Lue keskustelun säännöt.
Halu "puhua asiat selviksi" manipulointitaktiikkana
17.02.2023 |
Tässä taannoin oli Hesarissa mielipidekirjoitus äidiltä, joka olisi halunnut keskustella asiat selviksi välit katkaisseen aikuisen lapsensa kanssa. Lapsi vain ei halunnut keskustella, mikä oli tästä äidistä kohtuutonta ja väärin.
Minulle tuli tästä tapauksesta mieleen, että olen silloin tällöin huomannut joidenkin ihmisten käyttävän tällaisia "sovintokeskusteluja" sumutustaktiikkana. Toinen yritetään pakottaa dialogiin väittämällä, että suostumatta jättäminen olisi lapsellista, joustamatonta, kohtuutonta, loukkaavaa, ilkeää jne. Sitten jos "keskusteluun" lähtee, se toinen osapuoli puhuu näön vuoksi mitä sylki suuhun tuo ja on näennäisesti sovitteleva, kunnes toinen on vaan liian väsynyt enää jatkamaan. Jos tämän jälkeen yritetään elää sovussa, niin se alkuperäinen häiriökäyttäytyminen palaa pikkuhiljaa. Mitä todellista muutosta ei tapahdu, koska se sopimishaluinen henkilö ei alunperinkään ole kykenevä ja halukas menemään itseensä. Anteeksi pyytäminenkin on vain marttyrointia tai tyhjiä sanoja, joilla yritetään velvoittaa toinen anteeksiantoon.
Olen itse joko ollut kohteena tai seurannut tällaista vierestä monta kertaa. Tätä ovat tehneet ainakin erossa jätetty (jättäjää huomattavasti vanhempi) osapuoli, epärehelliseksi paljastettu kollega, aikuisen lapsen narsistivanhempi, lyttäävästi kommentoiva harrastustuttu jne. Kaikissa näistä tilanteista sillä loukatulla osapuolella on ollut mielestäni hyvä syy todeta, ettei tämän ihmisen kanssa kannata keskustella, koska hän välittää oikeasti vain itsestään ja on valmis menemään pitkälle saadakseen muut määräysvaltaansa.
Minusta pitäisi puhua enemmän siitä, että joissain konfliktitilanteissa vika on voittopuolisesti siinä toisessa ihmisessä JA on myös olemassa ihmisiä, joiden kanssa ei pidäkään neuvotella, vaan pyrkiä pois heidän vaikutuspiiristään kaikin voimin. Nykyään muodissa olevat sovittelukäytännöt (esim. kouluissa, työpaikoilla, harrastusyhteisöissä, rikosten kohdalla jne.) lähtevät ymmärtääkseni siitä, että molemmat osapuolet ovat normaalisti toimivia ja järkeviä ihmisiä. Eivät aina ole, eikä silloin sitä toista osapuolta pidä kehottaa sovintoon, vaan todeta hänen kokemuksensa valideiksi ja tarjota tukea myrkyllisestä ihmissuhteesta toipumiseen. Onneksi sentään Amnesty totesi vuosia sitten, ettei parisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyitä pidä sovitella, koska se voi olla uhrille haitaksi.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti asetelma on sellainen, että vaaditaan pieni ihme, jotta päästäisiin molempia tyydyttävään lopputulokseen. Yleensä vaikenemisen ja selvittämättömien asioiden syy on toisen haluttomuus puhua. Jos toinen yrittää painostamalla saada tietoa, asiat menevät yleensä vain pahempaan suuntaan.
Voi sanoa oman kantansa. Voi kysyä kysymyksensä. Jos toinen ei anna vastauksia, niin antaa asian olla.
Jos vastausta antamaton haluaa keskustella "asioista", niin sanoo, että on itse jo aiemmin esittänyt kysymyksiä ja haluaisi niihin vastaukset, ennen uusien aiheiden esilleottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti asetelma on sellainen, että vaaditaan pieni ihme, jotta päästäisiin molempia tyydyttävään lopputulokseen. Yleensä vaikenemisen ja selvittämättömien asioiden syy on toisen haluttomuus puhua. Jos toinen yrittää painostamalla saada tietoa, asiat menevät yleensä vain pahempaan suuntaan.
