Lue keskustelun säännöt.
Voi ei!
21.11.2006 |
Aloitin uudessa työpaikassa, ja olen ihan lovena työkaveriini. Hän on fiksu, komea, miellyttävä, rikas... ja naimisissa - kuten minäkin. Rakastan miestäni, mutta enkä halua häntä pettää saati jättää. Silti en saa työkaveriani mielestäni. Pelkään aidosti, että olisin valmis vaikka mihin, jos hän vain tekisi aloitteen. Onneksi hän vaikuttaa kunnon mieheltä, joka ei vaimoaan pettäisi. Tätä on kestänyt kohta kaksi kuukautta. Ellei vuodenvaihteeseen mennessä hormoonini ole asettuneet, ei auta muu kuin vaihtaa työpaikkaa. Niin ristiriitainen oloni on. Sääli, sillä viihdyn työssäni mainiosti muistakin syistä. Onko vinkkejä? Eikä mitään pane sitä - juttuja, pliis!
Kommentit (73)
Tilanne on ainakin juuri sama :) Haaveillaan...
Järki on jo mennyt täälläkin, mutta ei se mitään.
t.mään, sekopää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei pääty niin herkästi katastrofiin ja kyyneliin, 41. Seksin tullessa mukaan mahdolliset ongelmat ovat mielestäni jo aivan eri mittakaavassa. Ehkä miehinen näkökulma asiaan, mutta minusta asiat ovat vielä jotenkin hallinnassa kunhan ei lipsuta punkan puolelle.
t.mään, yksinkertaistaa monimutkaisia asioita
uskoisin pysyväni kaidalla tiellä, 32, vaikka ei se helppoa ole.
Hyvä, etten ole sotkemassa ainakaan Sinun elämääsi. Yritän pysyä kilttinä -tai ainakin housut jalassa!
Unelmissani vain oot ...
t.mään, joka aikoo hoidella itsensä, kuten hyvin sanoit, aivan pikapuoliin useammankin kerran ;)
hieman helpottaa, että muillakin on samanlaisia ongelmia...
Kertoo aika paljon ihmisestä ja haluisin valita olenko tuollaisia ajattelevan ihmisen puolisko. Meillä on tehty selväksi mitä toinen ei hyväksy ja mitä toinen ei jne. tästä sitten yhteiset pelisäännöt.
Olisi hemmetin nöyryyttävää esim. esiintyä miehen firman juhlissa jos koko firma tietäisi miehen kuolaavaan sihteerin perään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kertoo aika paljon ihmisestä ja haluisin valita olenko tuollaisia ajattelevan ihmisen puolisko. Meillä on tehty selväksi mitä toinen ei hyväksy ja mitä toinen ei jne. tästä sitten yhteiset pelisäännöt.Olisi hemmetin nöyryyttävää esim. esiintyä miehen firman juhlissa jos koko firma tietäisi miehen kuolaavaan sihteerin perään!
Mutta aina näitä lukiessa tulee väistämättä mieleen, kieltävätkö ihmiset elämään luonnollisina kuuluvat tunteet. Toki jotkut ovat taipuvaisempia ihastumaan kuin toiset, mutta kukaan ei ole yli-ihminen. Ne jotka tukahduttavat tällaiset asiat itsessään, ovat ehkä kaikkein vähiten sinut oman seksuaalisuutensa kanssa tai ainakin taipuvaisia mustasukkaisuuteen.
Kumpi sitten on parempi, mustasukkainen mutta koskaan muihin ihastumaton puoliso vai toisia vilkuileva ja itsensä kanssa sinut oleva? Riskinsä molemmissa, mutta riskeiltä ei voi välttyä.
Aika outo veto muuten tuo sihteerin perään kuolaava mies. En minä ainakaan kovin herkästi tuomitse ihmisiä toisten perään " kuolaaviksi" , vaikka pientä flirttiä huomaisinkin. Eiväthän tunteet tai flirtti tarkoita vielä yhtään mitään. Monille ne ovat vain elämän suola.
t. flirttailevan mutta uskollisen miehen flirttaileva mutta uskollinen vaimo
Vierailija:
Meillä on tehty selväksi mitä toinen ei hyväksy ja mitä toinen ei jne. tästä sitten yhteiset pelisäännöt.
48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin olisi aika outoa jos en ikinä olisi ihastunut keneenkään muuhun yli 20-vuotisen yhteisen taipaleen aikana. Pettänyt en siis ole, joten en ihan kauheana sikana itseäni osaa pitää vaikka täällä sen leiman aika helposti saa...
Julkinen " kuolaaminen sihteerin perään" on tuskin kenestäkään erityisen tyylikästä, mutta en ole huomannut kenenkään sellaisesta puhuvan. Aikamoinen stereotypia muuten. Ainakin meidän sihteerimme on tyylikäs ja kunnioitettu vanhempi rouva.
Minä olen onnekseni ja onnettomuudekseni ihastunut tasaveroiseen työkaveriin. Siinäkin on sitä ihanuutta ja kärsimystä kylliksi ;)
t. mään
Minulla ei sitä ole, pidän harvoista ihmisistä ja olen kiintymyksen kautta oppinut rakastamaan. Sanoinkin että kaikki tuo on ok, jos puoliso tietää tuon piirteen puolisossaan. Esim. minulle oli aika kova paikka kun ymmärsin mieheni olevan kova flirttailemaan. Nyt sen kanssa on jo sujut.
En muista numeroa, mutta se joka sanoi että haluaisi tietää tuosta ominaisuudesta. Ja stereotypia sihteeristä tuli nyt ekana mieleen (tippakaan väheksymättä yhtäkään sihteeriä!), valitan en ole yli-ihminen en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiva ja kiinnostava VAI onko tuntuuko ihastus vievän jalat alta, antavan kipinää päivään ja möyrivän vatsanpohjassa?
