Työksenne matkustavat - Miten kestätte? Vinkkejä tarvitaan!
Miten te paljon työksenne matkustavat rytmitätte arkeanne ja mitä teette iltaisin hotellissa vieraassa kaupungissa?
Olen pari vuotta sitten aloittanut työssä, jossa matkapäiviä tulee ehkä 2-5 kuukaudessa. Ei paljon, mutta melkein joka viikko yö tai pari. Olen ihan tympiintynyt. Yritän tehdä pitkän työpäivän, sitten raahaudun räytyneenä matkustamisesta ja työpäivästä hotellille matkalaukun kanssa, koitan etsiä jotakin ruokapaikkaa läheltä... Ei varmasti ole yksinäisempää hetkeä kuin vieraassa kaupungissa tusinahotellin huoneessa kahdeksan aikaan illalla.
Miten te paljon työssänne matkustavat jaksatte? Onko vinkkejä hotellikuoleman estämiseksi?
Kommentit (39)
Jaahas, koulupäivä pojilla tältä päivältä ohi, kun tulivat tänne fantasioimaan naisisseurasta :D
Ai että olisi ihanaa olla joskus reissutöissä! Saisi olla itsekseen rauhassa. Lukisin, tekisin sanaristikoita, neuloisin, katsoisin leffoja, opiskelisin kieliä, ulkoilisin, kävisin kuntosalilla tai näyttelyissä, tekisin digitaidetta... keksisin kyllä tekemistä! Oma seura riittäisi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ai että olisi ihanaa olla joskus reissutöissä! Saisi olla itsekseen rauhassa. Lukisin, tekisin sanaristikoita, neuloisin, katsoisin leffoja, opiskelisin kieliä, ulkoilisin, kävisin kuntosalilla tai näyttelyissä, tekisin digitaidetta... keksisin kyllä tekemistä! Oma seura riittäisi hyvin.
Mikä estää lähtemästä yksin matkalle ihan ilman töitä?
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaanmatkoilla on kiva käydä maksullisisssa naisissa . Tai useimmiten tuon sellaisen hotelliin koko yöksi.
Muija ei tiijä mitään . Koti-ikävä ei juuri vaivaa
Indonesiassa , Kiinassa ja Venäjällä on hinta luokkaa 50$/ yö. Saksassa suosin Lauchhauseja . Hinta sama, mutta onni kestää vain sen varvin verran. Suomessakin on tarjontaa, mutta pidän enemmän ulkomaan keikoista
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, koulupäivä pojilla tältä päivältä ohi, kun tulivat tänne fantasioimaan naisisseurasta :D
Ja kuntouttava työtoiminta. Sen huomaa aina palstasta, milloin "työpäivä" kuntouttavassa päättyy.
Vierailija kirjoitti:
Ai että olisi ihanaa olla joskus reissutöissä! Saisi olla itsekseen rauhassa. Lukisin, tekisin sanaristikoita, neuloisin, katsoisin leffoja, opiskelisin kieliä, ulkoilisin, kävisin kuntosalilla tai näyttelyissä, tekisin digitaidetta... keksisin kyllä tekemistä! Oma seura riittäisi hyvin.
Miehillä ei tahdo aika riittää. Pitkä päivä esim tehtaassa , siihen illalla takkikaljat hotellin baarissa. Pitkä päivällinen kapakassa. Sitten tuo aimmin mainittu naiskentelu öisin. Vapaa-aikaa ei ole käytännössä lainkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei musta pari iltaa yksin ole lainkaan kauheaa, saapahan levätä jos väsyttää, hengailen hotellin altaalla tai varaan hieronnan. Tai sitten katson Tripadvisorilta ravintolasuosituksia ja paikallisia nähtävyyksiä jos on aikaa.
Tää on ihan ok jos on ulkomaan työreissu, mutta kun käyt kerran viikossa jossain Seinäjoella niin ei siellä kauheasti mitään tehdä kun käydä syömässä ja sit hengailla hotellissa.
Kai siellä Seinäjoellakin netti toimii? Pari tuntia nyt saa helposti kulumaan, vaikka pelkästään netissä roikkumalla.
t. eri
Toimii, mutta sisällytin sen tuohon hengailuun.
Itse tosin en jaksa roikkua tuntikausia netissä, mutta otan usein kutimet mukaan ja laitan äänikirjan soimaan.
Uimaan tai lenkkipoluille. Hotellihuoneessa kaikki mahdolliset kuorinta ja rasvaukset, kynsien laitot, onhan noita. Sitten ajoissa peiton alle ja leffaa, äänikirjaa, oikeaa kirjaa tai joku ulkomaalainen lehti. Ei mulla vielä nyt hotellikuolema iske yössä tai kahdessa.
