Miksi on vaikea olla ostamatta jotain, jos saa tosi halvalla?

Ei ole, koska en tarvitse, en osta vaikka perään nakkeluhinta olisi.

En osta mitään myöskään alennusmyynnistä, ne on silkkaa huijausta.

Ostan vain jos tarvitsen jotakin.

Päinvastoin. Mä en edes katsele kaupassa sellaisia tavaroita, joita en tarvitse. En todellakaan edes harkitsisi sellaisen ostamista.

Meillä kutsutaan tuota Sulo Vilen -syndroomaksi.

Sulo vilen geeni on hallitseva jos on pakko ostaa kun halvalla saa.

Mulla itsellä on kyllä vähän hamstraamiseen taipumusta, kun halvalla saa. Esim eilen cittarissa alessa isot kylpypyyhkeet 4€/kpl. Pitihän niitä useampi ottaa vaikka entisiäkin ihan tarpeeksi.

Ihminenhän on metsästäjä-keräilijä. Itsellä tämä näkyy juuri siinä että kun halvalla jotain löytää niin ikään "metsästysvietti* tyydyttyy.

Omassa suvussa oli eräskin edesmennyt sota- ja pula-ajan elänyt henkilö, joka hamstrasi ihan kaikkea, kun puoliilmaiseksi sai.

Kertoi että ostaa, koska ei halua enää ikinä kärsiä puutteesta.

Kyllä se vähän yli meni hänellä, jos uusia lakanoitakin kaapissa 20kpl, lukuisia uusia vaatteita ja käyttämätömiä astioita jne...

Itsellä ostaminen lähtee yleensä tunnepohjalta, jotenkin se halpa hinta vetoaa.

Varsinkin vaatteita jos löytyy halvalla niin tulee ostettua liikkaa. Ostamisesta tulee semmonen hyvä fiilis.

Ei tuota vaikeuksia. En ota vastaan edes ilmaiseksi tavaraa, mitä en tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä on kyllä vähän hamstraamiseen taipumusta, kun halvalla saa. Esim eilen cittarissa alessa isot kylpypyyhkeet 4€/kpl. Pitihän niitä useampi ottaa vaikka entisiäkin ihan tarpeeksi.

Ihminenhän on metsästäjä-keräilijä. Itsellä tämä näkyy juuri siinä että kun halvalla jotain löytää niin ikään "metsästysvietti* tyydyttyy.

Heitätkö entiset sitten pois, muutenhan on kaikki paikat kohta täynnä roinaa ja tavaraa ja pyyhkeitä pataljoonalle.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ostaminen lähtee yleensä tunnepohjalta, jotenkin se halpa hinta vetoaa.

Varsinkin vaatteita jos löytyy halvalla niin tulee ostettua liikkaa. Ostamisesta tulee semmonen hyvä fiilis.

Mulle ei kylläkään tule hyvää fiilistä ikinä siitä, että kulutan rahaa turhuuteen.

Vaatteissa on mulla sama ongelma, pikamuotiketjuista saa eurolla t-paitoja ja kaikkea muuta kivaa, talvitakkeja ostin just vähän aikaa sitten Kympillä NewYorkkerista.

Puolisoni on hamstraaja ja se on ahdistavaa. Itse en todellakaan osta mitään, mitä en tarvitse, enkä ota edes ilmaiseksi mitään tuotenäytteitä tms. Kauhulla ajattelen niitä, jotka puolisoni omaisuuden perivät. Roskalavoittain tavaraa hävitettäväksi. Ja koko ajan lisää kertyy. Viimeksi tällä viikolla sai siskoltaan kaksi lähes käyttämätöntä pöytälamppua. Kysyin, miksi otti ne, kun meillä ei ole niille pienintäkään tarvetta. Pöytälamppuja on ennestään enemmän kuin tarvitsemme. Sai kuulemma hyvän mielen siitä, että siskonsa helpottui kun pääsi niistä eroon. No, menivät suoraan tuonne isoon varastoon ja siellä ne nyt sitten odottavat sitä päivää, että kuolinpesä joutuu viemään nekin kierrätykseen tai kaatopaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla itsellä on kyllä vähän hamstraamiseen taipumusta, kun halvalla saa. Esim eilen cittarissa alessa isot kylpypyyhkeet 4€/kpl. Pitihän niitä useampi ottaa vaikka entisiäkin ihan tarpeeksi.