Kukaan ei halua antaa tietoa sellaiselle ihmiselle, joka käyttää kaikkea saamaansa tietoa sinua vastaan. Vääristelee, nolaa, sanelee "oikeat" mielipiteet ja vaihtoehdot. Sellainen on niin raskasta että se pahimmillaan vie terveyden.
Joskus on parempi olla vain puhumatta.
Itse olen saanut outoa arvostelua läheiseltä sukulaiselta jopa siihen kun kun sanoin "onpa kova sade". Tämä sukulainen alkoi saarnaamaan, että ei aina voi paistaa aurinko ja haukkui minut siitä että kehtasin toivoa aurinkoista säätä (en ollut toivonut yhtään mitään). Selitti vielä kuin pikkulapselle miksi sadetta tarvitaan. Ihan viaton, neutraaliksi tarkoitettu toteamus "onpas kova sade" sai sen kaiken aikaan.
Kuitenkin sanon näin mutu pohjalta, että suurimmaksi osaksi kyse on molempien ja kaikkien osapuolien halusta esittää omaa kantaansa loputtomiin. Jatkaa loputtomiin jankkausta samasta asiasta.
On luonteen heikkoutta siinä määrin, että pakottavaa tarvetta päästä sanomaan viimeinen sana. Kun olisi sen verran järkeä että lopettaisi asioista jankkaamisen. Toteaisi vain, että ollaan asiasta eri mieltä, ja että asia käsitelty.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän vuoksi jotkut ihmiset on ihan ok jättää ghostaamalla, tekstiviestillä, post it -lapulla tms.
Itse olen ollut tällaisen kohteena usein ja usein keskustelussa vain alistaja manipuloi ja painostaa minua jäämään sairaaseen suhteeseen. Yleensä alistaja valehtelee: en ole pettänyt, en ole tavannut sitä naista ikinä ennen en tiedä miksi hän kapsahti kaulaani iloisena jälleen näkemisestä, ei emme harrastaneet seksia vaikka nukuimme vierekkän, ei en ole kenellekään sanonut sinusta noin jne. Ja toisaalta syyllisetetään minua: tämä johtuu vain siitä että sinä olet sairaaloisen mustasukkainen ja sinun pitäisi mennä terapiaan, sinä olet vain liian herkkänahkainen, etkö ymmärrä huumoria jne.
Tuo "etkö ymmärrä huumoria" on tyypillinen kommentti.
Sitä käytetään todella paljon.
"Sinä näytät tänään tavallistakin rumemmallta " on vain hassunhauskaa huumoria, jolle pitäisi nauraa. Jos et naura, tai jopa sanot että tuo oli ikävä kommentti, saat kuulla olevasi huumorintajuton, omituinen, hankala ihminen jolle ei edes uskalla sanoa mitään. "On kuin munankuorilla kävelisi kun sä oot tommonen."
Vierailija kirjoitti:
Miten erottaa tällaiset manipuloijat niistä, jotka aivan aidosti haluavat keskustella ja ovat kykeneviä neuvottelemaan ja parantamaan omaa käytöstään?
Sen valitettavasti huomaa vasta monen turhautumiseen johtavan yrityksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin sanon näin mutu pohjalta, että suurimmaksi osaksi kyse on molempien ja kaikkien osapuolien halusta esittää omaa kantaansa loputtomiin. Jatkaa loputtomiin jankkausta samasta asiasta.
On luonteen heikkoutta siinä määrin, että pakottavaa tarvetta päästä sanomaan viimeinen sana. Kun olisi sen verran järkeä että lopettaisi asioista jankkaamisen. Toteaisi vain, että ollaan asiasta eri mieltä, ja että asia käsitelty.
Entäs kun toinen osapuoli pitää lapsia panttivankeinaan, ja eristää nämä toisesta jos ei tee "yhteistyötä" ?
Aina on hyväksi puhua asiat läpi. Vain sellaisessa tilanteessa se ei ole tarpeellista, jos puhuja jankuttaa samaa asiaa eikä halua saavuttaa mitään sovintoratkaisua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti asetelma on sellainen, että vaaditaan pieni ihme, jotta päästäisiin molempia tyydyttävään lopputulokseen. Yleensä vaikenemisen ja selvittämättömien asioiden syy on toisen haluttomuus puhua. Jos toinen yrittää painostamalla saada tietoa, asiat menevät yleensä vain pahempaan suuntaan.
Voi sanoa oman kantansa. Voi kysyä kysymyksensä. Jos toinen ei anna vastauksia, niin antaa asian olla.
