Sinä kotiäiti joka et halua mennä töihin...

T: se 17

Hoidatan lapset päiväkodissa, olen itse työtön enkä edes halua mennä töihin. Vauvan laskettu aika on parin kuukauden päästä...



Tosin lapset olivat ilmaiseksi päivähoidossa liki vuoden, itse olin kotona ja sain kotihoidontuen. Miestä ei silloin vielä ollut.



Nyt on mies ja päivähoitokin maksaa mutta saan joka tapauksessessa 2400¿ käteen kuussa... Eli ei se mies mua elätä...

Mies tienaa niin paljon että rahaa jää vielä senkin jälkeen kun on laskut maksettu.

Nyt kun nuorimmainenkin aloitti eskarin, niin mulla on tosiaan aikaa päivisin vaikka kuinka paljon. Mä vähän siivoon ja sitten roikun netissä hetken aikaa. Myöhemmin meen ruokakauppaan, tuon ruuat himaan ja lähden ostamaan vaikkapa nyt näin joulun alla joululahjoja, tai sitten vaan jotain..



Elämä on ihanaa. Niin ja mainittakoon vielä sen verran että, 2 vuotta sitten perin setäni joka kuoli lapsettomana ja eronneena. Rahaa on ihana omistaa ja tuhlailla. Toki ollaan sitä järkevästikin käytetty, mutta en mä jaksa niistä tässä sen enempää turista.

Jos vaikka olisin kotona lopun ikääni, miksi se kiinnostaa esim. ap:ta? Kateusko, vai mikä on syynä?

vaan hemmotella. Tietää, miten viihdyn kotona. Jotkut oikeesti tykkää lapsista ja niiden hoitamisesta. raukka ukkoni joutuu joka aamu menemään töihin aikaisn, itse en haluaisi. mieheni tykkää tehä töitä ja ei oikeen sopisi kotiin olemaan. Sanoi juuri eilen, että voin olla kotona juuri niin kauan kuin haluan, vaikka aina1 eli itse päätän. meillä oli tosi stressaavaa, kun kumpikin oli töissä ja oli lapsi aamulla vietävä töihin. minä en ole niin rakastunut edes työhöni.

että tänne tullaan vinkumaan että mies kohtelee huonosti... jne... ei tee kotitöitä jne.. rahat ei riitä edes ruokaan jne... mies lähti kavereiden kanssa kaljalle... jne...ei viihdy kotona.. mulla ei ole omaa aikaa...mies ei hoida lapsia, mies ei tee sitä eikä tätä.... Sitähän täällä palstalla on tuutin täydeltä..



on paljon äitejä jotka h oitavat lapset kotona 3- vuotiaaksi asti se on ihan hyvä juttu, mutta pointti oli se että JOKAISEN pitää tässä yhteiskunnassa tuoda kortensa kekoon...



SIIS Kummankin vanhemman pitää elättää perhettään, eikä niin että toinen vain tekee kaiken ja toinen menee siinä siivellä.. Mun itsetunto ja kunnioitus ei antaisi periksi jäädä kotiin makaamaan vaikka mies tienaakin reilusti enemmän 2-3x kun minä.. ei meillä ole rahasta kiinni mun työnteko...

-nupsu-

Vierailija:

SIIS Kummankin vanhemman pitää elättää perhettään, eikä niin että toinen vain tekee kaiken ja toinen menee siinä siivellä.. Mun itsetunto ja kunnioitus ei antaisi periksi jäädä kotiin makaamaan vaikka mies tienaakin reilusti enemmän 2-3x kun minä.. ei meillä ole rahasta kiinni mun työnteko...

Ja kalliiksi sekin tulee pidemmällä aikavälillä, jos vauvat kiikutetaan liian aikasin hoitoon. Lapsista tulee tasapainoisempia aikuisia, kun saa turvallisen alun elämälle.

Kotona on ihanaa, saa tehdä kaiken oman aikataulunsa mukaan, varsinkin nyt, kun lapset on jo aika isoja. Mukavasti vapaahetkiä, kun nuorinkin käy jo kerhossa, muskarissa ja naapurissa kavereilla. Lapsista on mukavaa, kun äiti laittaa heidät aamulla kouluun ja iltapäivällä on vastaanottamassa. Jaksan kuskata harrastuksiin ja kavereille, ei ole pinna tiukalla, eikä kiire juuri koskaan. On aikaa lukea, pelata, leipoa, retkeillä yms. lasten kanssa.



Onneksi ei ole rahahuolia, joten voin olla kotona vaikka loppuelämäni!

Meillä oli siis puhuttu että ollaan vuoroin kotona lasten kanssa, kun mieskin halusi olla lasten kanssa ja ajatteli että hauskaa kotona istuskeluahan se on. Sitten niitä lapsia syntyi ja mies olikin noin kuukauden päähoitovastuussa, kun minä tein oman yrityksen töitä hirveällä kiireellä. Sen jälkeen hän on joka päivä onnellisena lähtenyt töihin ja on tyytyväinen siitä, että minä hoidan lapset kotona!



