Taapero ja koira, mikä avuksi?

Tuntuu että lapsi pitää vanhempiaan eli teitä tässä tilanteessa ihan sätkynukkeina, lapset on hemmetin fiksuja ja näkee /vaistoaa vanhemmista jos vanhemmat eivät ole se kuka määrää vaan lapsi. Näitähän on nähty paljon. Terkuin tarhatäti. En sano pahalla ja tässähän pyydettiin neuvoja tietysti. Mutta uskoisin että teidän pitää tehdä selväksi lapselle että tämä ei ol3 missään nimessä ok. Vaikka tarrakalenteri lapselle että saa tarran aina kun mennyt kivasti. Ja lapselle läsnäoloa vanhemmilta koska jos lapsi ei saa huomiota hyvällä,tekee sen pahalla...

Vierailija kirjoitti:

Onpa täällä kylmiä ihmisiä.

Ensin tulee arvoasteikossa ihmiset, sori vaan.

Mietipä nyt vähän tilannetta: lapsihan on mustasukkainen huomiosta.

Ihminen ei ole eläin. Älkää hankkiko lapsia, jos ette ole tämän fiksumpia. Inhottaa miten lapset joutuvat kuuntelemaan naisia, jotka huutavat lapsilleen kuin koirille.

Siellä taas jotain vanhaa piikaa kismittää naiset, joilla on ainakin jossain vaiheessa ollut mies ja on lapsi. Ihan kuin niiden isien huutaminen ei olisi sitten vastenmielisyydessään mainitsemisen arvoista. Eihän sua tietenkään miesten huutaminen haittaa. Oikolukisit edes viestisi niin itsekin halveksimasi tyhmyytesi ei paljastuisi niin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älå nyt ainakaan rankaise lastasi.

Ei kaikkien tarvi pitää koirista. Lapsi on varmaan myös houkan mustasukkainen koiran saamasta huomiosta.

Ei tarvi pitää mutta kiusatakaan tai satuttaa toista elävää ei saa. Joten rajat lapselle. Ehdottomasti kiellät kokonaan koskemasta eläimeen ja jos ei tottele, lapsi viedään pois joka ikinen kerta. Ja kertaakaan et lipsu tuosta säännöstä.

Sitten hieman isompana voitte jälleen kokeilla onnistuisiko koiran kanssa oleilu; jos onnistuu, kehut vuolaasti ja oikein yltiöpäisesti lasta hienosta käytöksestä, jos ei, viet jälleen pois koiran luota ja pidät myös erossa. Voi vaatia vähän hermoja mutta älä anna periksi.

Meillä 3 koiraa ja hyvin nopeaan lapsi oppi mitä saa tehdä ja miten koiria kohdellaan. On nyt 4v.

Anna kun arvaan, että on myös tatuointeja ja alhainen koulutus?

Ei yhtään tatuointia ja korkeakoulututkinnot molemmilla vanhemmilla (sekä työpaikat). Mihin nuo kysymykset edes liittyvät? Meillä vain harrastetaan metsästystä, joten eläimiä on.

Vierailija kirjoitti:

Vttu, että vtuttaa nykyajan koiranpalvonta. Koko homma on jo ajat sitten mennyt aivan liian pitkälle. Nykyään Suomessa kuulemma syntyy enemmän koiria kuin lapsia. Varmaan tulevaisuudessa koirat ajavat bussia ja tekevät leikkauksia sairaalassa.

Ei tässä mistään koirapalvonnasta ole kyse, vaan siitä ettei ketään eikä mitään saa vahingoittaa. On varmaa överi tapauksia, jossa koira (tai muu lemmikki) on suurinpiirtein maailman napa, mutta normi ihmisillä koira on perheenjäsen, mutta kuitenkin se "alin" arvojärjestyksessä. Ja vaikka on alin arvojärjestyksessä, voi olla todella rakastettu ja arvostettu ja se pitää sille koiralle (tai muulle lemmikille) näyttää joka päivä hyvällä kohtelulla.

Sä et osaa sanoa lapselle ei. Vai onko lapsi nepsy?

Vierailija kirjoitti:

Älä usko noita jotka ehdottavat rankaisuja. Ei noin pieni lapsi muista asioita tai tajua hyvin. Isokin lapsi voi olla arvaamaton, jos tulee päähänpistoja. Aikuisen pitää olla tarpeeksi lähellä lasta aina valmiina, ettei revi koiraa. Se joka on lapsenhoitovuorossa. Ehkä koiraa voi opettaa pois lapsen luota ja tehdä muita virikepaikkoja huoneistoon, ikkunapaikka, leluja, sohvapaikka, puruleluja, virikkeitä ja välillä ulos. Naksutin sanoi joku. Koira innostuu helposti lapsen seurasta, koska etsii koko ajan sosiaalista kontaktia.

