Lue keskustelun säännöt.
Muistatko kun vielä 1980-luvulla vähä-älyisetkin sai opiskella tavallisella koululuokalla normikoulussa
25.02.2023 |
Mun ylä-asteen koulussa on muutama välitunnilla ja käytävillä liikkumatta, suoraan seisova ja eteen tuijottava poika ja tyttö.
Kommentit (40)
Kyllä 1980-luvulla siirrettiin apukouluun vähälahjaisiksi katsotutja kehitysvammaiset pantiin jo suoraan erityiskouluihi,n yleensä johonkin sisäoppilaitoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apukouluja oli tuolloin paljon enemmän kuin nykyisin erityiskouluja. Melkein joka kunnassa oli oma apukoulu.
Luokat oli isoja, mutta apukoulu toimi tehokkaasti rinnalla. Onneksi sai käydä tällä systeemillä koulunsa.
Sääliksi käy vasemmistolaisen inkluusion uhreja.
Jotain muistan ja varmaan minuakin pidettiin "vähä-älysenä" kun lukuaineiden keskiarvo oli alle seiskan mutta niin vain suoritin lukion ja sittemmin valmistuin maisteriksi, joten kai sitä kaikesta huolimatta on minullakin hieman älyä mutta sanosin enemmän kuin olen älykös niin olen ollut halukas oppimaan ja näkemään oppimiseni eteen vaivaa vaikka se on vaatinut toisinaan varsin paljon kärsivällisyyttä ja valmiutta kestää epäonnistumista.
Häiriköt kärrättiin tarkkikselle, heikkolahjaiset ns. harjaantumiskouluihin. Ei ne normaaleissa luokissa olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häiriköt kärrättiin tarkkikselle, heikkolahjaiset ns. harjaantumiskouluihin. Ei ne normaaleissa luokissa olleet.
Tämä!
Samalla luokalla oli tyttö jolla oli Cp-vamma.Koulussa oli myös 2 muuta jolla oli sama vamma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 1980-luvulla siirrettiin apukouluun vähälahjaisiksi katsotutja kehitysvammaiset pantiin jo suoraan erityiskouluihi,n yleensä johonkin sisäoppilaitoksiin.
Ja hyvä niin. Siellä voivat aputskit temmeltää keskenään.
Kyllä ainakin meidän lasten koulun pihalla oli toinen rakennus jossa oli nk. Apukoulu. Heillä oli välitunnit ja alkamisajat porrastettu eri aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpöhöpö ap, tuohon aikaan oli vielä apukoulu, tarkkis, jne.
Vierailija kirjoitti:
Jotain muistan ja varmaan minuakin pidettiin "vähä-älysenä" kun lukuaineiden keskiarvo oli alle seiskan mutta niin vain suoritin lukion ja sittemmin valmistuin maisteriksi, joten kai sitä kaikesta huolimatta on minullakin hieman älyä mutta sanosin enemmän kuin olen älykös niin olen ollut halukas oppimaan ja näkemään oppimiseni eteen vaivaa vaikka se on vaatinut toisinaan varsin paljon kärsivällisyyttä ja valmiutta kestää epäonnistumista.
Ei tuohon nyt älyä tarvitse, lähimmä vahvan perseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häiriköt kärrättiin tarkkikselle, heikkolahjaiset ns. harjaantumiskouluihin. Ei ne normaaleissa luokissa olleet.
Minä asuin sellaisen harjaantumiskoulun lähellä ja muistan miten sieltä kuului - anteeksi nyt vaan - kamala mölinä ikkunoista. Siis mölinä. Isä sanoi että tuonne viedään idiootit, siksi ne metelöi. Aika rajusti sanottu, mutta elettiin 80-lukua.
Tarkkikset sitten oli usein samassa koulussa, mutta eri siivessä. Nämä oppilaat oli omissa oloissaan, tai ne pidettiin omissa oloissaan. Aina silloin tällöin nämä livahti "normaalien" puolelle ja seurauksena oli joko hillitön väkivalta tai kiusaaminen. Mutta heidän opettajansa noukkivat nämä nopeasti pois ja juttu kertoi että siellä viskottiin oppilaita pulpettien yli jos ei alkanut käytös paranemaan. Varmaan näin olikin.
Vierailija kirjoitti:
Samalla luokalla oli tyttö jolla oli Cp-vamma.Koulussa oli myös 2 muuta jolla oli sama vamma.
Cp- vamma ei edellytä erityisopetusta koska ei vaikuta älyyn. Cp- vammainen juristi teki yhdet perukirjat , oma toimisto. Lisäksi tiedän cp-vammaisen papin. Se otantani mutta varmaan on paljon hyvin koulutettuja heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin meidän lasten koulun pihalla oli toinen rakennus jossa oli nk. Apukoulu. Heillä oli välitunnit ja alkamisajat porrastettu eri aikaan.
Porrastettu että eivät häiritse normaaleja ihmisiä.
