Lue keskustelun säännöt.
Taapero ja koira, mikä avuksi?
24.02.2023 |
Parivuotias lapsemme on alkanut enenevissä määrin kohtelemaan perheen koiraa kovakouraisesti.
Välillä kiskotaan hännästä, välillä tartutaan turkista, välillä yritetään ratsastaa. Ja kaikki tämä vaikka käytän nykyisin päivästä ison osan estelyyn, kieltämiseen, koiran & lapsen erossa pitämiseen. Mikään ei tunnu auttavan, ei konkreettiset kiellot, ei empaattinen selittäminen, ei malliopettaminen. Lapsi päinvastoin tietää selvästi toimivansa väärin ja hihittää kun häntä kielletään. Koira on tähän asti ollut myötämielinen ja onneksi lapsiporteilla pystytään rajaamaan alueita joihin lapsi ei pääse. Tämä on ongelma vain sisällä, ulkona lapsi ei ole koskaan kohdellut koiraa ikävästi.
Mitä voin tehdä? Mikä auttaa? Miten parivuotiasta voi tässä asiassa opettaa? Miten te olette asian ratkaisseet?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
No jos et itse osaa lastasi opettaa niin pian koira opettaa. Se vain voi olla sitten pii paa pii paa
En voi hyväksyä tällaista vastuutonta ja vaarallista kommenttia. Lasta ei tule jättää koiran kanssa yksin, sillä tilanne voi olla vaarallinen sekä lapselle että koiralle. On tärkeää löytää ratkaisu, joka varmistaa sekä lapsen että koiran turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tämä voi sisältää koulutusta lapselle koiran kohtelusta sekä tarkkaa valvontaa ja ohjausta tilanteissa, joissa lapsi on koiran kanssa tekemisissä. On myös hyvä ottaa yhteyttä asiantuntijaan, kuten eläintenkouluttajaan tai lasten psykologiin, saadakseen lisäapua ongelman ratkaisemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älå nyt ainakaan rankaise lastasi.
Ei kaikkien tarvi pitää koirista. Lapsi on varmaan myös houkan mustasukkainen koiran saamasta huomiosta.
Älä anna lapselle ainakaan huomiota silloin kun hän kiusaa koiraa. Torua saa mutta ei enempää. Sitähän se tuntuu haluavan, jos nauraa kielloille.
Meille tuli koiranpentu kun nuorin lapsi oli just 2-vuotias eikä ollut ikinä kovakourainen pennulle. Oi vitsi niistä on tullut niin läheisetkin. <3 mut porteilla estäisin lasta stressaamasta koiraa. Yhdessä voi sitten aina harjoitella koiran kanssa olemista, mutta ei voi ihan vapaasti jättää keskenään. Et varmaan halua että rääkätty koira lopulta puree taaperoa naamaan ja kiva on sitä sitten myös ihmisille selitellä ja lapselle vanhempana miksi naama on pilalla...
Vierailija kirjoitti:
On ymmärrettävää, että tämä on haastava tilanne sinulle vanhempana. On tärkeää muistaa, että pienet lapset oppivat ja kehittyvät jatkuvasti, ja tällainen käytös voi olla osa lapsen kehitysprosessia. Kehitysvammaisuus voi myös vaikuttaa lapsen käytökseen ja haasteisiin oppimisessa.
Yksi tapa auttaa parivuotiasta lasta oppimaan oikeaa käytöstä koiran kanssa on käyttää johdonmukaista ja selkeää käytöstä koskevaa ohjeistusta. Käytä selkeitä sanoja, jotka kuvaavat toivottua käytöstä koiran kanssa, ja pidä ohjeistus yksinkertaisena ja lyhyenä.
Voit myös käyttää positiivista vahvistamista opettaaksesi lapselle oikeaa käytöstä koiran kanssa. Palkitse lasta aina, kun hän toimii koiran kanssa oikealla tavalla, ja kehu häntä hänen hyvästä käytöksestä
On myös tärkeää, että pidät lapsen ja koiran erillään, kun et ole valvomassa heidän vuorovaikutustaan. Varmista, että koiralla on oma turvallinen paikka, johon se voi vetäytyä ja jossa se tuntee olonsa mukavaksi. Voit myös harkita koulutuksen tarjoamista koiralle, jotta se oppii käyttäytymään lapsen kanssa oikein.
