***SUURPERHEODOTTAJIEN vko 47***

En malttanut olla vilkaisematta vielä tänne ja pitäähän sitä muutama rivi kirjoittaakin. Väsymys on kamala joka tapauksessa, joten kai tässä hetken voi koneella vielä istua. =) Huomenna on illalla työjuttu, joka kestää melko myöhään ja sisältää illallisen. Vähän hirvittää, miten siitä selviän. Onneksi pahoinvointi ei ole ihan mahdottomaksi äitynyt. Silti " kärähtämisen" riski on kyllä olemassa. En vaan millään vielä haluaisi asian töissä paljastuvan.



Oli keskustelua viikoista joilla vauvat ovat syntyneet. Meillä on ollut melko tarkkaa porukkaa. 1. 40+2, 2. 39+6 ja 3. 40+1. Tuosta sarjasta puuttuu se tasan 40+0 syntynyt. Toisaalta meidän lasten syntymäpäivissä on myös tietty sarja. Jos siihen sarjaan meinaisi osua niin sitten pitäisi mennä vähän yli la:sta. =) No eipä nuo taida kumminkaan mitään kaavaa noudattaa, joten tarkkaa syntymäpäivää ei tällä tavalla taida saada selville. =)



Kiva, että oli jälleen uusi heinäkuinen. Meitä on jo monta, joilla la siinä heinäkuun puolivälin tienoilla.



Nyt painun petiin, että selviän huomisesta.

Iloista odotusta!

Meiramiina

Leanna ja rv 23

Meillä ovat syntyneet:

1. 39+1

2. 39+0

3. 40+6



Kolmannen kanssa sain juosta äitipolilla jatkuvasti, epäilivät että syntyy liian aikaisin. Mutta levolla rauhoittui ja menikin sitten sopivasti yli la. Lopulta syntyi äitienpäivänä.



Olisin tänään soittanut ekan neuvolan, mutta kun kävin netistä katsoo, niin neuvolaan onkin ajanvaraus vain yhtenä päivänä viikossa ja se on torstai. Joten en sitten tällä viikolla varaakaan...



epiapi rv 5+5, lapset -00, -01 ja -02

Uusi harmaa ja sateinen päivä. Kylläpä tuota vettä riittääkin. Väkisinkin tulee vähän ankeat tunnelmat, kun keli on noin kurja.



Siivota pitäisi, mutta millään ei saa aikaiseksi. Olen kyllä harvinaisen tehoton ja harmittaa oikein oma saamattomuus. Mies kyllä koittaa ahkeroida munkin edestä, mutta en haluaisi häntäkään ihan uuvuttaa. Tekemistä riittäisi kahdellekin...



Joulua olen koittanut ajatella piristykseksi, mutta jotenkin joulutunnelmatkin katosivat sateen myötä. Oletteko te muut innokkaita jouluihmisiä? Itse tykkään joulua laitella, mutta mikään jouluhössöttäjä en tunnusta olevani. Jouluostokset teen nykyään hyvissä ajoin, mieluiten postimyynnistä, sillä kauppojen joulukaaos ei kiinnosta. Kaupunkiin en juuri joulukuussa mene ellei pakko, sillä jotenkin se kauppojen joulu pilaa tunnelman. Ennen lapsia olin kyllä innokas jouluostoksilla kävijä, mutta nykyään siis kaikkea muuta. Tästä johtuikin mieleeni, paljonko te suurperheiset käytätte rahaa joululahjoihin? Minkä hintaisia lahjoja saavat esim. omat lapset, kummilapset ja muut joille lahjoja ostat?



Melkein unohdin, että pitää lähteä käymään terveyskeskuksessa. Palailen joulukeskusteluun myöhemmin. Nyt pitää mennä...

