Onko sulla se päähänpinttymä, että jotain syötävää syödään vain määrätyllä aterialla

Ensin syödään pääruoka ja sitten jälkiruoka. Kumma päähänpinttymä tuokin.

English breakfast

Munia, pekonia, perunapaistos, sieniä, tomaattia, papuja

Eräällä tutulla on pakkomielle suorastaan siitä, että ruoka pitää syödä juuri tietyllä tavalla. Päähänpinttymä esimerkiksi jälkiruoista. Mikäs siinä, jos kyttäisi vain omia syömisiä, mutta valittaa muiden syömisistä.

Näin aikuisena on onneksi vapaus valita miten ja milloin syö ruokansa, sekä tietysti missä järjestyksessä.

Tuttu suorastaan raivoaa, jos syö jälkiruoan ennen pääruokaa.

Minulla ei ole muita, mutta esim. perheen kanssa joku pieni keittoruoka, esim. herne- tai kasvissosekeitto on aina lounaaksi, ei päivälliseksi.

Itse usein jätän sen lounaan välistäkin, ja tykkään että illalla on kunnolla täyttävä ruoka.

Eli perheelle riittää se yksi hernekeittopurkki lounaaksi, mutta päivälliseksi en sitä tee.

Paitsi jos syön sen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mahdolliset herkut kuuluu aina iltaan.. Lapsuuden perheessä oli tällainen tapa, että viikonloppuisin saunan+iltapalan jälkeen sai karkit tai jätskit.

Nykyäänkin nelikymppisenä ilta-aika on oikea herkkuhetki, muuten siitä ei osaa samanlailla nauttia

Kenhonkellomme mukaan ruuansulatus toimii parhaiten keskipäivällä, joten siinä mielessä olisi fiksumpaa syödä päivän raskain ateria ja herkut silloin. Illalla mahdollisimman kevyesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahdolliset herkut kuuluu aina iltaan.. Lapsuuden perheessä oli tällainen tapa, että viikonloppuisin saunan+iltapalan jälkeen sai karkit tai jätskit.

Nykyäänkin nelikymppisenä ilta-aika on oikea herkkuhetki, muuten siitä ei osaa samanlailla nauttia

Kenhonkellomme mukaan ruuansulatus toimii parhaiten keskipäivällä, joten siinä mielessä olisi fiksumpaa syödä päivän raskain ateria ja herkut silloin. Illalla mahdollisimman kevyesti.

Ruuansulatus toimii parhaiten levossa. Aktiivisena aikana käytetään sitten ne energiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan osaisi syödä päivälliseksi muroja tms enkä ilta- tai aamupalaksi "kunnon ruokaa".

Onko sulla jotain järkevää perustelua tälle?

Ei muuta kuin että se tuntuisi väärältä, kuin laittaisi paidan väärin päin ylleen tai säilyttäisi avaimiaan eri paikassa kuin aina. 

Ei todellakaan. Uskoisin noiden päähänpinttymien olevan iso syy kotitalouksien ruokahävikkiin. Minulla lähtee syöminen yleensä siitä, että mitä on menossa ehkä vanhaksi. Jos kaapissa on jotain sellaista, se syödään ensin. Voin vetää ne lihapullat vaikka aamupalaksi. Meillä ei menekään käytännössä mitään hukkaan.

Minun teki todella pahaa katsella, kun tuntemani noin 9-vuotias lapsi söi vuoro-suupaloin jälkiruokaa ja pääruokaa. NIIN EI SAA TEHDÄ!!! Äitinsä vain hymyili vieressä.