Lapsi takuvarmasti seuraa perässä. Miksi koiran pitäisi pönöttää ikkunalla? Monet eivät anna koiran mennä sohvalle + lapsi varmaan kyllä menee sitä siihenkin kiusaamaan.

Vierailija kirjoitti:

On ymmärrettävää, että tämä on haastava tilanne sinulle vanhempana. On tärkeää muistaa, että pienet lapset oppivat ja kehittyvät jatkuvasti, ja tällainen käytös voi olla osa lapsen kehitysprosessia. Kehitysvammaisuus voi myös vaikuttaa lapsen käytökseen ja haasteisiin oppimisessa.

Yksi tapa auttaa parivuotiasta lasta oppimaan oikeaa käytöstä koiran kanssa on käyttää johdonmukaista ja selkeää käytöstä koskevaa ohjeistusta. Käytä selkeitä sanoja, jotka kuvaavat toivottua käytöstä koiran kanssa, ja pidä ohjeistus yksinkertaisena ja lyhyenä.

Voit myös käyttää positiivista vahvistamista opettaaksesi lapselle oikeaa käytöstä koiran kanssa. Palkitse lasta aina, kun hän toimii koiran kanssa oikealla tavalla, ja kehu häntä hänen hyvästä käytöksestä

On myös tärkeää, että pidät lapsen ja koiran erillään, kun et ole valvomassa heidän vuorovaikutustaan. Varmista, että koiralla on oma turvallinen paikka, johon se voi vetäytyä ja jossa se tuntee olonsa mukavaksi. Voit myös harkita koulutuksen tarjoamista koiralle, jotta se oppii käyttäytymään lapsen kanssa oikein.

Lopuksi, on tärkeää muistaa, että tämä on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ole valmis toistamaan ohjeita, palkitsemaan lapsen hyvästä käytöksestä ja tarkkailemaan heidän vuorovaikutustaan jatkuvasti. Voit myös keskustella asiasta lastenlääkärin tai kehitysvammaisuuden asiantuntijan kanssa, joka voi antaa lisäohjeita ja neuvoja tilanteen parantamiseksi.

Tällainen kommentti on erittäin vakava ja aiheuttaa suurta huolta ja pelkoa. On tärkeää muistaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään, myös kehitysvammaisilla lapsilla. Lapsen väkivaltainen käytös koiraa kohtaan on ongelma, joka vaatii ratkaisua, mutta lopettamista ei voida pitää hyväksyttävänä vaihtoehtona.

On ensisijaisen tärkeää etsiä apua ja tukea ongelman ratkaisuun, jotta lapsen ja koiran turvallisuus voidaan taata. Voit esimerkiksi kääntyä lapsen terapeutin tai kehitysvammahuollon puoleen saadaksesi neuvoja ja ohjeita, miten käsitellä tilannetta.

Lisäksi on tärkeää pitää koiran ja lapsen välinen vuorovaikutus valvotussa ympäristössä ja antaa koiralle tilaa ja mahdollisuus vetäytyä tilanteista, joissa se kokee olonsa epämukavaksi.

On myös tärkeää pohtia, mikä saattaa olla syynä lapsen käytökselle ja pyrkiä löytämään keinoja, joilla lapsen tarpeet ja tuntemukset saadaan huomioitua. Keinot voivat olla esimerkiksi kommunikaation parantaminen, erilaisten aktiviteettien tarjoaminen ja lapsen kehitystason huomioiminen.

Lopettamista ei voida pitää ratkaisuna tällaiseen tilanteeseen ja on tärkeää etsiä kaikki mahdolliset keinot lapsen ja koiran turvallisuuden takaamiseksi.

Mistä ihmeestä sä ton kehitysvammaisuuden vedit. Tai tuon lopettamisen? Ei ap puhunut koiran lopettamisesta sanallakaan.

Pitäisi tehdä elainsuojeluilmoitus. Lapsi ei mitenkään sovi perheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vttu, että vtuttaa nykyajan koiranpalvonta. Koko homma on jo ajat sitten mennyt aivan liian pitkälle. Nykyään Suomessa kuulemma syntyy enemmän koiria kuin lapsia. Varmaan tulevaisuudessa koirat ajavat bussia ja tekevät leikkauksia sairaalassa.

Ei tässä mistään koirapalvonnasta ole kyse, vaan siitä ettei ketään eikä mitään saa vahingoittaa. On varmaa överi tapauksia, jossa koira (tai muu lemmikki) on suurinpiirtein maailman napa, mutta normi ihmisillä koira on perheenjäsen, mutta kuitenkin se "alin" arvojärjestyksessä. Ja vaikka on alin arvojärjestyksessä, voi olla todella rakastettu ja arvostettu ja se pitää sille koiralle (tai muulle lemmikille) näyttää joka päivä hyvällä kohtelulla.