Meiramiina

Minä rakastan joulua! Siksi onkin vähän ' epäreilua' että tämä on neljäs joulu kun olen pahoinvoinnin pauloissa, sillä aah se jouluruoka on niiiiiiinnn hyväääää :). Aloitan joulun laiton kotiin kuun puolessa välissä, tosin nyt otin jo ennakkoa ja laitoin punertavat verhot :D Kuusikin tuodaan sisälle jo etuajassa, sillä monena jouluna olemme olleet mummoloissa, niin on hauska viettää joulua omassakin kodissa ja se tehdään sitten etukäteen. Viime joulu oli mahtava, sillä olimme ihanan tuttavaperheemme kanssa joulun perhelomalla. Kaikki oli valmiiksi laitettuna, ruuat ja ohjelmaa oli vaikka minkälaista.



Joka vuosi olen päättänyt että ostan lahjat jo hyvissä ajoin, mutta koskaan en ole siinä onnistunut...

Tänä vuonna olen yltänyt parhaimpaani! Kummilasten, joita on viisi... lahjat on ollu ostettuna jo kuukauden päivät. Omien lasten lahjoja olen miettinyt jo valmiiksi, että voisi vaan sitten tehdä noutoreissun kaupasta. Olen pitänyt kummilasten kohdalla lahjan rajana 20-25 euroa, koska niitä on noin monta. Omien lasten suhteen on tehty päätös, että yhden isomman ja yhden pienemmän lahjan saavat.

Koitetaan hieman saada sellaista ajatusta lapsiin että joulun ihanuus ei ole vaan lahjoissa. Kuitenkin saavat isovanhemmilta lahjat ja kaikilla on kaksi kummia, joten ihan tarpeeksi minusta tulee puketteja :)

Sisaruksien ja vanhempien kanssa on sovittu että lahjoja ei osteta, lapsilta jotain pientä omatekoista on sitten annettu isovanhemmille ja kummeille. Joten näillä mennään ja selvitään.



Nyt alkaa meno käydä sellaiseksi että lapset on laitettava nukkumaan. Taidan taas samalla torkahtaa myös itsekin. On lohduttavaa kuulla että muillakin väsymys saa aikaan riittämättömyden tunteita ja huonoa omaatuntoa. Itse en jaksa tehdä mitään... juuri ruuan sain laitettua, sillä keittiön hajut oksettavat ihan kamalasti. Siivoaminen vaikeaa kun ei voi kyykistyä ja laittaa päätä alemmas tai heti on kurkun päässä tunne että nyt laatta lentää. Miestä säälin sillä hän sitten urhoollisesti töiden jälkeen alkaa siivota... ääääähh! On tämä niin hankalaa... Itku on itselläkin tosi herkässä, ei tarvitse kun luonto-ohjelmaa katsoa, niin itku tulee :) itsesäälikin on hyvä itkun aikaan saaja... No koitan ajatella positiivisesti, kyllä tämä aikaansa myöten helpottaa ja hyväähän tämä ällötys pitäisi vaan merkitä...



Mukavaa päivää!



-mammaxneljä ja salaisuus 6+5

Tänään koitettiin vähän taas siivoilla ja laittelin jo jouluverhoja ja vähän jouluvalojakin. Tuli niin mukavan näköistä. Lapset olivat aivan innoissaan ja olisivat tietysti koristelleet jo koko talon, mutta jotain sentään täytyy säästää lähemmäs jouluakin.



Joululahjoista kyselin ja vastaankin nyt itse. Jotain joululahjoja olen jo ostellut, mutta vaiheessa se vielä on. Tykkään antaa lahjoja, mutta kun budjetti on rajallinen niin kekseliäisyys on tarpeen. Meillä on kaksi kummilasta, yksi yhteinen kolmevuotias ja miehellä lisäksi teini-ikäinen kummilapsi. Kummilasten lahjat ovat yleensä noin parinkympin luokkaa, tuolle isommalle usein allekin. Lisäksi ostamme sisarusten lapsille jotain pientä, yleensä alle kympin hintaista. Noissa hintaluokissa lahjojen etsiminen on työlästä, mutta enimmäkseen ihan kivoja juttuja olemme löytäneet. Omille lapsillekaan emme ole ostaneet yleensä kovin kalliita lahjoja. Tänä vuonna tosin olen isommille ostanut/ostamassa heidän hartaasti toivomiaan kalliimpia legojuttuja (prinsessalinna ja merirosvolaiva). Lisäksi pakettiin menee sitten jotain pientä. Satoja euroja ei yhden lapsen lahjaan ole mahdollisuutta eikä haluakaan laittaa. Sukulaiset ja kummit muistavat sitten lisäksi eli lahjoja kertyy kuitenkin. Tavaraa tuntuu meidänkin lapsilla olevan ihan liikaakin, vaikka vierailut muissa lapsiperheissä osoittavat, että meillä on todella vähän leluja. Joidenkin lasten huoneissa tulee olo, että on lelukaupassa... Toistaiseksi lapset eivät kuitenkaan ole vertailleet tai valittaneet ankeaa osaansa. Sen aika on varmaan sitten teininä. =)



