.

Sääliksi käy vasemmistolaisen inkluusion uhreja.

Oikeiston inkluusiota, jos perehdyt asiaan tarkemmin. Vasemmistolaisessa inkluusiossa ideana on, että luokassa on tarpeeksi resursseja. Oikeisto kannatti myös inkluusiota, koska näki sen säästökeinona: poistetaan erityisluokat, mutta eipä siirretä resursseja normaaliluokkiin vaan ihan vaan leikataan 👍

Vierailija kirjoitti:

Luokat oli isoja, mutta apukoulu toimi tehokkaasti rinnalla. Onneksi sai käydä tällä systeemillä koulunsa.

Sääliksi käy vasemmistolaisen inkluusion uhreja.

Ainakin tuotakin aikaisemmin hyväksyttiin se tosiasia, että kaikki ihmiset eivät ole ihan samalla viivalla oppimiskyvyssä.

Siihen aikaan oli yleistä, että koulussa menestyvimmät lapset lähetettiin opiskelemaan , ja "kun tuo Perttu ei ole lukumiehiä"  sai jäädä maatilaa hoitamaan. Ja yleensä juuri sitä haluskin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain muistan ja varmaan minuakin pidettiin "vähä-älysenä" kun lukuaineiden keskiarvo oli alle seiskan mutta niin vain suoritin lukion ja sittemmin valmistuin maisteriksi, joten kai sitä kaikesta huolimatta on minullakin hieman älyä mutta sanosin enemmän kuin olen älykös niin olen ollut halukas oppimaan ja näkemään oppimiseni eteen vaivaa vaikka se on vaatinut toisinaan varsin paljon kärsivällisyyttä ja valmiutta kestää epäonnistumista.

Ei tuohon nyt älyä tarvitse, lähimmä vahvan perseen...

Niin ja kohtuullisen sopeutumiskyvyn laumaan. Omalla luokallani oli ylä ja ala -assteella keskimäärin 37 oppilasta. - Jälkeenpäin olen aatellut, että miten oikeastaan tulin päässeeksi lukioon kun koska kyllä luokastani osa jatkoi myös ammattikouluun.

Oliko se vain omaa sisuuntumista kun itseäni tympi osaamattoman opon puheet joilla hän vahvasti ylläpiti mielikuvaa, jossa luko nähtiin "hyvien ihmisten paikkana" kun taas ammattikouluun joutuisivat tai päätyisivät ne, nuoret, jotka eivät lukioon pääsisi. - Olisin halunnut nähdä miltä hän on näyttänyt silloin kun hän sai kuulla, että eräs luokkakaverini väitteli tohtoriksi, vaikka aikanaan jatkoi ysiltä ammattikouluun, eikä vielä toistaiseksi ole käynyt päivääkään lukiota. Kuulemma jo se, että hän oli kuullut, että hän oli jatkanut ammattikoulusta yliopistolle oli aiheuttanut hämmentävän primitiivikohtauksen ja papatuksen kuinka maailma on täysin sekaisin kun tällainen oli mahdollsita.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 1980-luvulla siirrettiin apukouluun vähälahjaisiksi katsotutja kehitysvammaiset pantiin jo suoraan erityiskouluihi,n yleensä johonkin sisäoppilaitoksiin.

Ne harvat ja valitut. Meillä apukouluun pistettiin poika, joka oli vain ahdistunut. Samaan aikaan normaaliluokissa jäi jälkeen ja joutui kiusatuksi aivovamma -ja adhd-tapauksia. Joku meni yläluokilla tarkkikselle,vaikka olisi kuulunut apukouluun jo ala-asteella.

Eräs poika pärjäsi liian hyvin yläasteella. Hän sai kiusaajat huutelemaan ikkunan alle, eikä voinut enää mennä kouluun. Hänet pistettiin laitokseen.

Tytöistä yhtä ei saatu hoitoon ennen kuin yläasteella, koska äiti kielsi tämän ongelmat.

Tämä 1970-luvun lopulla ja siitä 10 vuotta eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu-uudistuksen tavoitteena oli tasapäistäminen. Tämä valtion lahjakkaita lapsia kohtaan kohdistama systemaattinen väkivalta on jostain syystä vassarien tärkein työkalu vaurautta vastaan.

Oikeistolle on käynyt kaikki sillä leikkaukset sopii aina. Vasemmisto on pyrkinyt siihen, että lapset eivät eriydy sosiaalisesti, mutta oikeisto on halunnut säästää opetuksen eriyttämisestä. Lopputulos on oikeiston tekosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain muistan ja varmaan minuakin pidettiin "vähä-älysenä" kun lukuaineiden keskiarvo oli alle seiskan mutta niin vain suoritin lukion ja sittemmin valmistuin maisteriksi, joten kai sitä kaikesta huolimatta on minullakin hieman älyä mutta sanosin enemmän kuin olen älykös niin olen ollut halukas oppimaan ja näkemään oppimiseni eteen vaivaa vaikka se on vaatinut toisinaan varsin paljon kärsivällisyyttä ja valmiutta kestää epäonnistumista.

Muistaakseni maisteriksi pääsi joskus ihan diipadaapa-tiedoillakin. Mun setä teki aikoinaan 22-sivuisen "gradun" suomen murrealueista. Suoraa kopiointia kirjaston kirjoista. heh heh..

En osaa luonnehtia, että olisin päässyt maisertiksi diipa-daapa teidoilla mutta olisihan siihen voinut lyhyemmän ajan käyttää, että pääsi. Itselläni meni oikeustieteellisessä tdk:sa kirjoilla olemiseen (kuullostaa paremmalta kuin opiskeluun) noin kolmekymmentäkolme (33) vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Apukouluja oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyisin erityiskouluja. Melkein joka kunnassa oli oma apukoulu.