Otan sen yksinoloaikana, luksuksena, kun kotona avopuoliso on lähes aina paikalla.
Asenteesta paljon kiinni. Itse pidän luksuksena kun ei tarvitse siivota tai laittaa ruokaa.
Voi esim.
- käydä kylvyssä
- röhnöttää sohvalla ja katsoa läppäristä Netflixiä ja syödä take awayta tai karkkia
- kierrellä kaupungilla
- käydä juoksulenkillä tai salilla
- lukea
- tehdä työtunteja sisään ja pitää sitten vapaata kotona
- shoppailla (en jaksa normaalisti käydä vaatekaupoilla niin käyn joskus matkoilla)
Tärkeintä on että ei suorita, vaan tekee oman jaksamisen mukaan ja nauttii myös röhnöttämisestä, jos siltä tuntuu.
Mä en ole ikinä tajunnut niitä, ketkä haluaa aina olla kotona. Teen siis itsekin työtä, jossa matkoja on välillä enemmän, välillä vähemmän, yleensä 2-5pvä reissuja vaihteleviin kohteisiin, joista kuitenkin osa on jotain ihan tuppukyliä (tehtaille). Kuitenkin olen aina nauttinut nimen omaan siitä, että pääsen työnantajan piikkiin viettämään hotellielämään. Siis joku on siivonnut, monesti on tosi kivakin hotelli, joskus toki nuhjuisempi, runsas aamiainen kuitenkin useimmiten tarjolla jne.
Jos ei tarvi tehdä töitä iltaisinkin, niin aina olen lähtenyt tutkimaan lähiympäristöä. Mua kiinnostaa toki paljonkin eri kulttuurit ja mielellään vaikka vaan käyn pikkukylässäkin kävelyllä, katselen miten siellä asutaan, millaisia taloja, millaisia maisemia. Ihan sama, ollaanko jossain kauniissa Itävallan vuoristossa vai vaikkapa itä-euroopan betonimörskien luona, mutta se on mun mielestä kiinnostavaa nähdä, että täällä eletään tällaisissa.
Toki sitten joskus jotain urheiluaktiviteettia, ravintolasyömistä, turisteilua jne., jos kohteessa on jotain tarjota ja on aikaa. Minusta se on ihan työsuhde-etu, että saa välillä työnantajan piikkiin vaihtaa maisemaa. Liika on tietysti liikaa, mutta ap:nkaan matkustusmäärät ei kovin pahalta kuulosta.
Tuli mieleen tuosta yksinäisyydestä ja kun sanoit, että koitan etsiä jotain ruokapaikkaa, mieleen, että jos matkustat jonnekin paikan päälle, niin yleensähän siellä on jotain ihmisiä, ketkä ottaa sut vastaan. Kysy heiltä, että oisko kellään aikaa lähteä sun kanssa syömään illalla, jos kaipaat seuraa, tai kysy nyt vaikka hotellilta tai niiltä töissä tapaamisiltasi neuvoja niiden ruokapaikkojen suhteen. Kuulostaa siis vähän, että sulla on vaan asenneongelma nyt. Niuhotat asioista, joihin on helppo ratkaisu. Harva kotonakaan kovin sosiaalista elämää viettää arkena klo 20. Nauti rauhasta.
Itselläni ei todellakaan riitä voimia eikå aikaa mihinkään teattereihin tai bändeihin. Ei yleensä edees siihen ruokaravintolaan. Aika usein menee hotellin huonepalvelusta tilatulla munakkaalla tai lähikaupasta haetulla omenalla ja suklaapatukalla. Euroopanmatkoilla mulla on kotoa mukana jotain pähkinöitä tai kuivahedelmiä kaiken varalta, mut moneen maahanhan niitä ei saa viedä. Kotimaassa saa lähes joka kaupasta helposti jonkun valmissalaatin.
Jos vaan mahdollista, olen kaikki vähänkään pidemmät matkat huoneistohotellissa enkä tavishotellissa. Oon vuokrannut myös airbnb tai bookin comin kautta asuntoja, koska on kåtevämpi kun saa itse laittaa aamiaisensa ja pestä pyykkinsä, mutta kaikki työnantajat ei hyväksy niitä.
Miten joku voi valittaa kun saa työnsä puolesta vaihtelua arkeensa???? Voi luoja miten ihanaa olisi kun saisi vielä palkkaa siitä ettei tartte koko helv*tin ajan kyhjöttää samaa päivää samassa paikassa viikosta ja vuodesta toiseen! Yhtä sumua koko elämä, ajantaju kateissa, ei edes tiedä oliko joku juttu viime viikolla vai kolme vuotta sitten. Koota nyt hyvä ihminen katsoa tuota asiaa positiivisen kautta, sulla on kultainen lippu kourassa!
