Ottaako teitä muita päähän terveydenhuollossa...
Se, jos terveydenhoitaja ei voi sanoa mitään positiivista, vaan lähinnä keskittyy kaikkeen negaan ja siihen mikä on vialla (vaikka se olisi vähäisempää kuin positiiviset asiat)? En tarkoita, että pitäisi maasta taivaaseen kehua, mutta riepoo se, että pitää vaan läksyttää siitä, että esim. yksi veriarvo on viitearvojen yläpuolella kuin edes jotenkin ohimennen todeta muita juttuja, jotka ovat kohdillaan? Rupesin jopa miettimään sitä, että mahtaako vaikuttaa se, jos asiakas/potilas on itse terveydenhuoltoammattilaista paremmassa kunnossa ja hoitajaa alitajuisesti tämä ketuttaa eikä sitten pysty sanomaan mitään kivaa tai mukavaa kommenttia. Minusta pieni rohkaiseva sana olisi aina paikallaan ja antaisi intoa ja motivaatiota korjata sitäkin puolta mikä on ehkä pielessä. Mitä mieltä olette?
Kommentit (39)
Suomessa on se ongelma että ei juuri anneta positiivista palautetta.
Pieni positiivinen sana tai rohkaisu merkitsee niin paljon.
Yritän aina itse muistaa tämän kun olen ihmisten kanssa tekemisissä.
Varmaan kysyisin, että mikään arvo ei siis ollut viiterajoissa. Asioin yksityisellä, lääkärillä en koskaan terveydenhoitajalla.
Työterveyshuollossa tuntuu, että siellä joku nuori simpsakka hoitaja oikein on elementissään, kun saa ripittää vaihdevuosi-ikäisiä jo muutenkin lannistumassa oleviatätejä. On väärä asenne tämmöinen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on se ongelma että ei juuri anneta positiivista palautetta.
Pieni positiivinen sana tai rohkaisu merkitsee niin paljon.
Yritän aina itse muistaa tämän kun olen ihmisten kanssa tekemisissä.
Niin totta. Pienikin kiva sana voi pelastaa monen päivän ja antaa kimmokkeen johonkin suurempaan. Hyvä kannattaa aina laittaa kiertämään.
Ärsyttää kun lääkärit popsii itse opamoxia ym rauhottavia mutta ovat nihkeitä määräämään niitä potilailleen. Outoa.
Auta armias, jos satut olemaan hyväkuntoinen ja ikäiseksesi ihan ok näköinen viiskymppinen. Kyllä aistittavissa on, että sitä nuorta, mutta pullahtanutta nitisevän tiukassa collegetakissaan hikoilevaa työterveyshoitajaa sapettaa, kun tädillä ei olekaan 30 kiloa ylipainoa, diabetestä, yöunia verottavia vaihdevuosioireita ja tissutteluongelmaa. Pitää sitten yrittää tylyttää keinolla millä hyvänsä. On huomattu ja ei ole kiva juttu.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on se ongelma että ei juuri anneta positiivista palautetta.
Pieni positiivinen sana tai rohkaisu merkitsee niin paljon.
Yritän aina itse muistaa tämän kun olen ihmisten kanssa tekemisissä.
Varmasti ihan jokaisesta ihmisestä ja terveydentilastaan löytyy jotain positiivistakin sanottavaa. Oli se sitten mitä hyvänsä. Toki tosiasiat on hyvä tiedostaa, mutta negaaminen ei motivoi ketään. Päin vastoin.
Minulla on tuollainen narisija esimiehenä. Virheistä jankuttava pösilö, vaikka teen todella paljon töitä.
Terveydenhuollossa ei ole tarkoitus tehdä muuta kuin selvittää huolestuttavat poikkeamat asiakkaan terveydessä joten luonnollisesti niistä myös puhutaan. Tietenkin asiakas voi kysyä jos häntä huolestuttaa jokin asia ja hän haluaa lisäselvityksen. Psykiatrisen puolen terveydenhuoltoon voi hakeutua jos ongelmat ovat lähinnä tällä puolella?
Voi hyvänen aika taas tätä sakeeta tajunnan virtaa.
En mene terveystarkastukseen saadakseni kehuja tai kuullakseni, mitkä asiat ovat kunnossa. Haluan tietää, onko jotain vialla ja voinko vaikuttaa siihen, että tilanne paranee. Siksi on ihan turha kehua hemoglobiinia tai maksa-arvoja, jos ne ovat kunnossa eikä elämäntapamuutosta tarvita.
Ihanko oikeasti teille pitää autohuollossa kertoa, että jarrut on kunnossa eikä moottorissa ole vikaa, mutta akku on tiensä päässä ja siksi auto ei käynnisty? Että kerrotaan kaikki, mitä ei tarvitse korjata ja lopuksi sivulauseessa mainitaan, että by the way, tää pitää uusia.
Nyt menee kuulkaa teillä kasvatus ja lääkärissäkäynti sekaisin.