Ja siellä muutama kehitysvammainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 1980-luvulla siirrettiin apukouluun vähälahjaisiksi katsotutja kehitysvammaiset pantiin jo suoraan erityiskouluihi,n yleensä johonkin sisäoppilaitoksiin.

Ne harvat ja valitut. Meillä apukouluun pistettiin poika, joka oli vain ahdistunut. Samaan aikaan normaaliluokissa jäi jälkeen ja joutui kiusatuksi aivovamma -ja adhd-tapauksia. Joku meni yläluokilla tarkkikselle,vaikka olisi kuulunut apukouluun jo ala-asteella.
Eräs poika pärjäsi liian hyvin yläasteella. Hän sai kiusaajat huutelemaan ikkunan alle, eikä voinut enää mennä kouluun. Hänet pistettiin laitokseen.

Tytöistä yhtä ei saatu hoitoon ennen kuin yläasteella, koska äiti kielsi tämän ongelmat.

Tämä 1970-luvun lopulla ja siitä 10 vuotta eteenpäin.

Olen pahoillani, mutta oli niin lakonisesti kirjoitettu että alkoi naurattamaan ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokat oli isoja, mutta apukoulu toimi tehokkaasti rinnalla. Onneksi sai käydä tällä systeemillä koulunsa.

Sääliksi käy vasemmistolaisen inkluusion uhreja.

Oikeiston inkluusiota, jos perehdyt asiaan tarkemmin. Vasemmistolaisessa inkluusiossa ideana on, että luokassa on tarpeeksi resursseja. Oikeisto kannatti myös inkluusiota, koska näki sen säästökeinona: poistetaan erityisluokat, mutta eipä siirretä resursseja normaaliluokkiin vaan ihan vaan leikataan 👍

Viimeinkin joku osui asian ytimeen. Esim 80-luvulla, jolloin oli massiivinen hyvinvointiyhteiskunta ja sen rakentaminen, tällaisia ongelmia ei ollut ja resurssit oli todella hyvät. Oli harjaantumiskoulut, oli tarkkikset, oli hyvä terveyden- ja hammashoito kouluissa yms. Lama repi tätä pahasti, minkä jälkeen alkoi leikkauskierre. Ymmärrän, että laman vuoksi piti leikata, mutta se kierre vaan jatkui ja jatkui vaikka lama meni ja alkoi nousukausi. Ja samaan aikaan alkoi nämä ongelmat. Nyt ideana taitaa olla yksityisten ja maksullisten koulujen palauttaminen, koska niin tarkoituksellista paskomista tuo peruskoulun rapauttaminen on ollut.

Ei ollut vielä silloin, vaan vielä 1990-luvullakin oli erityisluokkia. Se on vasta tämän vuosituhannen ilmiö, että kaikki ovat samassa, niin suljetulle psykiatriselle kuuluvat kuin heikkolahjaiset.

meidänkin koulussa oli kehitysvammainen kun vanhemmat halusivat. ei kuitenkaan pystynyt jatkamaan

Vierailija kirjoitti:

meidänkin koulussa oli kehitysvammainen kun vanhemmat halusivat. ei kuitenkaan pystynyt jatkamaan

Kyllä minä sen tavallaan ymmärrän. Varmaan vanhemmat haluaisi mahdollisimman pitkälle että lapsi voisi olla ns. normaali ja normaalien ympäristössä, mutta sitten ei välttämättä tajuta missä se raja menee. Inhimillistä kyllä. Mutta jos siitä tulee ongelma muille, niin sekään ei ole oikein.

Lievästi älyllisesti kehitysvammaisia on kyllä ollut aina ihan normaalien joukossa. Heitä vaan pidettiin tyhminä. Mutta isommat kehitysvammat näkyy selvemmin ja jossakin vaiheessa se on parempi että siirtyy tuetumpaan paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Luokat oli isoja, mutta apukoulu toimi tehokkaasti rinnalla. Onneksi sai käydä tällä systeemillä koulunsa.

Sääliksi käy vasemmistolaisen inkluusion uhreja.

Miten niin vasemmistolainen? Inkluusio tuo säästöjä, siksi mm. Kokoomus kannattaa sitä.

Luokalla oli hitaasti lukemaan oppivia ym. ja he joutuivat iäkkäiden opettajien simputuksen kohteeksi. Onneksi opetuksessa on tultu niistä ajoista harppauksilla eteenpäin.

Ei suinkaan. Kyllä ne kaikki laitettiin ns. vammaisille tarkoitetuille luokille. Mutta asiasta toiseen; "ylä-aste"?

Vierailija kirjoitti:

Ei suinkaan. Kyllä ne kaikki laitettiin ns. vammaisille tarkoitetuille luokille. Mutta asiasta toiseen; "ylä-aste"?

"Normikoulu"?

Tuo ei tarkoita vähä-älyisyyttä, voi olla autismi ja ei tietoa oliko joillakin mutismi osaksi. Joillakin myös ujous. Tai on kiusattu aiemmassa koulussa tai ope patistanut liikaa. Joku voi olla ollut myös keskonen. Aikuisena pihan tuijotusseisoja voi olla suht "normaali", mutta osa ei tunnista toisen tunteita, ole empatiaa aina. Voi tehdä ristiriitaisia päätelmiä, kuten aspergerissä. Mutta ei voi kaikista sanoa varmaksi, ehkä joillakin ei ole vain kaveria koulussa ja siksi vain seisoo. Lapset yleensä silti juoksevat, leikkivät jne. Kaverien kysyessä mukaan ei tosiaan ehkä lähde tai osaa olla mukana kauaa.