Itse ihastun TODELLA harvoin niin, että se tuntuisi yhtään missään, mutta flirtti vain piristää päivää.
t. nainen, joka toivoo, ettei oma mies ainakaan kenenkään toisen perään räydy
kovinkaan kauheaa, että ihastuu muihinkin kun omaan puolisoon. Kunhan ei sitten ryhdy flirttiä kummempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuosta ihastumisesta vielä, ei kaikki ole ihastuvaa sorttia, ollenkaan!
Ettehän sano kasvissyöjällekään että " et ole törmännyt vain tarpeeksi houkuttelevaan pihviin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkujoulut olivat ja menivät. En uskaltanut juoda mitään, kun pelkäsin tekeväni itsestäni täyden pellen - tosin itseni jo sellaiseksi tunsin. Lopulta mies tuli luokseni juttelemaan. Keskustelu meni ihan luontevasti siihen suuntaan mihin tiesinkin sen menevän: välillämme on jotain... olisi kiva tehdä viettää aikaa yhdessä, sekstaillakin... mutta olemme molemmat naimisissa ja meillä on ihanat perheet... ollaan siis vain kavereita.
Siis uskomatonta: tämä mies oli niin fiksu, että huomasi vaikean olotilani, vaikka olen yrittänyt sitä kaiken tavoin peitellä - ilmeisen huonosti. Niinpä hän repi tyylikkäästi unelmiltani siivet ilman, että minun täytyi asian kanssa taistella. Voi että ihailen häntä, ja taidan vielä rakastaakin. Nyt kuitenkin tiedän, että hän on toisen oma ja haluaa sellaisena pysyäkin. Vaikka kuinka haluaisin, en voi sitä tosiasiaa muuttaa. Vaikka tuntuu hassulta, tämän pettymyksen myötä elämäni tuntuu paljon helpommalta ja olen luottavainen jatkonkin suhteen.
Täytyy kuitenkin tunnustaa, että masturboidessani tai mieheni kanssa rakastellessani suljen silmäni, ja ajattelen häntä...
Oikein hienoa, että asiat kääntyivät näin parhain päin Sinulla.
Kukaan ei voi viedä kuitenkaan meiltä yksityisiä unelmiamme!
Tsemppiä!
t. mään, samassa " ojassa"
Minä luin viestiäsi täällä sydän pamppaillen. Huh! Olen nimittäin itsekin nyt siinä tilanteessa, että tiedän 99%:n varmuudella tunteideni näkyneen ulospäin. Olen aivan nolon onneton niitä peittämään, vaikka yrittäisinkin. Ja kun näen miten niiden kohde käyttäytyy, niin hän joko tuntee samoin tai ainakin on imarreltu saamastaan huomiosta.
Olin jo tässä eräänä päivänä epätoivoinen ja pelkäsin, että mekin joudumme vielä asiasta puhumaan. En ole yhtään varma, että haluaisin. Vaikka kai sitä on tullut tehtyä itsensä jo niin pelleksi (kuten sinäkin kirjoitit), että olisiko tuolla niin väliä. :S
32
Me sellaiset miehet jotka vedämme naisia puoleensa joihin naiset ihastuu olemme tottuneet siihen että pikkujouluissa sun muualla kyhnää ja kihertää vaikka minkämoista kottaraista. Jos katselette ympärillenne niin huomaatte että ne on ne yhdet ja samat miehet joiden ympärillä naiset pyörii.
Onhan se kivaa mutta ei mekään niistä sen kummempaa numeroa tehdä, niihin tottuu.
Ei siis kannata nolostua vaikka se näkyisi ulospäinkin. Lähdetään sitten jatkoille hupailemaan jos siltä sattuu tuntumaan ja kemiat natsaa ym.
t. mies
Vierailija:
Me sellaiset miehet jotka vedämme naisia puoleensa joihin naiset ihastuu olemme tottuneet siihen että pikkujouluissa sun muualla kyhnää ja kihertää vaikka minkämoista kottaraista. Jos katselette ympärillenne niin huomaatte että ne on ne yhdet ja samat miehet joiden ympärillä naiset pyörii.
Onhan se kivaa mutta ei mekään niistä sen kummempaa numeroa tehdä, niihin tottuu.
Ei siis kannata nolostua vaikka se näkyisi ulospäinkin. Lähdetään sitten jatkoille hupailemaan jos siltä sattuu tuntumaan ja kemiat natsaa ym.
t. mies
Olen nainen ja voisin allekirjoittaa tuon saman, mutta vaihtaa sukupuolia. Itseni ympärillä kiehnää aina miehet jos missäkin bileissä, mutta en tee siitä numeroa. Jos hyvä vaihtoehto osuu kohdalle, voihan sitä kokeilla. ;)
Luuletko, että olisi kovin imartelevaa olla " vain yksi heistä" ? Silloinhan tilanne nolottaisi vielä enemmän.
Minä en tästä tunteideni kohteesta osaa sanoa yhtään, onko hän yleisesti naisten suosiossa vai ei. En ole ainakaan huomannut sellaista. Itseänikään en pidä minään miestennielijänä, vaikka olen kuulemma monien mielestä kaunis ja mukava.
32
Viestisi imartelee, mutta en silti usko olevani ihastuksesi... Lähipiirissä töissä ei ole nelikymppistä miestä. :)
Tsemppiä edelleen!! Haaveile, ajattele, hoitele itsesi jne, mutta älä koske toiseen naiseen, jos vähänkään uskot katuvasi jälkeenpäin.
32