Kannattaako jäädä hyvään suhteeseen, vaikkei seksihalut kohtaa?

Kerran kuussa seksiä tarkoittaa siis sitä, että seksiä ei ole, ja mies on joko homo tai a-seksuaali? 

Näinhän se tuntuu menevän. 

Itsekin kärsin haluttomuudesta, ja tiedän syynkin siihen: parisuhteen pakkoseksi. Joo tiedän, ettei ikinä ole pakko, mutta kyllä vain on jos mielii parisuhdetta jatkaa. 

Pakollisuus tappaa kaiken intohimon. 

Vierailija kirjoitti:

En luopuisi hyvästä suhteesta seksin puutteen takia. Sooloseksi täyttää pahimmat tarpeet, mutta hyvä ihmissuhde on niin harvinainen, että pitäisin kiinni kynsin ja hampain.

Tämä on niin totta. Ehkä paras vaihtoehto olisi jos voisitte jatkaa parhaina ystävinä ja etsiä seurustelukumppanit muualta? Tuossa on vaan se riski, että toinen kun löytää uuden kumppanin niin suhde bestikseen saattaa etääntyä.

Itse erosin viiden vuoden suhteesta juuri intohimon puutteesta ja eri tulevaisuuden haaveiden takia. Olemme nykyään parhaita ystäviä, mutta nyt kun exä on ollut muutaman kuukauden uudessa suhteessa niin hänellä ei enää ole niin paljon aikaa tulla minua katsomaan, mikä on ollut surullista :( En silti kadu, tein niin kuin minusta tuntui oikealta ja luotan että se on paras päätös. Ehkä palaamme myöhemmin yhteen, jos niin on tarkoitettu.

Ehkä te voisitte kokeilla vaikka pitää taukoa?

Onpa harmillinen tilanne, mutta itse en kyllä voisi jäädä noin epätyydyttävään suhteeseen (kirjaimellisesti). Kokemusta on, ja se vaivasi usein. Hyvä seksielämä tekee niin onnelliseksi ja kyllä siitä suhteesta jää puuttumaan jotain todella olennaista jos seksiä ei ole. :/ että sinuna kyllä mieluummin eroaisin vaikka se sattuu, mutta et sinä noinkaan voi tyytyväisenä elää.

Kannattaa. Varsinkin, jos muuten menee hyvin, lapset on jo tehty ja muutenkin ihan justiinsa vaihdevuodet.

Noh - minulla oli n 15 vuotta sitten suhde jossa nainen rakasti yhdessäoloa, mutta seksin halutomuuden peitti minulta. En vieläkään tiedä teinkö oikein vai väärin. En ollut puuteessa, mutta se tunne, kun tajuaa, että se sxxi ei  olekaan yhteistä vaan yhdessäolo tulee muualta. Otan osaa - ristiriitaisessa tilanteessa olet. 

Ei kannata. En ole koskaan nauttinut suhteesta naisen kanssa, joka ei halua seksiä tarpeeksi. Pornoa olen katsonut sitten pakon edessä. Millainen ihminen ei välitä rakkaansa tarpeista ja sivuuttaa ne? Ei ainakaan kuinnioittava ja rakastava. Paras suhde on sellainen missä seksihalut on samaa paria, silloin kummankaan ei tarvitse tulla torjutuksi omien tarpeidensa vuoksi, sillä se alituisesti torjutuksi tuleminen turmelee sen suhteen ja jos seksiä ei ehdota silloin kun haluaa, kieltää itsensä ja sekin tuhoaa suhteen. Jos ihmiset kiinnittäisivät vähemmän huomiota ulkoisiin ominaisuuksiin ja miettisivät enemmän ihmisen sopivuutta, silloin olisi enemmän onnellisia suhteita.

Jos asiaa pitää kysyä, ei onnistu. Pätee hemmetin moneen asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Se oikeasti vapauttaa, kun sen huomaa ja oppii olemaan ilman seksiä. Mikä oli aiemmin velvollisuus, on nyt taakse jätetty huoli. Eikä naisilla ole enää sinuun valtaa, flirttailivatpa miten hyvänsä, se on kuin kaataisi vettä hanhen selkään, kaikki valuu pois.

No jo on huonoa seksiä jos sanot sitä velvollisuudeksi! Sitä tuskin kukaan kaipaa!

Mulle seksi on paljon enemmän, lupa nauttia itsestä ja toisesta ja antaa nautintoa. 

Aika harvassa suhteessa haluat kohtaavat ja niissä joissa näin käy, voivat muut asiat olla pielessä.

