Miten jatkaa elämistä huonoilla korteilla?

Vaikea sanoa. Ehkä onnistuu, jos kykenee tyytymään siihen vähään, mitä korteillaan saa. Eipä tää kyllä oikein elämisen arvoiselta tunnu. Mitään stanan "asenteesta kiinni" -sankaria en jaksa enää esittää. Jospa kuolo armahtaisi varhaisessa vaiheessa, aina voi toivoa.

Hyväksy kohtalosi ja saamasi kortit.

Älä ole kateellinen muiden onnelle. Toisten kohtuullinen onni ei ole sinulta pois, joten iloitse heidän puolestaan ja heidän kanssaan.

Jos omaat katkeruutta menneisyyttäsi tai kohtaloasi kohtaan, päästä kaikesta sellaisesta irti. Jos omaat vihaa jotakuta kohtaan, päästä kaikesta sellaisesta irti. Älä syytä muita kohtalostasi, vaikka näennäisesti olisitkin muiden tekojen seurauksena siinä missä nyt olet. Yritä ymmärtää mitä elämä tahtoo vaikeuksilla, kärsimyksillä ja koettelemuksilla sinulle opettaa.

Mikään ei pilaa tulevaisuuttasi tehokkaammin kuin katkeroitunut, kateellinen, vihan kyllästämä tai muulla tavoin myrkyttynyt mieli.

- Ihminen itse on pahin vastustaja omalle onnelleen

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa. Ehkä onnistuu, jos kykenee tyytymään siihen vähään, mitä korteillaan saa. Eipä tää kyllä oikein elämisen arvoiselta tunnu. Mitään stanan "asenteesta kiinni" -sankaria en jaksa enää esittää. Jospa kuolo armahtaisi varhaisessa vaiheessa, aina voi toivoa.

En minäkään jaksa esittää eikä pidäkään.

Jos sulla on pelikortit (4 maata), laita ne pois. Ja iske taskusta omat värikkäät kortit pöydälle. Ja niillä kokeilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta parempi pakka.

Ei ole mahdollista ja positiivinen asennekaan ei auta.

Sitten ei auta kuin hyväksyä tilanne ja pelata sillä mitä on saanut. Turha potkia tutkainta vastaan, vie energiaa turhaan.

En tiedä aloittajan elämää. Sen kuitenkin tiedän, että kolikolla on kaksi puolta. Ajattele sitä kääntöpuolta.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä.

Minulla on kaikki avaimet onneen; parisuhde, fyysinen terveys, hieman varallisuutta, vähän vielä ulkonäköäkin. Mutta masennus mustaa kaiken. Pahinta on kun näkee nuo jutut muilla ja ne tekevät heidät onnelliseksi. Mutta minä näen kaikessa omalla kohdalla vain mustaa tyhjyyttä. Harmittaa kun kaikki valuu hukkaan. Tuntuu että luoja on jakanut sysipaskat kortit eikä tilanne muuksi muutu.

Mieti voisko olla että tukahdutat kiukun jostain asiasta. Ei toimi kaikilla mutta osa porukasta on joutunut lapsena tukahduttamaan kielletyt tunteet ja ne on se masennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä.

Minulla on kaikki avaimet onneen; parisuhde, fyysinen terveys, hieman varallisuutta, vähän vielä ulkonäköäkin. Mutta masennus mustaa kaiken. Pahinta on kun näkee nuo jutut muilla ja ne tekevät heidät onnelliseksi. Mutta minä näen kaikessa omalla kohdalla vain mustaa tyhjyyttä. Harmittaa kun kaikki valuu hukkaan. Tuntuu että luoja on jakanut sysipaskat kortit eikä tilanne muuksi muutu.

Mieti voisko olla että tukahdutat kiukun jostain asiasta. Ei toimi kaikilla mutta osa porukasta on joutunut lapsena tukahduttamaan kielletyt tunteet ja ne on se masennus.

Minä esim luulin että olen niin hieno ihminen etten ole koskaan vihainen tai tunne kaunaa ihmisiä kohtaan. Virhe! Sen sijaan olin masentunut 15 vuotta kunnes ymmärsin kuvion ja lopetin kynnysmattona olon.

Alhaalta pääsee kyllä ylös.

Jos muut ihmiset yleisesti siinä ympärillä sattuvat olemaan m.u.lkkuja, niin sille asialle ei itse mahda mitään.

Entäs tää sitten.. heikkolahjaisena idioottina turvaudut toisiin ihmisiin ja kun he ovat käyttäneet hyväksi ja kuluttaneet sinut loppuun, eikä sinulla enää ole käyttöä, niin ne heittävät sinut pois kuin vanhan likaisen rätin? Heikkolahjainen ei saa elämässä yhtään mitään, ja ne joilta onnistut heikkolahjaisuuden piilottamaan edes jotenkin, niin sanovat vain että kaikki on paskasta asenteesta kiinni ettei ole kavereita, rahaa yms muuta mukavaa. Mukavaa elämää dyskalkylian, adhd:n ja hahmotushäiriöiden kera kun puolisokin haluaa oikein paperilla vahvistuksen näistä vaikket selvästikään osaa edes vi ttu lukea karttaa tai laskuja laskea.