Lopuksi, on tärkeää muistaa, että tämä on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ole valmis toistamaan ohjeita, palkitsemaan lapsen hyvästä käytöksestä ja tarkkailemaan heidän vuorovaikutustaan jatkuvasti. Voit myös keskustella asiasta lastenlääkärin tai kehitysvammaisuuden asiantuntijan kanssa, joka voi antaa lisäohjeita ja neuvoja tilanteen parantamiseksi.
Tällainen kommentti on erittäin vakava ja aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa. On tärkeää muistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään, myös kehitysvammaisilla lapsilla. Lapsen väkivaltainen käytös koiraa kohtaan on ongelma, joka vaatii ratkaisua, mutta lopettamista ei voida pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona.
On ensisijaisen tärkeää etsiä apua ja tukea ongelman ratkaisuun, jotta lapsen ja koiran turvallisuus voidaan taata. Voit esimerkiksi kääntyä lapsen terapeutin tai kehitysvammahuollon puoleen saadaksesi neuvoja ja ohjeita, miten käsitellä tilannetta.
Lisäksi on tärkeää pitää koiran ja lapsen välinen vuorovaikutus valvotussa ympäristössä ja antaa koiralle tilaa ja mahdollisuus vetäytyä tilanteista, joissa se kokee olonsa epämukavaksi.
On myös tärkeää pohtia, mikä saattaa olla syynä lapsen käytökselle ja pyrkiä löytämään keinoja, joilla lapsen tarpeet ja tuntemukset saadaan huomioitua. Keinot voivat olla esimerkiksi kommunikaation parantaminen, erilaisten aktiviteettien tarjoaminen ja lapsen kehitystason huomioiminen.
Lopettamista ei voida pitää ratkaisuna tällaiseen tilanteeseen ja on tärkeää etsiä kaikki mahdolliset keinot lapsen ja koiran turvallisuuden takaamiseksi.
Mistä tuossa pitkässä rimpsussa toistuva kehitysvammaisuus tässä tapauksessa repäistiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä koira, siellä ongelma.
Missä lapsi, siellä ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älå nyt ainakaan rankaise lastasi.
Ei kaikkien tarvi pitää koirista. Lapsi on varmaan myös houkan mustasukkainen koiran saamasta huomiosta.
Ei tarvi pitää mutta kiusatakaan tai satuttaa toista elävää ei saa. Joten rajat lapselle. Ehdottomasti kiellät kokonaan koskemasta eläimeen ja jos ei tottele, lapsi viedään pois joka ikinen kerta. Ja kertaakaan et lipsu tuosta säännöstä.
Sitten hieman isompana voitte jälleen kokeilla onnistuisiko koiran kanssa oleilu; jos onnistuu, kehut vuolaasti ja oikein yltiöpäisesti lasta hienosta käytöksestä, jos ei, viet jälleen pois koiran luota ja pidät myös erossa. Voi vaatia vähän hermoja mutta älä anna periksi.
Meillä 3 koiraa ja hyvin nopeaan lapsi oppi mitä saa tehdä ja miten koiria kohdellaan. On nyt 4v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koira, siellä ongelma.
Missä lapsi, siellä ongelma.
Unohditko olleesi myös itse lapsi joskus?
Koirat ovat täysin turhia haittaelämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällainen kommentti on erittäin vakava ja aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa. On tärkeää muistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään, myös kehitysvammaisilla lapsilla. Lapsen väkivaltainen käytös koiraa kohtaan on ongelma, joka vaatii ratkaisua, mutta lopettamista ei voida pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona.
Lopettamista ei voida pitää ratkaisuna tällaiseen tilanteeseen ja on tärkeää etsiä kaikki mahdolliset keinot lapsen ja koiran turvallisuuden takaamiseksi.