Vastaavassa tilanteessa haluttomampi nainen harrastaa seksiä "velvollisuudesta", miksei sitten miehesikin niin tekisi? Voi vaikka nuolemalla hoidella sinut kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata. En ole koskaan nauttinut suhteesta naisen kanssa, joka ei halua seksiä tarpeeksi. Pornoa olen katsonut sitten pakon edessä. Millainen ihminen ei välitä rakkaansa tarpeista ja sivuuttaa ne? Ei ainakaan kuinnioittava ja rakastava. Paras suhde on sellainen missä seksihalut on samaa paria, silloin kummankaan ei tarvitse tulla torjutuksi omien tarpeidensa vuoksi, sillä se alituisesti torjutuksi tuleminen turmelee sen suhteen ja jos seksiä ei ehdota silloin kun haluaa, kieltää itsensä ja sekin tuhoaa suhteen. Jos ihmiset kiinnittäisivät vähemmän huomiota ulkoisiin ominaisuuksiin ja miettisivät enemmän ihmisen sopivuutta, silloin olisi enemmän onnellisia suhteita.

Aika monesti ne halut päättyvät siksi, että se rakas on hänen tarpeensa sivuuttanut liian pitkään. Ei seksihalu ole joku tyhjiöstä nouseva nälkään verrattava tarve, vaan sitä pitää vaalia ja se pitää herättää.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa. Varsinkin, jos muuten menee hyvin, lapset on jo tehty ja muutenkin ihan justiinsa vaihdevuodet.

Miten vaihdevuodet tuohon liittyy?

Ap on vielä hyvin nuori. Mutta vaikka itsellä on jo ikää 60+v ja vaihdevuosistakin kohta 10v ei seksin  ja läheisyyden kyky ja  kaipuu ole kadonnut mihinkään! '

Päinvastoin paras aika minulla alkoi 50 vuotiaana. Harmi sinänsä että miehellä taas samoihin aikoihin alkoi taantuminen joten olemme seksuaalisesti tosi kaukana toisistamme nyt. Muuten ihana parisuhde kaikilta muilta osin. Mutta usein tekee ihan fyysisesti kipeää kun kaipaa läheisyyttä ja intohimoista rakastelua ja saa jotain peruspanoa 3-4x vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

En luopuisi hyvästä suhteesta seksin puutteen takia. Sooloseksi täyttää pahimmat tarpeet, mutta hyvä ihmissuhde on niin harvinainen, että pitäisin kiinni kynsin ja hampain.

Haluaisin kuitenkin tietää, mistä johtuu. Onko tosiaan aseksuaali vai homo, nettipornoriippuvainen, impotentti, toinen nainen vai jotain muuta? Se määrittäisi paljon. Jos vaikka homo, voi mies lähteä suhteesta kerättyään riittävästi "rohkeutta".

Hyviä pointteja viestissäsi,

Itselläni hyvin vastaava tilanne kuin aloittajalla, omassa parisuhteessani. Olemme suht nuoria, ja miehen halut loppuneet totaalisesti. Hätäiseen seksiä on muutaman kerran vuodessa, mutta mitään kummempaa halujen osoitusta miehen puolelta ei ole. Kuten aloittajallakin, meidänkin parisuhteessa aloitteiden tekovastuu on naisella (minulla).

Asiasta on keskusteltu, ja porno ei ole syypää, koska tiedän varmasti, että sitä hän ei kuluta. Olen ehdottanut yhdessä ja erikseen katsomista, houkutellakseen haluja, mutta ei kuulemma kiinnosta. Ei kiinnosta avoin suhde, eikä ero. Haluja ei vaan ole. Epäilen, että taustalla on sekä masennusta että mahdollisten testojen laskua. Ja jos nyt jotakuta kiinnostaa taas, niin olen hoikka itsestäni huoltapitävä nainen, joka pukeutuu hyvin, meikkaa maltillisesti ja käyttaa koruja, parfyymeja etc. Muilta miehiltä saan kyllä huomiota, mutta en omaltani.

Ja sitten kysymykseen, miksi ette eroa... No, kuten joku muukin totesi, muuten kuin seksin osalta hyvän parisuhteen saaminen ei olekaan niin itsestään selvää, ja meilläkin toimii kaikki muut arjen asiat niin mutkattoman hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Run, Forrest, run!!!! En missään nimessä jäisi. Eksän ja mun halut oli vielä vähän lähempänä kuin teillä (toki henkinen suhde ei varmastikaan ihan yhtä hyvä). Pitkään harkitsemani eron jälkeen löysin yhtä vahvalla libidolla varustetun miehen, ja tämä on kuin se sateenkaari ja kultapata tai muuta keijupölyistä hömppää.