Jos vastausta antamaton haluaa keskustella "asioista", niin sanoo, että on itse jo aiemmin esittänyt kysymyksiä ja haluaisi niihin vastaukset, ennen uusien aiheiden esilleottoa.
Näin on. Mököttäminen ja hiljeneminen ovat vallankäyttökeinoja. Jos joku harjoittaa tuollaisia keinoja, ei toisella osapuolella ole mitään velvollisuutta olla vastaanottajana kyseisen ihmisen muissa rutinoissa. Muutenkaan ei pidä kipata kaikkea toisen niskaan, suostumatta keskustelemaan tasavertaisesti asiasta kuin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin sanon näin mutu pohjalta, että suurimmaksi osaksi kyse on molempien ja kaikkien osapuolien halusta esittää omaa kantaansa loputtomiin. Jatkaa loputtomiin jankkausta samasta asiasta.
On luonteen heikkoutta siinä määrin, että pakottavaa tarvetta päästä sanomaan viimeinen sana. Kun olisi sen verran järkeä että lopettaisi asioista jankkaamisen. Toteaisi vain, että ollaan asiasta eri mieltä, ja että asia käsitelty.
Minä sanon taas sitä, että kukaan ei halua jatkaa jankuttamista samasta asiasta Jotkut tekevät sitä ihan huomaamattaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina on hyväksi puhua asiat läpi. Vain sellaisessa tilanteessa se ei ole tarpeellista, jos puhuja jankuttaa samaa asiaa eikä halua saavuttaa mitään sovintoratkaisua.
Manipuloijan kanssa ei pysty puhumaan asioita läpi. Hän vain junnaa sitä omaa näkemystään loputtomiin, eikä kuuntele mitä toinen edes yrittää sanoa.
Tuleepas paljon alapeukkuja. Ehdottakaa tervettä kommunikointityyliä tilalle, jos keskustelu on olevinaan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on hyväksi puhua asiat läpi. Vain sellaisessa tilanteessa se ei ole tarpeellista, jos puhuja jankuttaa samaa asiaa eikä halua saavuttaa mitään sovintoratkaisua.
Manipuloijan kanssa ei pysty puhumaan asioita läpi. Hän vain junnaa sitä omaa näkemystään loputtomiin, eikä kuuntele mitä toinen edes yrittää sanoa.
Manipuloija laittaisin siihen kategoriaan, että tarkoituksena ei ole löytää sopua. Manipuloija haluaa vain oman tahtonsa läpi. Ei tehdä kompromisseja tai olla toisen tukena.
On ristiriitainen olo. Hyvän ystävän kanssa tuli konflikti. Ehkä hän ei sitten ollutkaan hyvä ystävä. Kaikesta pystyttiin puhumaan, mutta ei sitten osattu ratkaista välillämme olevaa riitaa.
Minä olisin halunnut puhua ja selvittää. Hän ei. Hän ajattelee, että kun pöly on laskeutunut, voidaan olla taas ystävät tai niin hän ainakin käyttäytyy. Minä en osaa. En voi luottaa häneen enkä ymmärrä hänen käytöstään, mutta kunnioitan hänen valintaansa olla käsittelemättä asiaa ja surullisena olen haudannut ystävyyden. Hän oli minulle tärkeä ja rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleepas paljon alapeukkuja. Ehdottakaa tervettä kommunikointityyliä tilalle, jos keskustelu on olevinaan väärin.
Voi hyvää päivää että olet idiootti. Ei tuollaiselle ihmiselle mitään ehdotella. KUN SE EI KUUNTELE. Kuten et sinäkään.
Tyttäreni on taas satuttanut itseään tahallisesti kun voi niin huonosti oikeinkasvatusvankilassa.
Lastenn ussijat oli sanoneet sille, että se on isin syytä, ei heidän, jotka mahtipäätöksillään sen pahan olon lapselle aiheuttaakin.
Ja jotkut pellet vielä puolustelee näitä ihmisoikeuksia polkevia lastenn ussijoita.
Tämä. Jos lähden, niin olen jo yrittänyt keskustella moneen kertaan. Sen jälkeen en jakele mitään viimeisiä mahdollisuuksia ihmiselle, jonka tiedän jo luottokelvottomaksi. Ei siinä kohtaa ole mitään epäselvää, et vaan arvostanut minua tarpeeksi, että olisit keskustellut sen sijaan että katsot telkkaria tms.
