Halu "puhua asiat selviksi" manipulointitaktiikkana
Tässä taannoin oli Hesarissa mielipidekirjoitus äidiltä, joka olisi halunnut keskustella asiat selviksi välit katkaisseen aikuisen lapsensa kanssa. Lapsi vain ei halunnut keskustella, mikä oli tästä äidistä kohtuutonta ja väärin.
Minulle tuli tästä tapauksesta mieleen, että olen silloin tällöin huomannut joidenkin ihmisten käyttävän tällaisia "sovintokeskusteluja" sumutustaktiikkana. Toinen yritetään pakottaa dialogiin väittämällä, että suostumatta jättäminen olisi lapsellista, joustamatonta, kohtuutonta, loukkaavaa, ilkeää jne. Sitten jos "keskusteluun" lähtee, se toinen osapuoli puhuu näön vuoksi mitä sylki suuhun tuo ja on näennäisesti sovitteleva, kunnes toinen on vaan liian väsynyt enää jatkamaan. Jos tämän jälkeen yritetään elää sovussa, niin se alkuperäinen häiriökäyttäytyminen palaa pikkuhiljaa. Mitä todellista muutosta ei tapahdu, koska se sopimishaluinen henkilö ei alunperinkään ole kykenevä ja halukas menemään itseensä. Anteeksi pyytäminenkin on vain marttyrointia tai tyhjiä sanoja, joilla yritetään velvoittaa toinen anteeksiantoon.
Olen itse joko ollut kohteena tai seurannut tällaista vierestä monta kertaa. Tätä ovat tehneet ainakin erossa jätetty (jättäjää huomattavasti vanhempi) osapuoli, epärehelliseksi paljastettu kollega, aikuisen lapsen narsistivanhempi, lyttäävästi kommentoiva harrastustuttu jne. Kaikissa näistä tilanteista sillä loukatulla osapuolella on ollut mielestäni hyvä syy todeta, ettei tämän ihmisen kanssa kannata keskustella, koska hän välittää oikeasti vain itsestään ja on valmis menemään pitkälle saadakseen muut määräysvaltaansa.
Minusta pitäisi puhua enemmän siitä, että joissain konfliktitilanteissa vika on voittopuolisesti siinä toisessa ihmisessä JA on myös olemassa ihmisiä, joiden kanssa ei pidäkään neuvotella, vaan pyrkiä pois heidän vaikutuspiiristään kaikin voimin. Nykyään muodissa olevat sovittelukäytännöt (esim. kouluissa, työpaikoilla, harrastusyhteisöissä, rikosten kohdalla jne.) lähtevät ymmärtääkseni siitä, että molemmat osapuolet ovat normaalisti toimivia ja järkeviä ihmisiä. Eivät aina ole, eikä silloin sitä toista osapuolta pidä kehottaa sovintoon, vaan todeta hänen kokemuksensa valideiksi ja tarjota tukea myrkyllisestä ihmissuhteesta toipumiseen. Onneksi sentään Amnesty totesi vuosia sitten, ettei parisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyitä pidä sovitella, koska se voi olla uhrille haitaksi.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Asioista voidaan puhua rakentavasti niin että puhuja kertoo miltä hänestä "tämä" asia tuntuu ja mitä tunteita "tämä" asia hänessä herättää. Jokainen on vastuussa omista tunteista. Mikäli ongelma on päälle puhumisessa, kukin keskustelija pitää esinettä kädessään ja se kenellä esine on hallussa hän vain on äänessä ja muut on hiljaa. Kun on saanut puhutuksi, esine annettaan toiselle. Mikäli tämä ei toimi, voidaan keskustelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin kun kaikki ovat valmiita tähän menetelmään. Jos tunteet alkaa käymään kierroksilla, on syytä keskeyttää ja jatkaa sitten kun tunteet on saatu kuriin.
Mykkäkoulu voi olla myös vallankäytön väline. Sitä ei tarvitse hyväksyä. Itse voit vaikuttaa siihen loukkaannutko vai et. Voit itse päättää että jonkun toisen ihmisen sanat/teot eivät loukkaa sinua.
