Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisyys.
19.02.2023 |
13.vuosi erakkoelämää.Viime viikolla en puhunut kenenkään mitään.Vähän huono fiilis nyt viikonloppuna ollut.
Vähän ahdistaa tämä tilanne.Aivan hyvin voi mennä 2 viikkoa etten puhu kenenkään kanssa.Kirkossa käyn tiistai iltana ja joskus sunnuntaisin.98% istun kirkonpenkissä yksin hiljaa kuunnellen.En puhu kenenkään kanssa mitään.
Nyt viikonloppuna en ole puhunut mitään.Eihän tämä näin voi jatkua.Kyllä tähän pitäisi muutosta saada.
Tämä erakkoelämä ei ole oma valintani.Olisin toivonut jotain muuta.
Kommentit (96)
Vierailija wrote:
Aloita puhumisen opettelu puhumalla itseksedi ääneen kotona. Ihan kun sinulla olisi joku läsnä.
Tämä on ensinnäkin metodi huijata aivoja sille ettet oikeasti ole niin yksinäinen.
Tämä voi kuulostaa hasdulta ohjeelta, mutta psykologian ammattilaisetki suosittelee tätä metodia yksinäisille.
Tekstiä pitää tuottaa ulos suusta vaikkei ole ketään kuuntelijaakaan.Äläkä mene sinne kirkkoon, se ei tee oikeesti hyvää kellekään. Hanki elämä, ota ohjat omiin käsiin äläkä selitä ettei tämä ole oma valinta. Asiat ei tietysti elämässä mene aina kuten haluaisimme mutta meidän on otettava ohjat omiin käsiin ja edes pyrittävä haluttuun suuntaan elämässä. Älä siis odota valmista, siis että joku tulee ja kiskoo sinut pois yksinäisyydestä vaan tee itse edes ensiaskeleet sen eteen.
Tähän on vähän turhaan tullut alapeukkuja, koska onhan tuo viesti kokonaisuudessaan aika lähellä totuutta, kuinka yksinäisyydestä voi päästä ainakin jonkin verran eroon 🙋♂️🐇🐈🧸🌞🤸♂️😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Montakohan näitä samansisältöisiä ketjuja on. Olen yksin ja käyn kirkossa...... yksinäisyys ei ole oma valinta, mutten kuitenkaan itse tee asialle mitään....
Keksikää jotain uutta jo
Miten niin en muka ole yrittänyt korjata asiaa? Olen puskenut päätäni kiveen kymmeniä vuosia, käyttänyt kaikki keksimäni keinot ja kääntänyt jokaisen kiven. Ei tulosta. Tyhjän saa pyytämättäkin
Päin vastoin, olen nykyään turhautunut tästä kaikesta. Olin deittisaiteillakin 20 v, eikä tärpännyt. Olkoon.
Vierailija wrote:
Kertokaa toki mistä niitä ystäviä saa jos ei ole varaa harrastaa..
No minä olen aikuisena saanut ystäviä töistä, naapurista, koulusta ja yhdistystoiminnasta (politiikka). Suomessa on sata tuhatta yhdistystä, jokaiselle jotakin. On vertaistukiryhmiä, tapaamisia eri elämäntilanteissa oleville, SPR:n ystävätoimintaa. Ja face on ryhmiä väärällään jotka on suunnattu niille jotka etsivät uutta ystävää.
Ap en voi sääliä sinua.
asioita mitä voit tehdä:
- ala puhua tuntemattomille
- mene mukaan vapaaehtoistyöhön esim. Seurakuntaan , vanhusten kotiin tms
- mene töihin henkkoht avustajaksi jollekin
- lataa deittisovellus ja kuvaile itseäsi siinä rehellisesti
- ala urheilla
- osallistu ilmaisille vapaan sivistystyön kursseille ja luennoille (netissä ja livenä on)
- ota yhteyttä vanhoihin ystäviin, perheen jäseniin ja sukulaisiin
- tee palveluksia ja tervehdi naapureitasi
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Naapurinäijä soitti ovikelloa.Kertoi että tarvitsee nyt 10 euroa.Lupasi pudottaa rahan takaisin postiluukusta.