Aloitin peruskoulun vuonna 91, ja ei ainakaan enää silloin ollut normiluokkaan asiaa "vähä-älyisillä". Eka luokalla luokallamme aloitti poika, joka möykkäsi ja häiritsi tunteja, oli väkivaltainen välitunneilla, ei kyennyt seuraamaan opetusta jne. Mitä tapahtui? No kyseinen poika lensi kuin leppäkeihäs erityisluokalle ja kävi siellä koko ala-asteen. Meille muille palasi oppimisrauha, ja muistan miten helpottavaa oli, kun väkivallan uhka poistui. Nyt sopii miettiä mitä se tekee lasten oppimiselle ja mielenterveydelle, kun vastaavia sankareita on inkluusion myötä pahimmillaan useita yhdessä luokassa. Ai niin, eihän sitä tarvitse miettiä kun aiheesta on uutisoitu vaikka miten viime aikoina. Oppimistulokset ovat laskeneet, mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin.
Vierailija kirjoitti:
Jotain muistan ja varmaan minuakin pidettiin "vähä-älysenä" kun lukuaineiden keskiarvo oli alle seiskan mutta niin vain suoritin lukion ja sittemmin valmistuin maisteriksi, joten kai sitä kaikesta huolimatta on minullakin hieman älyä mutta sanosin enemmän kuin olen älykös niin olen ollut halukas oppimaan ja näkemään oppimiseni eteen vaivaa vaikka se on vaatinut toisinaan varsin paljon kärsivällisyyttä ja valmiutta kestää epäonnistumista.
Muistaakseni maisteriksi pääsi joskus ihan diipadaapa-tiedoillakin. Mun setä teki aikoinaan 22-sivuisen "gradun" suomen murrealueista. Suoraa kopiointia kirjaston kirjoista. heh heh..
Vierailija kirjoitti:
Aloitin peruskoulun vuonna 91, ja ei ainakaan enää silloin ollut normiluokkaan asiaa "vähä-älyisillä". Eka luokalla luokallamme aloitti poika, joka möykkäsi ja häiritsi tunteja, oli väkivaltainen välitunneilla, ei kyennyt seuraamaan opetusta jne. Mitä tapahtui? No kyseinen poika lensi kuin leppäkeihäs erityisluokalle ja kävi siellä koko ala-asteen. Meille muille palasi oppimisrauha, ja muistan miten helpottavaa oli, kun väkivallan uhka poistui. Nyt sopii miettiä mitä se tekee lasten oppimiselle ja mielenterveydelle, kun vastaavia sankareita on inkluusion myötä pahimmillaan useita yhdessä luokassa. Ai niin, eihän sitä tarvitse miettiä kun aiheesta on uutisoitu vaikka miten viime aikoina. Oppimistulokset ovat laskeneet, mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin.
Kyllä ne räyhääjät nykyään välitunnilla tai koulumatkalla hakataan, kuten aiempina vuosikymmeninä.
Tuttären luokslla oli myös poika joka välitunnit seisoi ykdin tuijotellen. Ei ollut kännykkää siihen aikaan. Luokkakaverit kysyi mukaan juttuihin, ei lähtenyt mutta luokkakaverit eivät aallineet muiden häntä kiusaavankaan.
On nyt joku pitkälle opiskellut, en muista mikä, mutta siis koulumenestys oli hyvä.
Tausta: kotihoidettu ujo lapsi. Ei kerhoja, vanhemmat eivät srkn hyväksyneet eikä.muita olkut. Alle kouluikäisenä kyllä oli joskus pihaleikeissä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin peruskoulun vuonna 91, ja ei ainakaan enää silloin ollut normiluokkaan asiaa "vähä-älyisillä". Eka luokalla luokallamme aloitti poika, joka möykkäsi ja häiritsi tunteja, oli väkivaltainen välitunneilla, ei kyennyt seuraamaan opetusta jne. Mitä tapahtui? No kyseinen poika lensi kuin leppäkeihäs erityisluokalle ja kävi siellä koko ala-asteen. Meille muille palasi oppimisrauha, ja muistan miten helpottavaa oli, kun väkivallan uhka poistui. Nyt sopii miettiä mitä se tekee lasten oppimiselle ja mielenterveydelle, kun vastaavia sankareita on inkluusion myötä pahimmillaan useita yhdessä luokassa. Ai niin, eihän sitä tarvitse miettiä kun aiheesta on uutisoitu vaikka miten viime aikoina. Oppimistulokset ovat laskeneet, mielenterveysongelmat räjähtäneet käsiin.
Kyllä ne räyhääjät nykyään välitunnilla tai koulumatkalla hakataan, kuten aiempina vuosikymmeninä.
Ai jaa, entä jos räyhääjä on se vahvempi osapuoli?
Jos ei saavuttanut vaadittuja tuloksia, jäi luokalleen. Reilu peli molemmin puolin.