Ei tarvitse hyväksyä, mutta sille ei myöskään voi yhtään mitään, jos toinen ei puhu mitään.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Joissakin tapauksissa on ihan hyvin nähtävissä, että kontaktia pyytävän motiivina ei ole minkään harmonisen tai oikeudenmukaisen lopputuloksen saavuttaminen. Voi olla vaikka että henkilö näkee hävinneensä jonkinlaisen valtataistelun, kypsyys ei riitä asian hyväksymiseen, ja yrittää keinolla millä hyvänsä päästä ojentamaan ja lyttäämään vastapuolta. Ei tällaista ihmistä tarvitse ottaa vastaan, ja hänelle itselleenkin olisi pitemmän päälle viisaampaa lähestyä asiaa muulla tavalla.
Mulla on juurikin tilanne päällä tällaisen kanssa.
Pitkä kaveruus mutta oli alkanut hiertää kun toinen ollut aina vähän liikaa määräilevä ja aina ollut asetelma että häntä täytyy auttaa, ihan taloudenpidossa ja milloin missäkin mikä ei koskaan ole vastavuoroista.
No sitten olin alkanut ottaa etäisyyttä ko. ihmiseen, esim. viime vuoden aikana en kertaakaan soittanut tai ehdottanut tapaamista vaan kaikki yhteydenpito oli tämän henkilön harteilla.
Nyt sitten kävi sellainen rajojen ylittämistempaus että päätin että nyt loppui enkä enää vastaa puheluihinkaan. Tästäpä manipulaattori hermostui ja nyt näen päivittäin kuinka on yrittänyt soittaa minulle (itse puheluita en kuule älä häiritse -tilan vuoksi). Jostain syystä ei halua kirjoittaa asiaansa yhteenkään viestiin kun taas minä en jaksa ruveta käymään hänen kanssaan mitään terapiakeskusteluja. Juna meni jo. Monta vuotta kestin näennäisen ystävyyden nimissä mutta ei sitäkään todellisesti ole enää vuosiin ollut. Ei ole mitään pelastettavaa kuten esim. parisuhde ja yhteinen asuntolaina ja lapset jne.
Me olimme vain kavereita. Ja sekin tosiaan vain toista osapuolta tukevaa.
Vierailija kirjoitti:
Asioista voidaan puhua rakentavasti niin että puhuja kertoo miltä hänestä "tämä" asia tuntuu ja mitä tunteita "tämä" asia hänessä herättää. Jokainen on vastuussa omista tunteista. Mikäli ongelma on päälle puhumisessa, kukin keskustelija pitää esinettä kädessään ja se kenellä esine on hallussa hän vain on äänessä ja muut on hiljaa. Kun on saanut puhutuksi, esine annettaan toiselle. Mikäli tämä ei toimi, voidaan keskustelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin kun kaikki ovat valmiita tähän menetelmään. Jos tunteet alkaa käymään kierroksilla, on syytä keskeyttää ja jatkaa sitten kun tunteet on saatu kuriin.
Mykkäkoulu voi olla myös vallankäytön väline. Sitä ei tarvitse hyväksyä. Itse voit vaikuttaa siihen loukkaannutko vai et. Voit itse päättää että jonkun toisen ihmisen sanat/teot eivät loukkaa sinua.
Mihinkähän tämäkin liittyy???
Vierailija kirjoitti:
Miten erottaa tällaiset manipuloijat niistä, jotka aivan aidosti haluavat keskustella ja ovat kykeneviä neuvottelemaan ja parantamaan omaa käytöstään?
Lähipiirin tavat kyllä tuntee.
Käsille kaikki huomio on hyvää ja haluaa vain ja Kata loputtomasti.
Ainoa keino noille on: et vastaa, et avaa. Estot päälle etkä ikinä enää ole tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Miten erottaa tällaiset manipuloijat niistä, jotka aivan aidosti haluavat keskustella ja ovat kykeneviä neuvottelemaan ja parantamaan omaa käytöstään?
Ns keskusteltuasi kerran tällaisen manipuloijan kanssa ja päädyttyäsi pyytelemään anteeksi, vaikka hän on mokannut niin tiedät.
Mun elämässä oli aikoinaan mies, joka ensin kiusasi, alisti ja väsytti minut touhuillaan ja sitten halusi keskustella. Kyseli mikä minulla on ja kertoi kuinka haluaa auttaa ja hän haluaa olla se ihminen, jolle voin puhua kaikesta. Kun sitten huomasin tämän kierteen, kieltäydyin enää menemästä hänen kanssaan kahdestaan 'keskustelemaan', sillä en halunnut antaa hänelle mahdollisuutta manipuloida minua. Sen jälkeen hän alkoi systemaattisesti kiusata minua, pilkkasi, jätti ulkopuolelle, kiristi, ym.