Kumpikaan meistä ei halua lapsia päiväkotiin.

Miksi en olisi kotona kun rahallisesti se on mahdollista?

kun joudut menemään töihin.

Vähän liikaa lainoja suhteessa tuloihin (jotka eivät kasvaneet sitä mukaa mitä kuvittelimme lainoja ottaessamme). Emme pärjää yhden palkalla. Kahden palkalla ihan mukavasti. Onneksi lapset ovat vain osapäivähoidossa, joten sanoisin, että heistä sentään kannamme itse vastuun.



Mutta olisihan tuo ihanaa olla kotona. Hoitaa lapset ja talo. Antaa muiden huolehtia muista.

Millasia pullamössö lapsia sun lapsista tulee, kun äityli passaa pilalle?!!! Ja luuletko että, lapses pärjäävät koulussa, kun ovat aina nyhjänneet äidin kanssa ja saavatko virikkeitä, joita kaipaavat ainakin 3 vuotiaista lähtien? Onko heillä riittävästi kavereita? Ja miten oppivat omatoimisuutta? Säälin tuommosten äitien kasvattamia lapsia. Eikö yhtään hävetä elellä miehen siivellä?! Tuskin sä vaan mihinkään töihin enään pääsisitkään...

Vierailija:

Millasia pullamössö lapsia sun lapsista tulee, kun äityli passaa pilalle?!!! Ja luuletko että, lapses pärjäävät koulussa, kun ovat aina nyhjänneet äidin kanssa ja saavatko virikkeitä, joita kaipaavat ainakin 3 vuotiaista lähtien? Onko heillä riittävästi kavereita? Ja miten oppivat omatoimisuutta? Säälin tuommosten äitien kasvattamia lapsia. Eikö yhtään hävetä elellä miehen siivellä?! Tuskin sä vaan mihinkään töihin enään pääsisitkään...

turvallisen pohjan elämälle. Sitä tarvitaan. Meidän lapset joutuu strssaamaan JOKA aamu päiväkotiin. Kiire on liian usein. Ei voi ollla terveellistä edes 3-vuotiaalle.

Toki saisin lähteä, jos haluaisin, mutta en halua. Mieheni ja minä arvostamme sitä, että lapsilla on äiti kotona, kun palaavat koulusta. Samoin alle kouluikäisten lasten paikka on kotona.

On olemassa myös vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Sellaiseen minä laitan 100 e kuukaudessa ja saan eläkettä aivan kuin te 2500e kuussa tienaavat katkerat virkaäidit...

ihan pelkän rahan takiako teidän mielestä ihmiset vaan käy töissä? Itse palaan vuoden kuluttua synnytyksestä töihin lähinnä sen takia, että ahdistun kotona. Ahdistunut äiti ei ole parasta mahdollista seuraa lapselle. Kaipaan työtä, saan siitä kicksejä. Toki kaipaan myös omaa rahaa, en osaa käyttää mieheni rahoja (meillä on omasta tahdostani edelleenkin erilliset tilit, vaikka on oltu naimisissa 14 vuotta).



Myös lapseni on vilkas, reipas ja virikkeitä kaipaava tyttö, joka ilmiselvästi kaipaa muutakin kuin äidin seuraa. Tytölle on erinomainen hoitopaikka toisen hoidettavan lapsen kotona (hoitaja loistavat suositukset saanut yksityinen).



Rakastan lastani, rakastan miestäni, mutta haluan töihin!

Hoidan kodin ja lapset, mies tienaa rahaa, samoin minä viikonloppuisin. Mies on sanonut että tekee ihan mielellään töistä meidän elämisen eteen. Itse käyn siis viikonloppuisin töissä, mies hoitaa silloin lapsia. joten mäkin tienaan pikakisen. Mutta ennen tätäkin mies sanoi, ettei yksinkertaisesti halua että lähden töihin niin että lapset joutuvat kodin ulkopuolelle hoitoon.

Vierailija:

Millasia pullamössö lapsia sun lapsista tulee, kun äityli passaa pilalle?!!! Ja luuletko että, lapses pärjäävät koulussa, kun ovat aina nyhjänneet äidin kanssa ja saavatko virikkeitä, joita kaipaavat ainakin 3 vuotiaista lähtien? Onko heillä riittävästi kavereita? Ja miten oppivat omatoimisuutta? Säälin tuommosten äitien kasvattamia lapsia. Eikö yhtään hävetä elellä miehen siivellä?! Tuskin sä vaan mihinkään töihin enään pääsisitkään...

Eipä taidan noista lapsista pullamössölapsia kasvaa. Voi kunpa itsekkin voisin antaa lapsille noin ihanan alun elämään. taidatte täällä olla kateellisia 38 kun saa olla kotona ja vielä nauttiakkin siitä olemisesta.