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei todellakaan riitä voimia eikå aikaa mihinkään teattereihin tai bändeihin. Ei yleensä edees siihen ruokaravintolaan. Aika usein menee hotellin huonepalvelusta tilatulla munakkaalla tai lähikaupasta haetulla omenalla ja suklaapatukalla. Euroopanmatkoilla mulla on kotoa mukana jotain pähkinöitä tai kuivahedelmiä kaiken varalta, mut moneen maahanhan niitä ei saa viedä. Kotimaassa saa lähes joka kaupasta helposti jonkun valmissalaatin.
Jos vaan mahdollista, olen kaikki vähänkään pidemmät matkat huoneistohotellissa enkä tavishotellissa. Oon vuokrannut myös airbnb tai bookin comin kautta asuntoja, koska on kåtevämpi kun saa itse laittaa aamiaisensa ja pestä pyykkinsä, mutta kaikki työnantajat ei hyväksy niitä.
Hassua, kuinka asioista voi ajatella niin eri tavoin. Pääasia kai, että jokainen järjestää matkansa siten, että voi nauttia siitä. Ja jos ei yhtään nauti, niin sitten kannattaa ottaa duuni, jossa ei matkusteta. Suurin osa duuneista on kuitenkin sellaisia, joissa matkoja ei tehdä.
t. se, joka nimen omaan hehkutti hotellielämää tässä ketjussa :)
Ehkä tässä kannattaa Ap miettiä, mitä sieltä kotoa kaipaat? Kuten moni on sanonut, niin reissutyössä on paljon hyviä puolia ja kotitöistä loman saamista. Tekemistähän löytyy aina, jos vain tahtoo, eli ongelma ei välttämättä ole se, että tekemistä ei ole, vaan jostain syystä haluaisit mieluummin olla kotona ja ns. mikään ei kelpaa (ei siis että tarvitsisikaan). Onko työ oikea sinulle? Entä mitä tekisit juuri kotona noina iltoina, tai teetkö sitten lopulta niitä juttuja normipäivinä, joita mahdollisesti haikailet reissussa? Ehkä voisit myös miettiä jotain omaa harrastusjuttua tai -projektia, jota "saat" tehdä vain reissussa oli se sitten siellä hotellihuoneessa tai ei. Jotain todella mukavaa, mihin kotona ei yleensä riitä aikaa tai ei saa aikaiseksi. Ehkä tämäntyyppisen spesiaalin tai kivan tekemisen odottaminen tekisi reissuista mielekkäämpiä?
Kyllästyin lähinnä lentokentillä odotteluun ja lentämiseen.
Tähän matkustamiseen näkökulma, on hienoa kuulla että on oikeasti ihmisiä jotka pitävät matkatyöstä!
Itse en siitä pidä oikein yhtään, mutta olen tässä työssä pysynyt koska muut seikat tässä työpaikassa on niin hyvin että se kompensoi matkustamisesta aiheutuvaa ketutusta.
Tosiaan voisi jopa sanoa että vihaan koko matkustamista. Hotelleissa könötän yksin ja vetäydyn lähinnä katsomaan TV:tä. Tai sitten harrastan vaan omaa kivaa. En jaksa mennä työkavereiden kanssa mihinkään illallisille jauhamaan turhuuksia - se ei kiinnosta yhtään.
Olisi hauska kuulla, onko teitä muita jotka vihaavat koko matkustamista? Ja siis voisin kyllä vaihtaa työpaikkaa ja työtä, mutta muut seikat tässä työssä on niin hyvin, että en ole halunnut vaihtaa.
On tosiaan hiukan eri asia, tekeekö työmatkoja Lontooseen vai Kouvolaan. Voin sanoa, että jos parikin arkipäivää ja yötä viikossa yksin viettää jossain Parkanossa, niin ihan työstä käy.
Itse jaksoin alussa intoilla omasta ajasta ja hotelliaamiaisista, mutta aika äkkiä niistä uutuudenviehätys karisee. Kun lapset oli pieniä, se oma aika tuntui ihanalta, mutta nyt lapset jo teinejä, niin omaa aikaa on kotonakin ihan riittävästi.
Minä teen reissuilla töitä eli tunteja sisään että kotona voi sitten pitää vapaata.
Urheilukamat on mukana eli käyn lenkillä ja hotellilla saunassa ja uimassa.
Kannattaa käydä syömässä kunnolla, itse en jaksa mitään, jos puhutaan reissuilla jotain sämpylöitä ja suklaapatukoita.
Ulkomaanmatkoilla on kiva käydä maksullisisssa naisissa . Tai useimmiten tuon sellaisen hotelliin koko yöksi.
Muija ei tiijä mitään . Koti-ikävä ei juuri vaivaa