Olen samaa mieltä, että lapsen lopettaminen näin pian olisi hätiköity ratkaisu - kyllä tuohon täytyy löytää joku muu keino. Voitteko harkita, että hankitte perheeseen toiseksi koiraksi jonkun vähän reippaamman koiran? Mäyräkoira tai pitbull kuulostavat sopivilta kakkoskoiriksi.
Suomessa on jo aivan älytön määrä koiria. Pitäisi alkaa harvennus. Koko ajan joku räksyttää jossakin ja joka paikka täynnä paskaa ja kusta. Ihmisten on pakko olla vajaaälyisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älå nyt ainakaan rankaise lastasi.
Ei kaikkien tarvi pitää koirista. Lapsi on varmaan myös houkan mustasukkainen koiran saamasta huomiosta.Ei tarvi pitää mutta kiusatakaan tai satuttaa toista elävää ei saa. Joten rajat lapselle. Ehdottomasti kiellät kokonaan koskemasta eläimeen ja jos ei tottele, lapsi viedään pois joka ikinen kerta. Ja kertaakaan et lipsu tuosta säännöstä.
Sitten hieman isompana voitte jälleen kokeilla onnistuisiko koiran kanssa oleilu; jos onnistuu, kehut vuolaasti ja oikein yltiöpäisesti lasta hienosta käytöksestä, jos ei, viet jälleen pois koiran luota ja pidät myös erossa. Voi vaatia vähän hermoja mutta älä anna periksi.
Meillä 3 koiraa ja hyvin nopeaan lapsi oppi mitä saa tehdä ja miten koiria kohdellaan. On nyt 4v.
Anna kun arvaan, että on myös tatuointeja ja alhainen koulutus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä koira, siellä ongelma.
Missä lapsi, siellä ongelma.
Unohditko olleesi myös itse lapsi joskus?
Koirat ovat täysin turhia haittaelämiä.
En, ja minä olin myös ongelma ja haittaeläin, kuten olen edelleen, ja kuten on jokaikinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vttu, että vtuttaa nykyajan koiranpalvonta. Koko homma on jo ajat sitten mennyt aivan liian pitkälle. Nykyään Suomessa kuulemma syntyy enemmän koiria kuin lapsia. Varmaan tulevaisuudessa koirat ajavat bussia ja tekevät leikkauksia sairaalassa.
KL:n ketju koiraterrorista:
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/koiraterrori.247868/
Vierailija kirjoitti:
Vttu, että vtuttaa nykyajan koiranpalvonta. Koko homma on jo ajat sitten mennyt aivan liian pitkälle. Nykyään Suomessa kuulemma syntyy enemmän koiria kuin lapsia. Varmaan tulevaisuudessa koirat ajavat bussia ja tekevät leikkauksia sairaalassa.
No toisaalta keskiverto ihminen voi kasvattaa hyvin useamman koiran kuin lapsen elämänsä aikana. Jos koira nyt elää keskimäärin vaikka 12 vuotta ja sulla on kaksi koiraa kerralla niin ehdit aikuiselämäsi aikana omistaa tälleen keskiluokkaisesti vaikka 10 koiraa helposti, mutta saman keskiluokkainen ihminen tekee about 2 lasta.
Lapsi pitää palkita namipalalla, kun se käyttäytyy hyvin! Niitä keksejä voi varailla taskuihinkin jos heität sen penskan suuhun aina sitte....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vttu, että vtuttaa nykyajan koiranpalvonta. Koko homma on jo ajat sitten mennyt aivan liian pitkälle. Nykyään Suomessa kuulemma syntyy enemmän koiria kuin lapsia. Varmaan tulevaisuudessa koirat ajavat bussia ja tekevät leikkauksia sairaalassa.
No toisaalta keskiverto ihminen voi kasvattaa hyvin useamman koiran kuin lapsen elämänsä aikana. Jos koira nyt elää keskimäärin vaikka 12 vuotta ja sulla on kaksi koiraa kerralla niin ehdit aikuiselämäsi aikana omistaa tälleen keskiluokkaisesti vaikka 10 koiraa helposti, mutta saman keskiluokkainen ihminen tekee about 2 lasta.