Nyt mennyt viikko eikä ole rahaa palauttanut.Onneksi meni vain 10 euroa. -ap-
Kyllä saat ns.ystäviä kun alat lainaamaan rahaa. Kun itse lopetin rahan lainauksen tutuilleni niin loppu yhteydenpitokin. Olin vain pankki.
Tämä. Mua kutsuttiin joskus esim. lapsen synttäreille. Kukaan ei jutellut mun kanssa, ei edes kutsuja. Oli selvää että minut pyydettiin vain lahjan takia.
Saemoin mut on kutsuttu esim. jouluruoalle. "Kiva että pääsit tulemaan" sanotaan eteisessä, mutta sen jälkeen kukaan ei ole kiinnostunut puhumaan kanssani yhtään mitään. Lahjat tietysti taas kelpasivat. Niistäkää ei kiitetty, koska "joulupukkihan ne lahjat antaa!"
Nykyään
Puhutko itse ?
opettele keskustelua ja small talkia, käytöstapoja ja vastavuoroisuutta.
muutama fakta ihmissuhteista :
- keskusteluun tarvitaan kaksi.
- uhriutujista ei pidä kukaan
- hiljaisuuden rikkojaa pidetään rohkeana ja sosiaalisena, joten kannattaa aina puhua itse ensin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kertokaa toki mistä niitä ystäviä saa jos ei ole varaa harrastaa..
Facebookin-kaveriryhmistä :) etsitään ystävää -nimellä usein.
Kaseva Kun maailma elää tässä 15 vuotta elämää 3 minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Naapurinäijä soitti ovikelloa.Kertoi että tarvitsee nyt 10 euroa.Lupasi pudottaa rahan takaisin postiluukusta.
Nyt mennyt viikko eikä ole rahaa palauttanut.Onneksi meni vain 10 euroa. -ap-
Kyllä saat ns.ystäviä kun alat lainaamaan rahaa. Kun itse lopetin rahan lainauksen tutuilleni niin loppu yhteydenpitokin. Olin vain pankki.
Tämä. Mua kutsuttiin joskus esim. lapsen synttäreille. Kukaan ei jutellut mun kanssa, ei edes kutsuja. Oli selvää että minut pyydettiin vain lahjan takia.
Saemoin mut on kutsuttu esim. jouluruoalle. "Kiva että pääsit tulemaan" sanotaan eteisessä, mutta sen jälkeen kukaan ei ole kiinnostunut puhumaan kanssani yhtään mitään. Lahjat tietysti taas kelpasivat. Niistäkää ei kiitetty, koska "joul
Oletpas Oikein Tyypillinen mitään ymmärtämätön idiootti!
Tätähän et tietysti halunnut kuulla, ja nyt leimaat minut mahdottomaksi henkilöksi, jonka yksinäisyys on ihan oma syy.
Ja paskat!
1. Minä puhun, osaan puhua eti tavoin ja tyylillä kuulijan huomioonottaen.
2. Small talk, käytöstavat, vastavuoroisuus sujuu minulta paremmin kuin näiltä, jotka minua muodon vuoksi ja oman agendansa takia kuitsuivat.
3. Kyllä, keslusteluun tarvitasn vähintään kaksi. Siksi lopetan aika pian, kun huomaan, ettei toinen sano mitään.
4. Uhriutuja? Mistä tuonkin repäisit? Se on oma tulkintasi kertomistani faktoista. En ole uhri, olen vieroksuttu.
5. Minulla on rohkeutta puhua täysin vieraille ihmisille, myös osaamillani vierailla kielillä.
Loppusummana kaikesta sanotusta, nämä toiset ihmiset ovat itse rajoittuneita ja ulossulkevia. He päättävät, kenet hyväksyvät "sisäpiiriin". Minä en ole sinne tervetullut. Kuten aiemmin kerroin, raha ja lahjat kelpaavat. Jälkimmäiset tod näk menevät edelleen myyntiin.
