Lue keskustelun säännöt.
Vastaako Upsalan ekonomi suomalaista ekonomia. Tarton lääkäri suomalaista lääkäriä tai Tukholman arkkitehti suomalaista arkkitehtiä?
18.02.2023 |
Jos ei ole kykyjä, mutta on tarpeeksi paksu lompakko ja tarpeeksi paksu persnahka, ulkomaillakin voi opiskella arvostettuun Suomessakin arvostettuun ammattiin.
Kommentit (26)
Yksi suomalainen vastaa kymmentä r
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahahaa. Tartossa lääkis on paljon kovempi koulu kuin Suomessa.
Monet vastaavat.
Työkaverit opiskelivat Tallinnan oikiksessa, joka on heidän mukaansa huippuyliopisto.
Heillä molemmilla oli tekoripset, toisella myös ankkahuulet.
Uskon, että he menestyvät elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Hahahaa. Tartossa lääkis on paljon kovempi koulu kuin Suomessa.
Mutta sisäänpääsy on helpompaa kuin Suomessa .(korruptio=$) Siksi kovapäisimmät , Suomessa hylätyt pyrkijät valmistuvat sieltä
Oman havainnon mukaan ainakin eläinlääkäri oli ehkä vähän pätevämpi kuin Suomessa opiskellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa lääkikseen voi helpommin päästä rikkaan perheen lapsi, koska hänelle on kustannettu monet valmennuskurssit. Saksassa pääsee vain kympin keskiarvolla.
Suomalaisilla on harhaluulo, että muualla mennään voi opiskella mitä vain jos rahaa llytyy.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa lääkikseen voi helpommin päästä rikkaan perheen lapsi, koska hänelle on kustannettu monet valmennuskurssit. Saksassa pääsee vain kympin keskiarvolla.
Suomalaisilla on harhaluulo, että muualla mennään voi opiskella mitä vain jos rahaa llytyy.
Kyl ne pääsykoekysymykset pitää osata vaikka olis valmennuskurssit istuttu, ei se mikään vapaalippu ole. Ja eiköhän vastaavia löydy monista muistakin maista. T:rikkaan perheen lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin systeemi on niin turmeltunut .Valheilla päästään opiskelemaan ja fuskaamalla kokeissa , eikä Ruotsi tee mitään kun "valelääkärioppillaat "esim joutuvat kiinni fuskista . Ruotsin papereilla voi pyyhkiä takapuolen.
Täällä tehtiin tutkimus ukomaalaisista lääkäreistä. Ostopaperit Romaniasta oli monella. Minkäänlaisia taitoja ei ollut näyttää osaamista ammatista.
Kyllä ne arkkitehdit suunnittelee taloja Ruotsissakin ja lääkärit toimii lääkäreinä, hyvin ovat pärjäilleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa lääkikseen voi helpommin päästä rikkaan perheen lapsi, koska hänelle on kustannettu monet valmennuskurssit. Saksassa pääsee vain kympin keskiarvolla.
Suomalaisilla on harhaluulo, että muualla mennään voi opiskella mitä vain jos rahaa llytyy.
Suomessahan ongelma on juurikin tämä "kympin keskiarvo"-uskovaisuus. Oleellista olisi tuplata lääkärien koulutusmäärät. Sillä onko aiemman koulun keskiarvo ollut 10 vai 9 vai 8, sillä ei ole merkitystä. Tokikaan tuon alle en menisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa lääkikseen voi helpommin päästä rikkaan perheen lapsi, koska hänelle on kustannettu monet valmennuskurssit. Saksassa pääsee vain kympin keskiarvolla.
Suomalaisilla on harhaluulo, että muualla mennään voi opiskella mitä vain jos rahaa llytyy.
Suomessahan ongelma on juurikin tämä "kympin keskiarvo"-uskovaisuus. Oleellista olisi tuplata lääkärien koulutusmäärät. Sillä onko aiemman koulun keskiarvo ollut 10 vai 9 vai 8, sillä ei ole merkitystä. Tokikaan tuon alle en menisi.
Juurikin näin.
Ja Uppsala-ekonomit voidaan unohtaa. Ne ei meille lisäarvoa tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa ainetta kuin ainetta pääsee opiskelemaan yliopistolla pelkästään kirjoittumalla tiedekuntaan. Ilman pääsykoetta. Paikallinen ylipistomaailma karsii sitten jyvät akanoista. Jos vain peppunahka kestää pitkät luennot ja kerta toisensa jälkeen hylätyt tentit, Ruotsissa voi valmistua ekonomiksi, diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi, vaikka Suomessa i olisi ollut tarpeeksi lahjakas.
Sössön sössön.
https://www.maailmalle.net/tutkinto-opiskelu/tutkinto-opiskelu_ruotsi/k…
Moniin kouluihin, esimerkiksi taideyliopistoihin, on aikamoinen karsinta.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa ainetta kuin ainetta pääsee opiskelemaan yliopistolla pelkästään kirjoittumalla tiedekuntaan. Ilman pääsykoetta. Paikallinen ylipistomaailma karsii sitten jyvät akanoista. Jos vain peppunahka kestää pitkät luennot ja kerta toisensa jälkeen hylätyt tentit, Ruotsissa voi valmistua ekonomiksi, diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi, vaikka Suomessa i olisi ollut tarpeeksi lahjakas.
1970-luku soitti ja halusi tietää, miten kirjoitat lankapuhelimella nettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi on maailman innovatiivisin maa 💡Virossa on eniten huippumalleja asukaslukuun nähden 🕺
Sen perusteella miltä uudisrakennukset näyttävät Tukholmassa, sanoisin, että yksi Tukholmalainen arkkitehti vastaa ainakin sataa suomalaista bunkkerinsuunnitelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin systeemi on niin turmeltunut .Valheilla päästään opiskelemaan ja fuskaamalla kokeissa , eikä Ruotsi tee mitään kun "valelääkärioppillaat "esim joutuvat kiinni fuskista . Ruotsin papereilla voi pyyhkiä takapuolen.
Täällä tehtiin tutkimus ukomaalaisista lääkäreistä. Ostopaperit Romaniasta oli monella. Minkäänlaisia taitoja ei ollut näyttää osaamista ammatista.
Karolinska Institutet on maailman kuudenneksi parhaaksi rankattu lääkis, Suomesta yksikään ei pääse edes edes huippuyliopistojen listalle ja Helsingin ulkopuolella ne ovat niin huonoja, että niille ei anneta edes sijalukua. Revi siitä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa lääkikseen voi helpommin päästä rikkaan perheen lapsi, koska hänelle on kustannettu monet valmennuskurssit. Saksassa pääsee vain kympin keskiarvolla.
Suomalaisilla on harhaluulo, että muualla mennään voi opiskella mitä vain jos rahaa llytyy.
Joka on voitu sille lapselle varmistaa riittävällä määrällä valmennuskursseja...
Karolinska Institutet, Lundin yliopisto, Uppsalan yliopisto ym. ovat kyllä yliopistorankingeissa paljon parempia kuin yksikään suomalainen yliopisto. Eipä täällä nobelisteja tunnu olevan. Isot puheet kylläkin.
Ruotsissa ainetta kuin ainetta pääsee opiskelemaan yliopistolla pelkästään kirjoittumalla tiedekuntaan. Ilman pääsykoetta. Paikallinen ylipistomaailma karsii sitten jyvät akanoista. Jos vain peppunahka kestää pitkät luennot ja kerta toisensa jälkeen hylätyt tentit, Ruotsissa voi valmistua ekonomiksi, diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi, vaikka Suomessa i olisi ollut tarpeeksi lahjakas.