Tää koirapaapominen on tosiaan sairasta. Kaikkein sairainta vielä, että jalostuksen vuoksi ne koiraemot ei edes saa pentujaan itse ulos vaan tarvitaan siinäkin ihmistä siinä avuksi. Sairas maailma....
Tilanne on jo päässyt liian pitkälle. Lapsi ei missään nimessä saisi päästä vetämään koiraa hännästä tai RATSASTAMAAN koiralla. Jos ette pysty antamaan koiralle rauhallista ja stressitöntä kotia, niin silloin on parasta etsiä koiralle uusi hyvä koti. Teillä on hommaa jo lapsessakin, niin tästä lapsi-koira suhteesta tulee teille vain lisästressiä ja hirveästi menee aikaa ja energiaa lapsen ja koiran kouluttamiseen. Ei ole myöskään mitään koiran elämää tuollainen.
On ymmärrettävää, että tämä on haastava tilanne sinulle vanhempana. On tärkeää muistaa, että pienet lapset oppivat ja kehittyvät jatkuvasti, ja tällainen käytös voi olla osa lapsen kehitysprosessia. Kehitysvammaisuus voi myös vaikuttaa lapsen käytökseen ja haasteisiin oppimisessa.
Yksi tapa auttaa parivuotiasta lasta oppimaan oikeaa käytöstä koiran kanssa on käyttää johdonmukaista ja selkeää käytöstä koskevaa ohjeistusta. Käytä selkeitä sanoja, jotka kuvaavat toivottua käytöstä koiran kanssa, ja pidä ohjeistus yksinkertaisena ja lyhyenä.
Voit myös käyttää positiivista vahvistamista opettaaksesi lapselle oikeaa käytöstä koiran kanssa. Palkitse lasta aina, kun hän toimii koiran kanssa oikealla tavalla, ja kehu häntä hänen hyvästä käytöksestä
On myös tärkeää, että pidät lapsen ja koiran erillään, kun et ole valvomassa heidän vuorovaikutustaan. Varmista, että koiralla on oma turvallinen paikka, johon se voi vetäytyä ja jossa se tuntee olonsa mukavaksi. Voit myös harkita koulutuksen tarjoamista koiralle, jotta se oppii käyttäytymään lapsen kanssa oikein.
Lopuksi, on tärkeää muistaa, että tämä on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ole valmis toistamaan ohjeita, palkitsemaan lapsen hyvästä käytöksestä ja tarkkailemaan heidän vuorovaikutustaan jatkuvasti. Voit myös keskustella asiasta lastenlääkärin tai kehitysvammaisuuden asiantuntijan kanssa, joka voi antaa lisäohjeita ja neuvoja tilanteen parantamiseksi.
Tällainen kommentti on erittäin vakava ja aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa. On tärkeää muistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään, myös kehitysvammaisilla lapsilla. Lapsen väkivaltainen käytös koiraa kohtaan on ongelma, joka vaatii ratkaisua, mutta lopettamista ei voida pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona.
On ensisijaisen tärkeää etsiä apua ja tukea ongelman ratkaisuun, jotta lapsen ja koiran turvallisuus voidaan taata. Voit esimerkiksi kääntyä lapsen terapeutin tai kehitysvammahuollon puoleen saadaksesi neuvoja ja ohjeita, miten käsitellä tilannetta.
Lisäksi on tärkeää pitää koiran ja lapsen välinen vuorovaikutus valvotussa ympäristössä ja antaa koiralle tilaa ja mahdollisuus vetäytyä tilanteista, joissa se kokee olonsa epämukavaksi.
On myös tärkeää pohtia, mikä saattaa olla syynä lapsen käytökselle ja pyrkiä löytämään keinoja, joilla lapsen tarpeet ja tuntemukset saadaan huomioitua. Keinot voivat olla esimerkiksi kommunikaation parantaminen, erilaisten aktiviteettien tarjoaminen ja lapsen kehitystason huomioiminen.
Lopettamista ei voida pitää ratkaisuna tällaiseen tilanteeseen ja on tärkeää etsiä kaikki mahdolliset keinot lapsen ja koiran turvallisuuden takaamiseksi.