Vierailija kirjoitti:
Tuleepas paljon alapeukkuja. Ehdottakaa tervettä kommunikointityyliä tilalle, jos keskustelu on olevinaan väärin.
Kaikkien kanssa ei oikeasti voi keskustella. Suuren osan kanssa toki voi.
Voi myös miettiä että jos just sinulla (siis yleisesti, ei just lainatulla hepulla) on ongelmia jokseenkin kaikkien kanssa niin ehkä vika onkin sinussa itsessäsi ja tavassasi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
On ristiriitainen olo. Hyvän ystävän kanssa tuli konflikti. Ehkä hän ei sitten ollutkaan hyvä ystävä. Kaikesta pystyttiin puhumaan, mutta ei sitten osattu ratkaista välillämme olevaa riitaa.
Minä olisin halunnut puhua ja selvittää. Hän ei. Hän ajattelee, että kun pöly on laskeutunut, voidaan olla taas ystävät tai niin hän ainakin käyttäytyy. Minä en osaa. En voi luottaa häneen enkä ymmärrä hänen käytöstään, mutta kunnioitan hänen valintaansa olla käsittelemättä asiaa ja surullisena olen haudannut ystävyyden. Hän oli minulle tärkeä ja rakas.
Näin voi joskus käydä. Itse taisin olla liian herkkä nykyiseen tapailuskeneen tai siis en osannut suhtautua siihen, että joku tapailee muuten vaan, vaikkei hän tuntee alusta alkaen ettei tästä jutusta voi ikinä tulla yhtään mitään. Itse pistin kaikki jutut hyvin nopeasti poikki, jotka eivät tuntuneet jatkamisen arvoisilta. Ajattelin, että se on myös toisen etu, etten tuhlaa hänen aikaansa ja emotionaalista energiaansa.
Vierailija kirjoitti:
Tuleepas paljon alapeukkuja. Ehdottakaa tervettä kommunikointityyliä tilalle, jos keskustelu on olevinaan väärin.
Ajattelin pitkään samalla tavalla kuin sinä, että asiat pitää keskustella läpi ja sitten oli lopputulos mikä tahansa jatketaan joko yhdessä tai erikseen. Sitten tapasin naisen, joka saarnasi keskustelun tärkeydestä, mutta ne keskustelut oli sellaisia, jotka päättyivät vasta kun oli vähintään näennäisesti sovittu oltavan samaa mieltä asiasta siten, että hänen kantansa oli se oikea. Esiintyi myös tuota mainittua tietojen käyttöä minua vastaan ja uhkailua niiden pohjalta.
Sanoin sitten jossain vaiheessa hänelle etteivät nämä ole oikeita keskusteluja vaan väsytystä, jossa hän yrittää uuvuttaa toisen olemaan samaa mieltä kanssaan. Joskus jos oikein ärsyynnyin niin annoin hänelle pureskeltavaksi jonkin ongelman jota ei pystynyt omaksi hyväkseen ratkaisemaan...ja loppuvaiheessa sitten hän alkoi itsekin stressata näitä keskusteluitaan kun tajusi ettei pysty niitä väkisin kääntämään omaksi hyväkseen.
Vaikka oli rakkautta ja hyviä hetkiä tuo narsismin piirteitä sisältävä käyttäytymismalli oli liikaa ja aiheutti niin kovaa pahaa oloa, että totesin olevan parasta lähteä eri teille. Siinä kohtaa en enää jäänyt kuuntelemaan pyyntöjä tai syytöksiä siitä miten lähtee ensin keskustelematta asiasta. Vieläkin se pistää sydämeen kun asiaa mietin, mutta kuten sanottua toisia ihmisiä ei tosiaan pysty jättämään kauniisti. Ikävä kyllä.
Narsistille ominaisia piirteitä on se, että tuo haluaa nimenomaan kahden kesken keskustella "asiat läpi" kun noilla on eri valeet eri henkilöille eli on pakko keskustella kahden kesken ettei valeet sekoa ja muut tajua miten paljon tuo valehtelee.
Toki muutkin saattaa haluta keskustella jostain yksityisasiasta kahden kesken eli ei tuo ole mikään ehdoton tunnusmerkki. Yleensä tuollaisen manipuloijan tunnistaa keskustelutyylistä.