Lue keskustelun säännöt.
Mikä ero kumppanuus- ja tapailusuhteella?
14.02.2023 |
Olemme miesystäväni kanssa olleet pian yhdessä noin kolme vuotta. Asumme eri paikkakunnilla ja lisäksi matkustelemme paljon töidemme vuoksi, jonka takia näemme toisiamme todella harvoin. Koen, että olen lähinnä tapailusuhteessa kulkurin kanssa ja tästä miesystäväni hiukan närkästyi, kun kokee minut kumppanikseen. Mielestäni kumppanuussuteelta vaaditaaan enemmän yhdessäoloa ja sellaista yhteistä tekemistä sekä arjessa että vapaa-ajalla, että toista voi kutsua kumppaniksi. Mielipiteitä?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailusuhteessa ei ole vielä henkistä sitoutumista toiseen, eli kummatkin ovat esim vapaita treffailemaan myös muita samalla. Kun toinen on kumppanisi/seurustelette, niin olette henkisesti sitoutuneet toisiinne. Silloin suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta, otetaan toinen huomioon omissa valinnoissa ja rakastetaan toista. Sillä ei omasta mielestäni ole mitään merkitystä miten paljon fyysisesti ollaan tekemisissä vaan ero tulee juurikin tunteista ja ajattelutavasta, henkisestä yhteydestä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määrittelee itse. No minä olen ajatellut, että tapailusuhteessa tapaillaan muitakin.
No eikä tapailla, ellet ole näitä joka pyörittää 4 ihmistä samaa aikaan ja jokaisen kanssa harrasta seksiä.
Tapailuvaiheessa tutustutaan siihen toiseen ihmiseen ja aletaan miettimään onko siitä toisesta vakavasti seurustelemaan.
Hyi vit. Kuka tapailee tapailuvaiheessa muita? 🤮
Mun mielestä voi olla parisuhteessa, vaikka välimatkan takia ei nähdäkään ihan jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä varmaan riippuu siitä, mikä määrä yhteistä aikaa/arkea riittää siihen, että muodostuu riittävä tunne "meistä". Mikä taas on yksilöstä kiinni. Mulle ei esimerkiksi riitä se, että nähdään vaikkapa kerran viikossa yhtenä iltana, kun taas voin ymmärtää että joku muu kokee tuon riittäväksi.
Tutkimukset sanovat näin:
"Läheinen parisuhde vaatii tutkitusti 10,5 tuntia yhteistä aikaa viikossa. Sinä aikana ei tarvitse olla välttämättä kahdestaan ja käydä syvällistä keskustelua parisuhteesta. Riittää, että pari tekee arkisia asioita yhdessä ja juttelee mielen päällä olevat asiat."
Yksinkertaisesti eroa. Mieskin pääsee hakemaan itselleen sopivampaa puolisoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määrittelee itse. No minä olen ajatellut, että tapailusuhteessa tapaillaan muitakin.
No eikä tapailla, ellet ole näitä joka pyörittää 4 ihmistä samaa aikaan ja jokaisen kanssa harrasta seksiä.
Tapailuvaiheessa tutustutaan siihen toiseen ihmiseen ja aletaan miettimään onko siitä toisesta vakavasti seurustelemaan.
Mutta monet eivät harrasta seksiä tapailuvaiheessa vielä ollenkaan. Itse ainakin vasta tapailusuhteessa käyn treffeillä, ehkä suutelemme ja halailemme, tutustun toiseen rauhassa. Sitten jos alkaa kuumentua ja tilanteet etenee seksiin (varsinkin useamman kerran), niin silloin kyllä itsellä on jo tunteita mukana ja sillon tuon sen myös esille. Siitä sitten alkaa parisuhde ja sitoutuminen toiseen tai sitten homma loppuu, koska itse en ala itseäni rikkomaan ihmisen kanssa joka ei tunne samoin kuin minä itse.
Vierailija kirjoitti:
Tämä varmaan riippuu siitä, mikä määrä yhteistä aikaa/arkea riittää siihen, että muodostuu riittävä tunne "meistä". Mikä taas on yksilöstä kiinni. Mulle ei esimerkiksi riitä se, että nähdään vaikkapa kerran viikossa yhtenä iltana, kun taas voin ymmärtää että joku muu kokee tuon riittäväksi.
Tutkimukset sanovat näin:
"Läheinen parisuhde vaatii tutkitusti 10,5 tuntia yhteistä aikaa viikossa. Sinä aikana ei tarvitse olla välttämättä kahdestaan ja käydä syvällistä keskustelua parisuhteesta. Riittää, että pari tekee arkisia asioita yhdessä ja juttelee mielen päällä olevat asiat."