Henkinen läheisyys valitettavasti rapautuu kylmien kompromissien ja pitenevien vuosien myötä. Seksin tulisi olla molemmille ilon, kokeilun, läheisyyden ja ilmaisun lähde, ei nihkeä puoliyritys jossa molemmat koko ajan tuntee että joku ei ihan täysin natsaa.

Juuri näin. Aina näitä "suhde on muuten hyvä, paitsi..." ja sitten joku todella iso ja merkittävä juttu joka onkin ihan pielessä. Mutta niinhän se menee, jonkun aikaa sitä pystyy uskottelemaan itselleen ettei se juttu olekaan niin tärkeä ja takertuu niihin asioihin jotka on ihan ok. Näin itselläkin ekassa avioliitossa, viimeiset 5 vuotta ilman seksiä mutta kun oltiin "parhaita kavereita" - tosin lähinnä yhteisen urheiluharrastuksen tiimoilta, todellista henkistä läheisyyttäkään ei lopulta ollut. Ei auttanut kuin myöntää itselleen ettei tämä mikään parisuhde ole, vaikka arki oli ihan hyvää elämää.

Ja kyllä se homoseksuaalisuuskin kannattaa ottaa vaihtoehtona huomioon, exässäni monikin asia viittaa kyllä siihen suuntaan vaikkei ole vielä kaapista tullutkaan.

Vielä ap:n kysymykseen: näin 40+ ikäisenä seksi on edelleen tärkeä osa nykyistä parisuhdettani, ja usko pois että se vain paranee iän myötä 😊

Oisit onnellinen kun ei ole pillua vonkaamassa. Niitä miehiä on harvassa. Pidä kiinni.

Hommaa leluja ja pidä itse itsesi tyytyväisenä. Hyvästä suhteesta ei kannata luopua.

Joillain on ihmeellinen käsitys seksistä, että se olisi pelkkä fyysinen laukeaminen, jonka voi hoitaa soolona tai ulkoistettuna. Joku muusta parisuhteesta erillinen, vähän ällöttävä juttu jota kaipaavat ovat jotenkin pervoja. Häh?

Seksihän on parhaimmillaan kokonaisvaltainen psykofyysinen rakkaudenilmaus, sen lähemmäs ei voi toista päästä. Sääli, etteivät kaikki ole sitä kokeneet.

Vierailija kirjoitti:

Joillain on ihmeellinen käsitys seksistä, että se olisi pelkkä fyysinen laukeaminen, jonka voi hoitaa soolona tai ulkoistettuna. Joku muusta parisuhteesta erillinen, vähän ällöttävä juttu jota kaipaavat ovat jotenkin pervoja. Häh?

Seksihän on parhaimmillaan kokonaisvaltainen psykofyysinen rakkaudenilmaus, sen lähemmäs ei voi toista päästä. Sääli, etteivät kaikki ole sitä kokeneet.

Joillakin on ihmeellinen käsitys siitä, että parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä. Sääli, eivät tiedä mitä menettävät.

Miettikääpäs taas sitä, että kaikki eivät pysty harrastamaan seksiä hamaan vanhuuteen asti. Tulee sairauksia ja tiloja, joissa seksi ei vaan onnistu. Mitä teette silloin? Vaihdatte parempaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En luopuisi hyvästä suhteesta seksin puutteen takia. Sooloseksi täyttää pahimmat tarpeet, mutta hyvä ihmissuhde on niin harvinainen, että pitäisin kiinni kynsin ja hampain.

Tämä on niin totta. Ehkä paras vaihtoehto olisi jos voisitte jatkaa parhaina ystävinä ja etsiä seurustelukumppanit muualta? Tuossa on vaan se riski, että toinen kun löytää uuden kumppanin niin suhde bestikseen saattaa etääntyä.

Eihän se nyt sitten ainakaan tule enää olemaan samanlaista jos edes toisella on kumppani saati että kummallakin. Minä ainakin tiedän satavarmasti, että jos erittäin läheinen naispuolinen ystäväni löytää miehen, tulen etääntymään ja siitä loppuukin sitten kaikki sellainen hassu hellittely sun muu, eikä vietetä läheskään yhtä paljoa aikaa yhdessä.

Olet vielä nuori ja elämä edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa että hyviä miehiä on oikeasti vähän. Jos lähdet, tulet kohtaamaan monta sammakkoa. Älä ainakaan ota miestä jolla on lapsia, sen neuvon voin näin vanhempana naisena antaa.