Kyseessä oli työympäristö, joten lopulta lähdin työpaikasta ja sata kiloa tippui harteilta :)
Juuri tämän vuoksi jotkut ihmiset on ihan ok jättää ghostaamalla, tekstiviestillä, post it -lapulla tms.
Itse olen ollut tällaisen kohteena usein ja usein keskustelussa vain alistaja manipuloi ja painostaa minua jäämään sairaaseen suhteeseen. Yleensä alistaja valehtelee: en ole pettänyt, en ole tavannut sitä naista ikinä ennen en tiedä miksi hän kapsahti kaulaani iloisena jälleen näkemisestä, ei emme harrastaneet seksia vaikka nukuimme vierekkän, ei en ole kenellekään sanonut sinusta noin jne. Ja toisaalta syyllisetetään minua: tämä johtuu vain siitä että sinä olet sairaaloisen mustasukkainen ja sinun pitäisi mennä terapiaan, sinä olet vain liian herkkänahkainen, etkö ymmärrä huumoria jne.
Vierailija kirjoitti:
Kompromissiä ei kannata edes yrittää jos on 100 % oikeassa jostain.
Eräs manipuloiva keskustelutyyli on tulla sanomaan sanottavansa ja kun tulee toisen osapuolen vuoro sanoa oma kantansa, häivytään paikalta, vaihdetaan puheenaihetta tms. Tätä harrastavat asioihini sekaantuvien sukulaisten lisäksi sosiaaliohjaaja, työkkäri ja lääkäri.
Eli kaikki jotka on tekemisissä kanssasi on jotenkin kummasti isossa salaliitossa sinua vastaan? Kannattaisiko tuossa kohtaa vilkaista peiliinkin koska todennäköisemmin vikaa löytyy sieltä(kin) ja luultavasti enemmän kuin noista muista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisethan haluaa puhua kaiken selväksi,vaikkei ois ees mitään juteltavaa .
Ja sitte 3 tunnin puhumisen jälkeen asiat on ja pysyy ennallaan.
Joskus puhumisesta tulee kuitenkin parempi mieli ja ehkä välitkin paranevat, vaikka itse ongelma ei olisi ratkennut ja oltaisiin edelleen eri mieltä asioista.
Meinaatko että kun toinen on paasannut kolme tuntia ja toinen nyökytellyt sopiviin väleihin? Mahtaako tulla molemmille hyvä mieli?
Yksi sukulainen oli just tuollainen eli jos erehdyit sen kanssa kaksistaan johonkin niin se vuodatti kaiken turhautumisensa ja kaunansa pitkässä yksinpuhelussa. Tosi rattoisaa kuultavaa pidemmän päälle /s
Sitten se loukkaantui kun ei sen kanssa enää haluttu olla tekemisissä. Elämä on.
Lähtökohtaisesti asetelma on sellainen, että vaaditaan pieni ihme, jotta päästäisiin molempia tyydyttävään lopputulokseen. Yleensä vaikenemisen ja selvittämättömien asioiden syy on toisen haluttomuus puhua. Jos toinen yrittää painostamalla saada tietoa, asiat menevät yleensä vain pahempaan suuntaan.
Jos vika voi olla myös siinä, ettei toinen halua ottaa informaatiota vastaan eli tyytymättömyys on ilmaistu moneen kertaan, mutta asia ei mene perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten erottaa tällaiset manipuloijat niistä, jotka aivan aidosti haluavat keskustella ja ovat kykeneviä neuvottelemaan ja parantamaan omaa käytöstään?
Ns keskusteltuasi kerran tällaisen manipuloijan kanssa ja päädyttyäsi pyytelemään anteeksi, vaikka hän on mokannut niin tiedät.