Mitkä tutkimukset? Lähde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapailulla tarkoitetaan tapailua. Tutustutaan toiseen ja arvioidaan potentiaalista jatkoa.
Seurustelusta taas kukaan ei ole määritellyt, mitä sen tulee olla. Pari päättää suhteen laadun itse, ihan sitä myöten, kuuluuko siihen vaikka useampia henkilöitä. Siinä kuitenkin joiltakin osin aina sitoudutaan siihen toiseen ja lisäksi suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta, oli muoto mikä hyvänsä.
Itse voisin hyvin mennä jopa naimisiin kumppanini kanssa (mm. juridisista syistä), mutta yhteen en muuttaisi enkä halua nähdä kovin montaa kertaa viikossa. On niin paljon muutakin ja lisäksi viihdyn liian hyvin itsekseni. Onneksi olemme samanlaiset, joten tämä sopii molemmille hyvin. Kumpikin on sitoutunut ja rakastunut toiseen, mutta mm. toiveet asumiselle ovat niin erilaiset, ettei niitä oikein edes pystyisi sovittelemaan yhteen.
Vaikuttaa siltä, että aloittaja on väärän ihmisen kanssa.
Itse en muuten ole koskaan aikaisemmin kuullut kenenkään käyttävät termiä kumppanuussuhde. Eli jos kysyisit, niin en osaisi määritellä. Ekana tulisi mieleen enemmän joku kumppanuusvanhemmuus, jossa siis ollaan kumppaneita, mutta ei suhteessa.
Mutta niin kuin vastaukset osoittavat, niin ihmiset käyttävät termejä ei tavoilla, eikä näissä ole oikeaa vastausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapailulla tarkoitetaan tapailua. Tutustutaan toiseen ja arvioidaan potentiaalista jatkoa.
Seurustelusta taas kukaan ei ole määritellyt, mitä sen tulee olla. Pari päättää suhteen laadun itse, ihan sitä myöten, kuuluuko siihen vaikka useampia henkilöitä. Siinä kuitenkin joiltakin osin aina sitoudutaan siihen toiseen ja lisäksi suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta, oli muoto mikä hyvänsä.
Itse voisin hyvin mennä jopa naimisiin kumppanini kanssa (mm. juridisista syistä), mutta yhteen en muuttaisi enkä halua nähdä kovin montaa kertaa viikossa. On niin paljon muutakin ja lisäksi viihdyn liian hyvin itsekseni. Onneksi olemme samanlaiset, joten tämä sopii molemmille hyvin. Kumpikin on sitoutunut ja rakastunut toiseen, mutta mm. toiveet asumiselle ovat niin erilaiset, ettei niitä oikein edes pystyisi sovittelemaan yhteen.
Vaikuttaa siltä, että aloittaja on väärän ihmisen kanssa.
Mielestäni on myös outoa, jos ihminen on väärä vain sen takia, että suhteeseen viitataan eri käsitteellä. Eiköhän nämä ole just niitä juttuja, jotka suhteessa pitäisi voida sopia.
Kumppanuussuhteessa ollaan vain kavereita, tapailusuhteessa tapaillaan seksin merkeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän pitää ap sanoittaa omat näkemyksenne suhteenne laadusta toisillenne. Vain te tiedätte mitä olette ja mitä haluatte olla. Ja ehkä sitten samaan syssyyn kannattaa laatia pelisäännöt riippuen siitä, minkä "lajinen" suhteenne on.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanuussuhteessa ollaan vain kavereita, tapailusuhteessa tapaillaan seksin merkeissä.
Mä ajattelin just noin kun näin tään otsikon ja aloin lukea. Olen n65 ja mulla hyvä mieskaveri samanikäinen. Me kyllä tapaillaan noin kerran viikossa mutta kavereina, eli mun mielestä me ollaan kumppaneita. Meillä hyvin synkkaa jutut ja yhteiset kiinnostuksen kohteet mutta en tunne mitään sellaisia tunteita häntä kohtaan ja teinkin alkuvaiheessa selväksi että en halua muuta kuin kavereina vaan tavata. Hän sopeutui siihen vaikka tunnustikin olevansa ihastunut minuun. Sanoin etten voi pkottaa tunteita joten hän on mieluummin vaan kaveri kuin tapaamatta ollenkaan. Eli tää on mun mielestä kumppanuutta. (en ikipäivänä voisi kuvitellakaan seksiä hänen kanssaan)
Jokainen määrittelee itse. No minä olen ajatellut, että tapailusuhteessa tapaillaan muitakin.