Onko 21-22 vuotiaat teidän mielestä lapsia?

Nuoria

Outo kysymys, ei tietenkään ole.

Kyse ei ole kenenkään mielipiteestä, sillä aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti.

Henkisesti kyllä. Silti panisin.

Nuoria aikuisia, vaikka tietysti myös jonkun lapsia.

Ei. Olin 21v naimisissa ja äiti. Oma 22v poikani on opiskellut kaksi ammattia, vakitöissä, vastuullinen aikuinen.

Jos ne on mun, niin ne on mun lapsia, Aina.

Ei. Olen itse nyt 48, mutta en muista olleeni mitenkään erityisen lapsellinen itse tuossa iässä. Opiskelin yliopistolla, minulla oli koira ja harrastin sen kanssa agilityä, vietin rauhallista elämää. En ole koskaan ollut sen luonteinen, että nuorten menot olisi kiinnostaneet, biletys ja sen sellainen. Eikä nekään ihmiset välttämättä olleet lapsellisia, joita ne kiinnosti, voi toki juhlia ja käydä festareilla ja silti olla myös asiansa tunnollisesti hoitava, järkevästi ajatteleva aikuinen ihminen.

Mun lapsi täyttää tänä vuonna 22. Kyllä sen ajatuksissaan näkee vielä(kin) hätinä yläasteikäisenä hontelona hujoppina, lapsena se tulee mulle aina pysymään mielessä, mutta nuori mies se oikeasti on. Sitä vaan toivoo, että pääkoppa pysyy selkeänä, ei iske mitkään muistisairaudet, niin osaa kohdella sitä ikäisenään, eikä taannu pitämään sitä kirjaimellisesti lapsena, kuten kävi mulle mun isoisän kanssa.

No ei oo.

Osa on lapsellisia nuoria aikuisia, osa vähemmän lapsellisia. Niin ja tietty osa aivan holhottavia, joilla koko elämän ennuste heikko, mutta sentään vähemmistö.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Olin 21v naimisissa ja äiti. Oma 22v poikani on opiskellut kaksi ammattia, vakitöissä, vastuullinen aikuinen.

Sama mut kieltämättä kaikki, varsinkaan nykynuoret, ei pysty ottamaan vastuuta itsestään ja elämästään saati lapsesta välttämättä missään iässä.

Siis jos äidiltä kysyttäisi niin ovathan he aina hänen lapsiaan.

Mutta meille muille tuon ikäiset ihmiset ovat aikuisia. Käytän itse jo 14-vuotiaasta sanaa nuori. Koen sen olevan jotenkin kunnioittavampaa kuin lapsi. Lapsesta tulee mielikuva että on sellainen pieni eikä tiedä mistään mitään. Nuoret sentään jo vähän tietävät maailmasta.

Kyllä. Juuri kahden lapsen 22-vuotias äiti poisti minut Instagram-seuraajistaan kun en tykännyt hänen kuvistaan :D 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Juuri kahden lapsen 22-vuotias äiti poisti minut Instagram-seuraajistaan kun en tykännyt hänen kuvistaan :D 

No voi hyvä tavaton... kuulostatkin sellaiselta sellaiselta vihaajatädiltä jonka ei välttämättä tahdo stalkkaavan ja ruotivan negatiivisesti tekemisiään. Olisiko ollut aikuisempaa ilmoittaa erikseen että esti sinut koska olet kiusaaja?

Vierailija kirjoitti:

Ei. Olen itse nyt 48, mutta en muista olleeni mitenkään erityisen lapsellinen itse tuossa iässä. Opiskelin yliopistolla, minulla oli koira ja harrastin sen kanssa agilityä, vietin rauhallista elämää. En ole koskaan ollut sen luonteinen, että nuorten menot olisi kiinnostaneet, biletys ja sen sellainen. Eikä nekään ihmiset välttämättä olleet lapsellisia, joita ne kiinnosti, voi toki juhlia ja käydä festareilla ja silti olla myös asiansa tunnollisesti hoitava, järkevästi ajatteleva aikuinen ihminen.

Niin ja joitain kiinnostaa tuollaiset menot läpi elämän, tai ainakin paljon pidempään kuin nuoruuden ajan.

Ärsyttää sellaiset asenteet, että parikymppisenä pitäisi olla aivan pentu ja bilettää monta kertaa viikossa, ja sitten kolmikymppisenä pitäisi "rauhoittua" ja lopettaa kaikki meneminen. Suomessa on jonkin verran tuollaista kulttuuria, että parikymppisenä pitää sekoilla (kännissä) täysillä menemään, ja sitten sen jälkeen elämä on ohi ja loppuelämä ollaan tylsiä. 

Varhaiskeski-ikäisiä

Toiset on ja toiset ei. Kehitymme eri tahtia. Itse olin lapsellinen tuossa iässä. Tieteellinen totuus kuitenkin on,että aivot voivat kehittyä valmiiksi n.25-27 vuotiaana vasta.

Naisille se 30v on se raja, että nyt rauhoitu kun olet jo kulunut. Autoilijatkin tietävät (tai pitäisi tietää), että kuluneet renkaat eivät mahdollista yhtä kovaa menoa kuin tuoreet.

Ei ole lapsia. Mutta omat lapset ovat lapsia viisikymppisinäkin.