Lue keskustelun säännöt.
Oletko karaistunut kylmälle elämäsi varrella, ja miten?
Kommentit (21)
Noin 40-vuotiaasta lähtien käynyt ympäri vuoden uimassa useamman kerran viikossa. Eli siis kymmenisi vuotta. Avannossa kastaudun, en ui pitkiä matkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon, sen jälkeen ku alkoi vaihdevuodet ja kuumat aallot, ihanaa välillä käydä ulkona t paidassa ku on pakkasta, vähä viilentymässä
Ulkohuussissa alle kouluikäisenä kolmenkymmenenasteen pakkaskelissä pohjoisessa Suomessa. Ja pihan poikki kulkiessa saunaan mennessään ja poistullessaan pelkkä kylpytakki päällä ja huopaiset tossukat jaloissani talvipakkasella tarpoen lumista kapeaa polkua pitkin.
Avantouintia olen harrastanut noin 20 vuotta, jossain vaiheessa uin joka päivä ja kerrallaan 5-10 minuuttia, mutta nykyään se on sellainen pikainen pistäytyminen.
Tiedoksi, että esim. sellainen ihminen, jolla on sirot raajat, ei voi karaistua kylmälle. Verisuonilla on niin vähän tilaa jänteiden yms rakenteiden välissä, että esim. sormiin ei virtaa tarpeeksi verta, jotta pysyisivät lämpiminä kylmässä ilmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karaistuminen ehkä väärä sana. Elämän ongelmiin lopulta turtuu ja tottuu. Siitä tulee osa elämää, joka määrittelee omaa tulevaisuutta.
Muutama huono suhde opetti. Jos alan yhtään tuntemaan huonoa oloa suhteessa lähden kälppimään, parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutama huono suhde opetti. Jos alan yhtään tuntemaan huonoa oloa suhteessa lähden kälppimään, parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.
EIkö nyt ollut kyse kylmästä?
Pakkanen. Siitä suomalaiset tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjoisessa susirajalla lukioikäisenä pyöräilin kovillakin pakkasilla kouluun. Nenän palellutin jokusen kerran, lähti nahkatkin nokanpäästä, sormet ja varpaat sitäkin useammin. Siinä mitään karaistunut vaan nykyään sormia ja varpaita särkee usein pakkasella. Pidän aina paksuja hanskoja ja sukkia.
En. Inhoan vanhemmiten kylmää ja pakkasta aina vain enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole. Tässä vuosien varrella on tullut riesaksi infektioastmaa ja ruusufinniä, kylmästä on vain entistäkin enemmän riesaa.
Uin joka päivä nestemäisessä typessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70-luvulla, energiakriisi ja öljylämmitys, sisälämpötila 14 astetta talvella.
Viihdyn kyllä edelleenkin viileässä .
Ulkomailla asuessa sisälämpötila+16
En.
Minäkin olen palelluttanut sormeni niin pahasti että nahat lähti sormenpäistä ja nyt ne ei kestä kylmää enää yhtään enkä ole siitäkään mihinkään karaistunut. Ihan yhtä vähän siedän kylmää kuin ennenkin..
En, alkaa tämä lumihelv**** jo tympimään ja jos voisin muuttaisin etelään.
Aina minulla on ollut huono verenkierto sormissa ja varpaissa. Nuorempana (alle 30v) kuitenkin tyhmänä usein "karaistin" itseäni ja lukemattomat kerrat olikin tunto jo täysin pois raajojen päistä. Muistelen, että usein piti lämmitellä 5-10 minuuttia lämpimässä suihkussa, ennen kuin tunto palaili takaisin. Lopputulemana se, että nyt 48 vuotiaana ei sormeni ja varpaani meinaa kestää kylmää enää ollenkaan, vaan menevät todella herkästi tunnottomiksi ja ah sitä kipua, kun taas sulavat.
Vinkkinä nuorille, pukeutukaa aina riittävän lämpimästi, etenkin kädet, jalat ja pää.
Tuo sana "karaistaminen" on täysin väärä. Jos riittävän monta kertaa jäädyttää raajojensa ääripäät, ne vain paleltuvat uudelleen entistä herkemmin.
En ole karaistunut ja tuntuu että kun ikää tulee niin palelee entistä enemmän.
M.51