Minä ihmisenä, persoonana en ole mitään. Miksi ihmeessä haluaisin edes pitää yhteyttä näin moukkamaisiin ihmisiin? (retorinen kysymys)
-se jolle vastasit
Kai sitä saa yksin kököttää vaikka kirkonpenkissä jos ei itse ota aloitetta ja hankkiudu puheisiin muitten kanssa.
Jos kirkossa käyt niin löytyyhän sieltä varmasti samanhenkistä juttuseuraa vai onko ne uskiksetkin samanlaisia ennakkoluuloisia mulkoilijoita kuin tavallisetkin ihmiset jos niiille yrittää puhua?
Sehän on Suomessa niin että näkymätön saat olla aivan rauhassa jos itse vetäydyt erakoksi.
Onhan noissa seurakunnissa kuulemani mukaan jotain kirkkokahveita yms. jotka on avoimia kaikille. Änkeä sinne mukaan. Pääset alkuun ja ehkä niitä tuttavuuksiakin sitten alkaa löytyä. Se kun tuppaa niin olemaan että kun kulkee naama torjuvilla kurtuilla ja livahtelee näkymättömänä pois ettei kukaan vaan sano mitään niin kyllä yksin saa elää rauhassa. Kun pitää viiden metrin reviiriä muihin ei kyllä kukaan uskallakaan lähestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montakohan näitä samansisältöisiä ketjuja on. Olen yksin ja käyn kirkossa...... yksinäisyys ei ole oma valinta, mutten kuitenkaan itse tee asialle mitään....
Keksikää jotain uutta jo
Keksi itse. Minä olen yrittänyt kaikkea, menin harrastamaan olin siellä sitten ainut joka tuli yksin kaikki muut ystävänsä kanssa, oli ulkopuolinen olo mutta kävin silti, ei kukaan edes tervehtinyt. Sitten sairastuin ja se jäi kun en päässyt. Kirkossa en käy kun ei uskonto ole minun juttu. Kyllä me yritetään, mutta kun moni ei tajua, edes aikuiset ihmiset, että jossain vaiheessa loppuu se yrittäminen. Koiran ansiosta on nyt sentään tuttuja tullut, joiden kanssa voi jutella jos lenkillä nähdään.
Tänään seurakunnassa.Ensin ruokailu.Sitten hengellinen tilaisuus ja ehtoollinen.(ap).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi keksiä sellainen foorumi missä oikeasti yksinäiset voisivat keskustella ja vaikka tavata toisiaan enkä tarkoita tinderiä tms. Vaan paikka missä ihmiset voisivat jutella muiden yksinäisten kanssa.nyt kaikki miettimään ja kuka keksii parhaimman idean saa yksinäiset yhteen.
M8si kirjoitti:
Harrastuksien kautta saa ystäviä.
Eikä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Suomessa joudut yksinäiseksi, se on käytännössä yhtä kuin henkinen kuo le man tuomio. Se on sitten siinä, ohi lopullisesti...
?
Tämä on valinta:
Jos olet fyysisesti yksin. Elät yksin, etkä puhu kenenkään kanssa.
Voit valita myös toisin.
Ihmettelen vain miksi käyt kirkossa?
Jos olet ottanut Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena Vapahtajana, sydämessäsi on rauha ja tiedät, ettet koskaan enää ole yksin.
Silloin erotat, mikä on omaa valintaa ja mikä johtuu ihmisistä.
Tämä. Mua kutsuttiin joskus esim. lapsen synttäreille. Kukaan ei jutellut mun kanssa, ei edes kutsuja. Oli selvää että minut pyydettiin vain lahjan takia.
Saemoin mut on kutsuttu esim. jouluruoalle. "Kiva että pääsit tulemaan" sanotaan eteisessä, mutta sen jälkeen kukaan ei ole kiinnostunut puhumaan kanssani yhtään mitään. Lahjat tietysti taas kelpasivat. Niistäkää ei kiitetty, koska "joulupukkihan ne lahjat antaa!"
Nykyään en sitten menekään kutsuttuna minnekään. Voin käydä jonkun seurakunnan tilaisuudessa tai nepsyvertaisryhmän pikkujouluissa yms.