Ihminenhän on metsästäjä-keräilijä. Itsellä tämä näkyy juuri siinä että kun halvalla jotain löytää niin ikään "metsästysvietti* tyydyttyy.

Heitätkö entiset sitten pois, muutenhan on kaikki paikat kohta täynnä roinaa ja tavaraa ja pyyhkeitä pataljoonalle.

En valitettavasti pysty heittämään, vaikea on luopua mistään tai heittää mitään pois. Pyrin kuluttamaan kaiken ihan loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuota vaikeuksia. En ota vastaan edes ilmaiseksi tavaraa, mitä en tarvitse.

Enkä mä mielelläni ota edes lahjoina, joita kiitos, saan hyvin harvoin, mitään sellaista, mitä en tarvitse. Ahdistaa säilöä jotain turhaa, etsin sellaiselle nopeaan jonkun muun sijoituspaikan. Onneksi on kirppareita.

Då det är frågan om konsumtionsvaror som mat, dryck och olika hushållsvaror, är det ekonomiskt att ha ett _litet_ lager av det mesta som man fyller på då priserna är lägre. Att köpa skrot för att det kostar lite eller något som man varken behöver eller vill ha, är en helt annan sak.

Vierailija kirjoitti:

Omassa suvussa oli eräskin edesmennyt sota- ja pula-ajan elänyt henkilö, joka hamstrasi ihan kaikkea, kun puoliilmaiseksi sai.

Kertoi että ostaa, koska ei halua enää ikinä kärsiä puutteesta.

Kyllä se vähän yli meni hänellä, jos uusia lakanoitakin kaapissa 20kpl, lukuisia uusia vaatteita ja käyttämätömiä astioita jne...

Mullakin oli suvussa hamstraaja joka eli sota- ja pula-aikana. Hän oli ammatiltaan ompelija.

Kun hänen kuolemansa jälkeen asuntoa tyhjennettiin oli kyllä aikamoinen järkytys.

Monta isoa säkillistä kankaanpaloja, lankoja, pestyjä elintarvikepakkauksia, vaatelumppuja, sanomalehtiä usean vuoden ajoilta. Oikeestaan vaikea sanoa mitä asunnosta ei olisi löytynyt.

Talo jossa asui, oli lattiasta kattoon täynnä kaikenlaista roinaa. Se oli hirveää...

En osta mitään turhaa.

Jos ostaa jotain turhaa alesta.

Esim. normaali hinta 10e ja alennuksen jälkeen uusi hinta 2 euroa. Alennus siis 80%.

Et suinkaan säästä 8 euroa vaan tuhlaat 2 euroa! Sulta menee silti kaksi euroa, joten ehkäpä kuitenkin kannattaa jättää kuitenkin ostamatta ja säästää se 2e.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kutsutaan tuota Sulo Vilen -syndroomaksi.

Ostan kun halvalla saan, yleensä sesonkiajan ulkopuolella ja omistan Vilen look piponkin. Myyn välillä poiskin mutta en halavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa suvussa oli eräskin edesmennyt sota- ja pula-ajan elänyt henkilö, joka hamstrasi ihan kaikkea, kun puoliilmaiseksi sai.

Kertoi että ostaa, koska ei halua enää ikinä kärsiä puutteesta.

Kyllä se vähän yli meni hänellä, jos uusia lakanoitakin kaapissa 20kpl, lukuisia uusia vaatteita ja käyttämätömiä astioita jne...

Mullakin oli suvussa hamstraaja joka eli sota- ja pula-aikana. Hän oli ammatiltaan ompelija.

Kun hänen kuolemansa jälkeen asuntoa tyhjennettiin oli kyllä aikamoinen järkytys.

Monta isoa säkillistä kankaanpaloja, lankoja, pestyjä elintarvikepakkauksia, vaatelumppuja, sanomalehtiä usean vuoden ajoilta. Oikeestaan vaikea sanoa mitä asunnosta ei olisi löytynyt.

Talo jossa asui, oli lattiasta kattoon täynnä kaikenlaista roinaa. Se oli hirveää...

Jokaiselle turhan ostelijalle tekisi hyvää nähdä hamstraajan koti (ja varastotilat). Läheisten helvetti. Hamstraaminen on sairaus mutta yleensä hamstraajilta puuttuu sairaudentunto.