Juuri tämä!! Toinen saa minkä tahansa, jossa on itse käyttäytynyt törkeästi käännettyä toisen viaksi ja lopuksi huomaa itse pyytävänsä anteeksi. Vasta puhumisen jälkeen tajuaa: ei hitto, tämä meni ihan väärinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Asioista voidaan puhua rakentavasti niin että puhuja kertoo miltä hänestä "tämä" asia tuntuu ja mitä tunteita "tämä" asia hänessä herättää. Jokainen on vastuussa omista tunteista. Mikäli ongelma on päälle puhumisessa, kukin keskustelija pitää esinettä kädessään ja se kenellä esine on hallussa hän vain on äänessä ja muut on hiljaa. Kun on saanut puhutuksi, esine annettaan toiselle. Mikäli tämä ei toimi, voidaan keskustelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin kun kaikki ovat valmiita tähän menetelmään. Jos tunteet alkaa käymään kierroksilla, on syytä keskeyttää ja jatkaa sitten kun tunteet on saatu kuriin.
Mykkäkoulu voi olla myös vallankäytön väline. Sitä ei tarvitse hyväksyä. Itse voit vaikuttaa siihen loukkaannutko vai et. Voit itse päättää että jonkun toisen ihmisen sanat/teot eivät loukkaa sinua.
Tämä kuulostaa hyvältä, mutta ei toimivalta manipuloivan ihmisen kanssa tai teon, joka yksiselitteisesti on väärin.
Esimerkiksi, jossa toinen on käyttänyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa toista kohtaan ja uhri joutuisi kuuntelemaan tekijän tunteita olisi vain väkivallan eräänlaista jatkumoa. Kaikissa tilanteissa ei ole "kahta osapuolta" ja manipuloivat ihmiset eivät tunnusta tehneensä väärin vaan pyrkivät juuri tuohon, että kaksi tarvitaan aina riitaan (vaikka kyse olisi toisen sairaalakuntoon hakkaamisesta) ja että molempien tunteita kuunnellaan=heidän tunteitaan kuunneellaan jne.
Parasta mielestä oikeasti manipuloivan ihmisen kanssa on olla keskustelematta kyseisen ihmisen kanssa.
Itellä on just tuommonen tilanne lasu-lastenn ussijoiden ja kalsareita haistelevien lapsivankeus-eksperttien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kompromissiä ei kannata edes yrittää jos on 100 % oikeassa jostain.
Eräs manipuloiva keskustelutyyli on tulla sanomaan sanottavansa ja kun tulee toisen osapuolen vuoro sanoa oma kantansa, häivytään paikalta, vaihdetaan puheenaihetta tms. Tätä harrastavat asioihini sekaantuvien sukulaisten lisäksi sosiaaliohjaaja, työkkäri ja lääkäri.
Jos toinen ei kuuntele niin ei sitten sano mitään. Ei yritä selittää omaa kantaansa. Ei jatka keskustelua toisen kuuntelemattoman osapuolen viitoittamalla tiellä. Jos hän pyytää mielipidettä, niin sanoo oman mielipiteen, ja jos hän keskeyttää niin hommaa vaikka jotkut kuulokkeet jotka voi laittaa omiin korviinsa. Keskittyy kännykkäänsä tms.
Kinasteluun ei pidä lähteä mukaan. Pitää asettua jatkuvan nokittelun yläpuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Jos vika voi olla myös siinä, ettei toinen halua ottaa informaatiota vastaan eli tyytymättömyys on ilmaistu moneen kertaan, mutta asia ei mene perille.
Ei pidä sanoa asioita moneen kertaan. Kaksi kertaa on sopiva määrä. Seuraavan kerran ehkä vuoden päästä, jos toinen huonomuistinen.
Asioista voidaan puhua rakentavasti niin että puhuja kertoo miltä hänestä "tämä" asia tuntuu ja mitä tunteita "tämä" asia hänessä herättää. Jokainen on vastuussa omista tunteista. Mikäli ongelma on päälle puhumisessa, kukin keskustelija pitää esinettä kädessään ja se kenellä esine on hallussa hän vain on äänessä ja muut on hiljaa. Kun on saanut puhutuksi, esine annettaan toiselle. Mikäli tämä ei toimi, voidaan keskustelu keskeyttää ja jatkaa myöhemmin kun kaikki ovat valmiita tähän menetelmään. Jos tunteet alkaa käymään kierroksilla, on syytä keskeyttää ja jatkaa sitten kun tunteet on saatu kuriin.
Mykkäkoulu voi olla myös vallankäytön väline. Sitä ei tarvitse hyväksyä. Itse voit vaikuttaa siihen loukkaannutko vai et. Voit itse päättää että jonkun toisen ihmisen sanat/teot eivät loukkaa sinua.