Pitäiskö siellä potilasta kehua, että olipas sinulla hieno valkosolutulos ja pissakin ihan kirkasta! Ja tarra kouraan ja next.
Joo en oikein tiedä miten tuolla terveystarkastuksissa pitäisi käyttäytyä, että olisi tarpeeksi "miellyttävä" potilas autettavaksi ja oikein opastettavaksi. Jos liian itsevarmasti ja reippaasti kerrot itsestäsi, mahdollisista ongelmistasi ja niin edelleen, niin hoitaja ikään kuin vetäytyy säästöliekille etkä saa hänestä mitään konkreettista irti. Sitten taas, jos esität hiljaista arkaa ja ujoa vässykkää, niin ehkä herätät enemmän sympatiaa, mutta saatat saada ihan vääriä neuvoja, kun et kerro itse kaikkea ja hoitaja ei tajua kysellä oikeita kysymyksiä. Tosi vaikeaa.
Pitäisi saada olla oma itsensä ja silti saada paras mahdollinen kohtaaminen ja hoito, mutta tämä kun ei aina vain toteudu.
Ottaa. Itsellä on kertoja joissa kyllä on asiallisuutta mutta se piikki heitetään juuri sinne, mikä on heikko kohta. Jos nuo saisi heti riittävän kovan henkilökohtaisen seuraamuksen, voisivat kasvaa normaaleiksi työntekijöiksi hetkessä. Joskus ollut yksittäisiä negakertoja, joissa mikään ei ole positiivista. Muuta kuin ylemmän henkilön oman narsismin pönkittäminen.
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuollossa ei ole tarkoitus tehdä muuta kuin selvittää huolestuttavat poikkeamat asiakkaan terveydessä joten luonnollisesti niistä myös puhutaan. Tietenkin asiakas voi kysyä jos häntä huolestuttaa jokin asia ja hän haluaa lisäselvityksen. Psykiatrisen puolen terveydenhuoltoon voi hakeutua jos ongelmat ovat lähinnä tällä puolella?
Minusta tuntuu, että ihan koko terveydenhuollon alalla tarvittaisiin koulutusta ihmisen kohtaamisen ja psykologian saralta. Autistityyppinen tökstöks-kommunikointi ei vain toimi suurelle osalle ihmisistä, vaikka se varmaan teoriassa tehokkainta onkin.
Vierailija kirjoitti:
En mene terveystarkastukseen saadakseni kehuja tai kuullakseni, mitkä asiat ovat kunnossa. Haluan tietää, onko jotain vialla ja voinko vaikuttaa siihen, että tilanne paranee. Siksi on ihan turha kehua hemoglobiinia tai maksa-arvoja, jos ne ovat kunnossa eikä elämäntapamuutosta tarvita.
Ihanko oikeasti teille pitää autohuollossa kertoa, että jarrut on kunnossa eikä moottorissa ole vikaa, mutta akku on tiensä päässä ja siksi auto ei käynnisty? Että kerrotaan kaikki, mitä ei tarvitse korjata ja lopuksi sivulauseessa mainitaan, että by the way, tää pitää uusia.
No kuule juurikin näin. Vai onko se joku ongelma, jos kertoo pari positiivistakin seikkaa? Ajallisesti vie varmaan 6 sekuntia ja asiakas tietää, että auto on tarkastettu perusteellisesti ja että hän voi olla hyvillä mielin ja huoletta jarrujen ja moottorin suhteen.
Vierailija kirjoitti:
En mene terveystarkastukseen saadakseni kehuja tai kuullakseni, mitkä asiat ovat kunnossa. Haluan tietää, onko jotain vialla ja voinko vaikuttaa siihen, että tilanne paranee. Siksi on ihan turha kehua hemoglobiinia tai maksa-arvoja, jos ne ovat kunnossa eikä elämäntapamuutosta tarvita.
Ihanko oikeasti teille pitää autohuollossa kertoa, että jarrut on kunnossa eikä moottorissa ole vikaa, mutta akku on tiensä päässä ja siksi auto ei käynnisty? Että kerrotaan kaikki, mitä ei tarvitse korjata ja lopuksi sivulauseessa mainitaan, että by the way, tää pitää uusia.
Mulle kerrotaan, mikä on kunnossa. Käytän auton ennen katsastusta huollossa ja laitetaan kuntoon. Tulee yksityiskohtainen raportti.
Autokin saa paremman kohtelun kuin ap.
Viimeisimmstä työterveystarkastuksesta jäi aika paska fiilis. Juuri sellainen, että kaikki on pielessä. Onko tämä sitten kenties heidän tavoitteenaankin, että masennetaan ja lannistetaan työntekijä entisestään? Semmoinen vaikutelma jäi.
Olisko naisen kateus toista kohtaan läsnä tässäkin ja pitää vaan päästä mollaamaan ja lyttäämään oikein viran puolesta?