Omasta olosta sen verran, että väsymys painaa ja hommat käy kuin hidastetussa filmissä, mutta olo on kuitenkin kohtuullinen. Miehelle juuri sanoin, että jos mulla ei olisi ollut tuota kolmosen alkuraskautta kaameine pahoinvointeineen, pitäisin oloani varmaan todella surkeana. Siihen verrattuna olo on kuitenkin ihan hyvä. Herkut ei maistu, mutta ruoka kohtalaisesti. Ensi viikolla olisi ensimmäinen neuvola. Jännää...



Mukavaa viikonloppua!

Meiramiina

Enpä ole pariin päivään koneelle ehtinyt/jaksanut. Isäni oli meillä remontti apuna pe-la ja siinä meni aika ja energia ihan täysin. Siis lähinnä siihen, että en näyttäisi pahoinvoivalta ja väsyneeltä. Isän kun ei ihan vielä tarvitsisi tietää raskaudesta. Eilinen ilta puolestaan oli aika kamala. Makasin vain sängyssä ja taistelin huonoa oloa vastaan. Vähän ennen nukkumaan menoa olo helpotti ja sain sentään pyykit kuivumaan. Onkos teillä muilla alkuraskauden menijöillä jotain kikkoja, joilla oloa helpotatte?



Tänään olisi tarkoitus selviytyä Tampereelle ostamaan vessaan ja keittiöön laattoja. Saas nähdä kuinka tämän naisen käy.



Joulusta oli ollut puhetta. Minä yleisesti ottaen pidän joulusta paljon. Olen vain vähän sellainen stressaaja tyyppi ja se välillä vähän ärsyttää itseäni. Siis että kaiken pitäisi olla kaappeja myöden putsissa. Johtunee siitä, että äitini aikanaan teki aina ns. " täydellisen joulun" ja kaikki todellakin puunattiin ja järjestettiin viimeisen pääälle. Mutta onneksi olen vuosien vareella oppinut uskomaan, että kukaan ei sitä joulua kaapissa vietä :)



Lahjojen kanssa meillä on vähän niin, että joka vuosi päätetään, että ensi vuonna lahjamäärä puolittuu. Lahjoja kun yleensä tulee niin paljon, että riittäisi naapureillekin :/ Mutta sitten, kun se aatto koittaa, on niitä säkkejä ja pussukoita taas aivan liikaa. Onneksi sentään paljon tulee yleensä vaatteita, jotka ovat ainakin näin äidin näkökulmasta ihan hyvä juttu. Lahjoja siis ostamme itse ja sitten niitä kertyy mummoilta ja papoilta, kummeilta jne. Tänä vuonna omat lahjahankinnat alkavat olla jo ihan hyvällä mallilla. Omille on hankkimatta enää ne ns. ykköslahjat ja siskon lasten lahjat ovat vielä myös kaupassa. Mutta muuten alkaa homma olla hanskassa.



).( vielä sen verran, että ensi keskiviikkona olisi sitten se kauan odotettu ultra. Ja vaikka pahoinvointiakin nyt on, niin silti pelottaa ihan vietävästi mennä sinne. Jos uutiset ovatkin huonoja.... Mutta eipä asia murehtimalla parane.



Nyt täytyy lähteä valmistelemaan ruokaa uuniin, että päästään joskus lähtemäänkin.



Hyvää pyhää kaikille!



Misti rv 7+1