Mitä teille on tapahtunut niin kuin elokuvissa?
Suren tässä rakkaussuruja ja toivoin juuri, että jos edes joskus elämä menisi kuin elokuvissa.
Itsellä ei tule rakkaudessa tällaista mieleen, mutta kerran nuorena tuli olo niin kuin kaikki olisi tapahtunut elokuvassa. Laman ja köyhyyden keskellä isäni yllätti minut ja oli ostanut minulle uuden auton (siis käytetyn,mutta minulle uuden). Silloin tunsin oloni niin kuin olisin ollut elokuvassa.
Kommentit (27)
Minä olen sellainen slapstick-komedian hahmo. Esimerkiksi tuli tieto että lapseni oli voittanut kuniamaininnan paikallisen kesätapahtuman järjestämässä kirjoituskilpailussa. Olin hieman yllättynyt mutta tietysti onneni kukkuloilla, meidän Janipetteri! Sitten kävi ilmi että kilpailuun oli osallistunut käytännössä vain lapseni luokka, voittajat olivat lapseni kavereita ja lapsen kirjoittama teksti oli sanotaan nyt hieman kyseenalainen 🤣. Hän oli ottanut tehtävänannon hieman liiankin konkreettisesti. Lapsen kaveri sen sijaan oli kirjoittanut todella suloisen tekstin. Siellä se mukulani teksti sitten oli kesäjuhlien näyttelyssä kehystettynä ja nimi alla. Nyt jo huvittaa, mutta silloin ketutti.
Pari rajua kolaria. Josta yleensä ei selvitä. Selvisin, en juopotellut enää.
Uinut paikassa josta tulee takaisin vain 1/10.
Moottoripyörällä..
Lentänyt ilman lupaa
Pudonnut..
Pommi..( eikä liittynyt sotaan)
Elämäni kuin romaanista, mutta raadollisen totta..
Kun aina sanotaan että ei kukaan tule kotoa kyselemään, niin mulle kuitenkin kävi näin. Olin eronnut pitkästä parisuhteesta. Lapset oli pieniä, ja tuntui siltä että elämä oli pelkkää arjen pyörittämistä. Olin aika väsynyt ja jälkeenpäin ajateltuna varmaan masentunutkin. En uskonut enää uutta miestä löytäväni, kun en juuri missään edes käynyt. Sitten myöhään yhtenä iltana nuoruuden ihastukseni soitti minulle. En edes tunnistanut heti äänestä, vaan luulin että oli soittanut väärään numeroon. Onneksi tajusin ennen kuin ehdin katkaista puhelua. Puhuttiin monta tuntia, monena iltana. Sitten käytiin kahvilla, ja siitä se vähitellen lähti. Nyt ollaan oltu naimisissa jo 12 vuotta.
Hämähäkki puri mua kerran niskaan nii aloin tuottamaa seittiä käsist ja pystyin kiipeilee kaikkien rakennusten seinii pitkin. Nostan penkistä 10 tonnia ja hypin jopa metrejä eteenpäin. Voitin muun muasssa Hulkin yhessä taistelussa mikä on jo aika hyvä
Tapasin mieheni metsässä ollessani sienestämässä, hän oli eksynyt metsään lenkillänsä ja kaipasi apua päästä pois. Oli juuri muuttanut alueelle eikä metsä ollut vielä tuttu, itse taas tunsin metsän kuin omat taskuni. Ystävystyttiin, jossain vaiheessa rakastuttiin ja naimisissa ollaan nyt oltu 5 vuotta.